Markku Haapasalmi: Palvelevaa johtajuutta tarvitaan myös liikunnassa ja urheilussa

Liikunta ja urheilu on Suomen suurin kansanliike. Seuratoiminnan vaikutuspiirissä on eri rooleissa 1,8 miljoonaa suomalaista. Toimialan volyymi Suomessa on n. 3 miljardia ja sen työllistävä vaikutus oli vuonna 2018 n. 32 000 henkilöä. Suomen kansasta yli 70 % haluaa urheilijoidemme menestyvän kansainvälisesti. Kun näiden lukujen lisäksi tiedämme, että liikkumattomuuden kustannus on vuositasolla minimissään kolme miljardia, niin ymmärrämme, kuinka merkittävästä toimialasta on kyse. Tarvitaan siis hyvää ja vastuullista johtamiskulttuuria.

Nykyajan urheilujohtajilta vaaditaan laaja-alaista osaamista. Urheilu on kaupallistunut, ammattimaistunut ja kansainvälistynyt; talouden haasteet ovat kasvaneet, vastuullisuus on yhä tärkeämpää ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot elävät muutoksessa koko ajan.

Jotkut näkevät urheilujohtamisen aivan omana johtamisen osa-alueenaan – toiset taas rinnastavat sen minkä tahansa organisaation johtamiseen. Urheilun johtotehtävissä toimiikin sekä päätoimisesti palkattuja johtajia että luottamushenkilöjohtajia. On tärkeää pitää näiden roolit selkeinä, mutta samoja kompetensseja tarvitaan molemmissa.

Mielestäni liike-elämän johtamisoppeja ja -tapoja voidaan varsin laajasti hyödyntää myös urheilujohtamisessa. Toiminnan tehokas organisointi, strateginen ajattelu ja johtaminen, talouden johtaminen, markkinointi ja siihen liittyen varainhankinta ovat osa-alueita, joiden osaamista tarvitaan myös urheiluorganisaatioissa. Liikunnan ja urheilun rahoitus on iso haaste ja oman varainhankinnan osuus kasvaa koko ajan.

Urheilujohtamisessa on myös erityispiirteitä, jotka pitää ehdottomasti ottaa huomioon. Järjestömaailman toimintatavat eroavat yritysmaailmasta. Asiat eivät etene yhtä nopeasti ja muutosten läpiviemiseen tarvitaan aikaa. Liikunnassa ja urheilussa toimii paljon vapaaehtoisia. Järjestömaailmassa on saatava ihmisiä mukaan vapaaehtoispohjalta. Ihmissuhteet ovat isossa roolissa ja ihmisten johtamistaidoilta vaaditaan jopa enemmän kuin yritysmaailmassa. Myös intohimo ja tunteet ovat vahvasti läsnä.

Kauppatieteiden ja liikuntatieteiden maisteri Kari-Pekka Seppäsen pro gradu -tutkielmassa (Turun yliopisto, 2020) kysyttiin suomalaisilta liikunnan ja urheilun johtotehtävissä olevilta henkilöiltä urheilujohtajien tärkeimpiä osaamisvaatimuksia. Niitä olivat mm. seuraavat: Ihmissuhdetaidot, verkostoitumistaidot, johtamistaidot, itsensä johtaminen, toiminnan kehittämistaidot ja viestintätaidot. Osaamisvaatimuksissa painottuvat siis vahvasti ihmisten johtamiseen, leadershipiin liittyvät taidot. On luonnollisesti tärkeää, että myös management, vapaasti käännettynä asia- ja organisaatiojohtaminen on kunnossa. Se on kivijalka, jolle hyvä ihmisten johtaminen rakentuu.

Liikunnan ja urheilun organisaatiot ovat vahvasti palveluorganisaatioita. Johtamistehtävä on palvelutehtävä. Jokaisella on oikeus hyviin johtamispalveluihin, myös johtajilla. Palveleva johtaja tarvitsee juuri edellä kuvattuja taitoja suhteessa niin oman organisaation työntekijöihin, vapaaehtoisiin kuin sidosryhmiin laajemmin. Erityisesti liikunnan ja urheilun toimintoja ylläpitävien vapaaehtoisten suuntaan tarvitaan aitoa palveluasennetta ja kykyä kuunnella, innostaa ja kannustaa.

Palveleva johtaja on myös terveellä tavalla nöyrä ja aito. Hän antaa kunnian sille, jolle se kuuluu, on lahjomaton ja rehellinen. Hän arvostaa työntekijöitään ja saavuttaa yhdessä heidän kanssaan hyviä tuloksia.

Johtajiin kohdistuu paljon vaatimuksia, mutta myös kaikilta muilta organisaatiossa toimivilta pitää edellyttää hyviä työyhteisötaitoja. Niitä ovat mm. hyvä työkäyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, oman ammattitaidon kehittäminen, toinen toisensa arvostaminen ja halu tehdä parhaansa.

Näitä samoja taitoja voidaan edellyttää myös urheilijoilta, vaikka he eivät varsinaisia työntekijöitä olekaan. Hyvä johtamis- ja toimintakulttuuri on kaikkien organisaatiossa toimivien asia ja etu.  Me kaikki alalla toimivat olemme liikunnan ja urheilun lähettiläitä ja rakennamme mielikuvaa toimialastamme.

Uusi liikunnan ja urheilun vuosi 2023 on juuri alkanut. Toivotan kaikille suomalaisille oikein liikunnallista vuotta ja johtotehtävissä toimiville voimia ja energiaa hyvään johtamiseen.

Markku Haapasalmi
Hiihtoliiton puheenjohtaja
Olympiakomitean hallituksen jäsen