Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
05.12.2022 | Huippu-urheilu | Tiedote

Suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsaus: vuosi 2022 on ollut laaja-alaisen menestyksen vuosi

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt jälleen kattavan tilannekatsauksen suomalaisesta huippu-urheilumenestyksestä. Suomalaista huippu-urheilumenestystä seurataan neljällä sektorilla (olympia-, paralympia- ja ei-olympialajit sekä joukkuepelit), ja jokaisella niistä vuosi 2022 on ollut menestyksen ja positiivisen kehityksen vuosi.

Suomalaisen huippu-urheilun strategiaan on kirjattu useita menestystavoitteita vuosille 2021-2024. Tulospohjaisissa menestystavoitteissa Huippu-urheiluyksikkö seuraa neljää eri sektoria: olympialajit, paralympialajit, joukkuepelit ja ei-olympialajit. Vuoden 2022 aikana on saavutettu menestystä kaikilla näillä sektoreilla.

– Huippu-urheilun vuosi 2022 on tarjonnut suomalaisille tunteita ja elämyksiä sekä laajemmin tarkasteltuna, asetettujen menestystavoitteiden mukaisia tuloksia. Mitalien ja pistesijojen ympärillä on aistittavissa laajempi kulttuurinen ja ilmapiirin muutos, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen toteaa.

– Yhdessä tekeminen on voimistunut suomalaisen huippu-urheiluverkoston sisällä, mikä mahdollistaa vastuullisen ja turvallisen ympäristön urheilijoille ja valmennukselle haastaa suorituskyvyn äärirajoja. Huippu-urheilun kansainvälisen vaatimustason ymmärrys, halu ja ilo tavoitella parastaan sekä ennen kaikkea laadukas arjen tekeminen realisoituu kilpailutuloksina. Arjessa on ymmärrettävä, mistä tulokset syntyvät.

Vaikka vuoden 2022 menestys on tullut erityyppisistä lajeista, yhteisiä menestystekijöitä lajista, urheilijasta ja joukkueesta toiseen on löydettävissä.

– Suomalaisen huippu-urheilun laaja-alaisen menestyksen arviointi ja huippu-urheiluverkoston tuen vaikutukset yksilöiden ja joukkueiden menestymiseen ei ole yksiselitteistä. Huippu-urheilussa toiminta ei ole koskaan valmista. Voidaan kuitenkin todeta, että vuoden 2022 aikana menestyneiden urheilijoiden ja joukkueiden osalta, lähes poikkeuksetta, jokainen on ollut jossakin vaiheissa kehityspolkujaan yhteistyössä huippu-urheiluverkoston kanssa, Heikkinen huomauttaa.

– Urheilijoiden, valmennuksen sekä koko verkoston sidosryhmien vuorovaikutus on kehittynyt ja lajit pystyvät ottamaan vastuuta paremmin huippu-urheilutoiminnastaan. Positiivista muutosta on jatkunut kymmenen vuoden ajan ja tätä kehitystä tulee määrätietoisesti edistää, urheilijoiden ja valmennuksen arjen työtä tukemalla, yhteistyössä koko suomalaisen huippu-urheiluverkoston kanssa.

– Kannustan iloitsemaan tehdystä työstä ja saavutetuista tuloksista sekä nostamaan niitä rohkeasti esille. Huippu-urheilu tarjoaa paljon iloa, tunteita ja sisältöä suomalaisten arkeen sekä hyvinä että haastavimpina aikoina, Heikkinen päättää.

Tavoite: Pekingin talviolympialaisista 2022 ja Pariisin kesäolympialaisista 2024 10 mitalia ja 20 pistesijaa

Helmikuussa 2022 käytiin Pekingissä talviolympialaiset. Kahdeksan mitalin ja 11 pistesijan tulos oli suomalaisittain paras talviolympiatulos sitten 2000-luvun alun. Pekingin menestys käytiin tarkemmin läpi edellisessä tilannekatsauksessa toukokuussa. 

Pekingin tuloksen myötä Pariisin kesäkisoihin jäi saavutettavaksi kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa, jotta tavoitteeseen päästään. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 tulos oli kaksi mitalia ja kuusi pistesijaa.

– Jos katsomme kesäolympialajien vuotta 2022 kokonaisuutena, näkymä on tällä hetkellä paras vuosikausiin, vaikka Mira Potkosen ja Tuula Tenkasen urat päättyivät Tokion olympialaisiin, Huippu-urheiluyksikössä huippu-urheiludatan asiantuntijana toimiva Ilkka Palomäki toteaa.

– Aloitimme syksyllä 2017 tekemään jatkuvaan kilpailuseurantaan pohjautuvaa mitaliennustetta seuraaviin olympialaisiin, eikä kesälajien ennuste ole ollut kertaakaan niin korkealla kuin tällä hetkellä. Jos Pariisin kesäolympialaiset alkaisivat tänään, ennusteemme olisi 2,45 mitalia.

Ennuste pohjautuu täysin tulosdataan ja ennen kaikkea urheilijoiden perustasoon. Useammassakin lajissa on Suomessa urheilijoita, joilla on parhaimmillaan mahdollisuudet mitalitasolle, mutta ennuste ottaa huomioon vain urheilijat, jotka ovat säännöllisesti mitalitaistelussa tai sen välittömässä läheisyydessä, kun maailman parhaat kilpailevat keskenään.

– Paras esimerkki tältä vuodelta on nacra 17 -kaksikko Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen. He purjehtivat maailman parhaiden joukossa tänä vuonna viisi regattaa, joista neljässä he sijoittuivat kolmen parhaan joukkoon ja yhdessä seitsemänneksi. Kun perustaso on tällainen, MM-pronssi ja EM-hopea samana vuonna on loogista seurausta maailmanluokan perustasosta, Palomäki sanoo.

Kurtbay ja Keskinen vastasivat kesäolympialajien vuoden ainoasta MM-mitalista kesälajeissa. MM-kisojen pistesijalle ylsi viisi ja EM-mitaliin yhdeksän suomalaista. Kolme urheilijaa (Wilma Murto, Lassi Etelätalo ja Matti Mattsson) saavutti molemmat.

– Tason laajentuminen näkyy nimenomaan noissa määrissä. MM-pistesija ja useimmissa lajeissa EM-mitali ovat ikään kuin viimeinen askelma ennen globaalia mitalitasoa, Palomäki taustoittaa.

– Jos katsoo EM-mitaleita, Kurtbay ja Keskinen, Murto, Kaarle Tapper ja Arvi Savolainen ottivat jo nyt mitalinsa suorituksella, joka vertautuu globaaliin mitalitasoon. Myös Tokiossa olympiapronssin uinut Mattsson on tasolla, jossa globaalin tason mitali on realismia. Ja vielä isompi porukka on hyvin lähellä tuota tasoa puolitoista vuotta ennen olympialaisia.

Tavoite: Pekingin talviparalympialaisista 2022 ja Pariisin kesäparalympialaisista 2024 10 mitalia ja 15 pistesijaa

Myös Pekingin paralympialaisissa Suomen tulos oli mitalein laskettuna paras 20 vuoteen, kun sekä Matti Suur-Hamari että Santeri Kiiveri palasivat kotiin kulta- ja hopeamitalien kanssa. Pariisin kesäkisoissa tavoitteen täyttäminen vaatii kuuden mitalin lisäksi 13 pistesijaa.

Kesäparalympialajeissa vuosi 2022 on ollut kaikkein rauhallisin kilpailumielessä. Siihen vaikutti erityisesti se, että Tokion paralympialaisissa kaikista viidestä Suomen mitalista vastanneessa yleisurheilussa oli arvokisojen suhteen välivuosi, minkä lisäksi Liisa Lilja ei osallistunut paratriathlonin arvokisoihin.

– Parayleisurheilussa arvokisaton vuosi näkyy myös tämän kauden maailmantilastoissa, joissa taso ja leveys ei ole ollut arvokisavuoden tasolla. Silti voi todeta, että terävä kärkemme ei ainakaan ole menettänyt asemiaan suhteessa kilpailijamaihin. Lisäksi nuorisokaarti on kyennyt kehittymään kohti huippua, Palomäki toteaa.

Mitaliennuste Pariisin paralympialaisiin on kauden 2022 jälkeen 4,9 mitalia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvua on 0,4 mitalia.

– Terävin kärki ei ole laajentunut, mutta ei kaventunutkaan. Kasvu tulee siitä, että kärjen välittömässä tuntumassa olevien urheilijoiden määrä on kasvanut. Tällä porukalla realistisen mitalitason saavuttaminen Pariisiin mennessä vaatii kehitystä, mutta vähintään pistesijanäkymä on jo nyt vahva.

Aino Tapola voitti pöytätenniksessä MM-hopeaa 1-luokassa, mutta hänen luokkansa yhdistyy 2-luokkaan paralympialaisissa. Teppo Polvi käsipyöräilyssä, Timo Natunen pöytätenniksessä, Jarkko Mylly ampumaurheilussa ja Jenna Rajahalme uinnissa pystyivät pistesijatason suoritukseen MM-kisoissa. Jere Forsberg ei onnistunut parajousiammunnan MM-kisoissa, mutta voitti Euroopan mestaruuden.

Tavoite: Pelaamme säännöllisesti jääkiekon ja salibandyn MM-mitaleista ja globaalien joukkuepelien (jalkapallo, koripallo, käsipallo, lentopallo) EM- ja MM-lopputurnauksissa

Globaaleissa joukkuepeleissä tilanne on EM-tasolla suhteellisen vakiintunut: lentopallomaajoukkueet ja miesten koripallomaajoukkue ovat jo EM-lopputurnausten vakiokävijöitä. Jalkapallossa sekä miesten että naisten maajoukkueet ovat pelanneet viimeisimmissä EM-lopputurnauksissa, Helmarit sijoittuen 15:nneksi kesällä 2022. Lisäksi miesten futsalmaajoukkue eteni EM-kisojen puolivälieriin 2022.

MM-tasolle kynnys on ollut merkittävästi korkeammalla. Miesten käsipallomaajoukkue pelasi MM-kisoissa 1958 ilmoittautumalla ja naisten lentopallomaajoukkue pelasi MM-kisoissa 1978. Muuten MM-tason saavuttaminen puhtaasti urheilullisin ansioin on ollut Suomessa miesten lentopallomaajoukkueen vastuulla (kahdeksan kertaa, viimeksi 2018).

Vuosi 2022 toi tähän muutoksen, kun miesten koripallomaajoukkue varmisti karsintojen kautta ensimmäisenä maana koko maailmassa paikkansa MM-lopputurnaukseen 2023. Susijengi pelasi MM-kisoissa jo vuonna 2014, mutta tuolloin paikka myönnettiin villillä kortilla.

Susijengin menestys ei jäänyt MM-karsintoihin. Alkusyksyn EM-kisoissa joukkue ylitti jälleen yhden kynnyksen etenemällä puolivälieriin ja sijoittumalla turnauksen seitsemänneksi.

– Susijengi on pelannut MM-karsinnoissa ja EM-kisoissa 17 ottelua, joista se on voittanut 12. Kaikki vastustajat ovat olleet maailmanrankingissa 50 parhaan joukossa. Voittosuhde TOP10-maita on tasan 50 prosenttia ja siitä alaspäin selkeästi voitollinen. Voittoja on tullut sekä parhaiden pelaajien läsnä ollessa että poissa ollessa. Ei näillä tilastoilla puhuta vain osallistumisesta MM-kisoihin, vaan realistisesta menestysmahdollisuudesta, Palomäki niputtaa.

Tilanne on puolitoista vuotta ennen kesäolympialaisia myös siinä mielessä historiallinen, että kahdella suomalaisjoukkueella on vielä mahdollisuus päästä olympialaisiin. Miesten lentopallomaajoukkue pelaa olympiakarsinnoissa syksyllä 2023, koripallon MM-kisoissa on puolestaan jaossa paitsi suoria paikkoja Pariisiin myös paikkoja kevään 2024 olympiakarsintaturnauksiin.

Historiallinen käänne tapahtui myös jääkiekossa, jossa Suomi nousi miesten maailmanrankingin ykkösmaaksi vuoden 2022 aikana. Mitalitavoite on pitänyt jääkiekossa ja salibandyssä lähes sataprosenttisesti, sillä naisten jääkiekon kuudes sija syksyn 2022 MM-kisoissa oli kaikki neljä maajoukkuetta mukaan lukien ensimmäinen mitalien ulkopuolella jääminen sitten vuoden 2018. Olympialaisissa Naisleijonat otti pronssia.

Tavoite: Suomi on laaja-alaisissa huippu-urheiluvertailuissa (GSN/WRCES) maailman 20 parhaan valtion joukossa sekä kärkimaita asukaslukuun suhteutettuna

Sekä Greatest Sporting Nationin että World Ranking of Countries in Elite Sportsin rankingit vuoden 2022 osalta valmistuvat vasta alkuvuodesta 2023. Molemmat rankingit pitävät sisällään huippu-urheilua laaja-alaisesti, etenkin WRCES.

– Suomi oli WRCES:n vuoden 2021 rankingissa maailman 22:s paras urheilumaa. Jos katsotaan, mistä lajeista Suomi isoimmat pisteensä saa, 11 isoimman lajin joukossa on viisi joukkuepeliä, kolme kesäolympialajia ja kolme ei-olympialajia. Se kuvastaa osaltaan sitä, että yllä mainittujen kategorioiden lisäksi maailmassa on myös merkittäviä ei-olympialajeja, joissa Suomi menestyy, Palomäki huomauttaa.

Autourheilussa Suomi on kiistaton supervalta. Kalle Rovanperä saavutti ensimmäisenä suomalaisena 20 vuoteen maailmanmestaruuden rallissa, Niclas Grönholm uusi rallicrossin MM-pronssinsa ja Valtteri Bottas ajoi Formula 1:n MM-sarjassa kymmenenneksi.

– Suomen lisäksi vain Isolla-Britannialla ja Japanilla oli vuonna 2022 täydet MM-sarjat ajanut kuljettaja sekä Formula 1:n että rallin MM-sarjassa. Jos vertailuun otetaan vielä rallicross, Suomi on ainoa maa maailmassa. Jo se kuvastaa Suomen roolia autourheilumaailmassa – menestyksestä puhumattakaan, Palomäki sanoo.

Muista isoista ei-olympialajeista keilailussa Suomi otti paikkansa Euroopan kakkosmaana jo MM-kisoissa loppuvuodesta 2021. Asema vahvistui entisestään tämän vuoden EM-kisoissa, kun Suomen miehet ja naiset pokkasivat yhteensä 11 mitalia. Kovempaan menestykseen ylsi vain Ruotsi. Maailman tasolla Euroopan kakkosmaa on noin sijoilla 6-7 riippuen mittaristosta.

Suunnistuksessa Suomi jäi ilman mitaleita sprinttimatkojen MM-kisoissa, mutta paluu mitalikantaan tapahtui maastomatkojen EM-kisoissa Virossa, jossa joukkue saavutti Venla Harjun keskimatkan mestaruuden lisäksi kolme EM-pronssia.

– Suunnistuksessa EM-taso on käytännössä yhtä kuin MM-taso – sillä erotuksella, että EM-kisoissa maa saa asettaa viivalle useamman urheilijan kuin MM-kisoissa. Ensi vuonna on maastomatkoilla MM-vuosi, joten tämän vuoden perusteella menestyksen voi odottaa siirtyvän myös MM-tasolle, Palomäki muistuttaa.

MM-tason menestystä on tullut vuoden 2022 aikana muun muassa cheerleadingista (cheerin maailmanmestaruus ja kaksi muuta mitalia) sekä joukkuevoimistelusta ja muodostelmaluisteluista, joiden MM-kisoissa suomalaisjoukkueet ottivat sekä hopea- että pronssimitalit.

Tavoite: Ammattilaisuus huippu-urheilussa kasvaa

Suomalaisessa huippu-urheilussa on viime vuodet systemaattisesti rakennettu huippu-urheilun verkostoja, rakenteita ja toimintaympäristöjä. Lähtökohtana ja ajattelutapana on ollut koko Urheilijan polun, lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen tukeminen. Toiminnan keskeisinä valintoina on ollut osaamisen keskittämisen ja priorisoinnin ratkaisut.

Meneillään olevan 2021-2024 strategiakauden fokuksessa on valmennuskulttuurin ja sen laadun edelleen kehittäminen sekä erityisesti ammattilaisuuden vahvistaminen eri sektoreilla. Ammattilaisuus on yksi tärkeimmistä menestysedellytystekijöistä ja strategiakauden tavoitteista. Sen seurantaa tehdään pidemmällä aikavälillä.

 

TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 5.12.2022

Pariisin kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,45 (29.11.2021 oli 1,60)
Pariisin kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,90 (29.11.2021 oli 4,50)

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa: 22+5 (olympialajit + ei-olympialajit), vuosi sitten 16+5

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 30.11.2020 (miehet/naiset, suluissa sijoitukset 29.11.2021):
Jääkiekko: 1./3. (2./3.)
Salibandy: 2./2. (1./3.)
Lentopallo: 24./41. (28./50.)
Koripallo: 24./59. (34./64.)
Jalkapallo: 56./30. (60./25.)
Käsipallo: 62. (62., yhdistetty M+N)

Urheilumuseon tietopalvelun ylläpitämä menestysseuranta: https://www.urheilututkimukset.fi/web/menestysseuranta/