Liikunnallisen elämäntavan periytymisessä esimerkin voima on suuri

Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain yli miljardikustannukset. Liikkumattomuuden trendi näkyy suomalaisten liikkumistottumuksissa jo varhaisessa vaiheessa ja ilmiön vaikutukset ovat kauaskantoisia.

– Olemme yksi niistä länsimaista, joissa menetetään paljon liikettä kouluvuosien aikana. Arjen askeleet vähenevät yläasteiässä yli puolella verrattuna ala-asteeseen, kertoo UKK-instituutin johtaja ja lääkäri Tommi Vasankari.

Vasankari tunnistaa nykypäivän selkeiksi terveyshaasteiksi yleistyvän liikapainon ja liian vähäisen liikunnan. Edellä mainitut seikat johtavat yhdessä mitä todennäköisemmin muun muassa huonoon kestävyyskuntoon ja diabetekseen.

Liikkumisen lisääminen vaatii monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimia niin paikallisesti kuin kansallisesti. Myös yhdyskuntarakennetta olisi tärkeä luoda vahvemmin arkiliikuntaan kannustavaksi.

– Lasten ja nuorten koulupäivistä pitäisi löytyä enemmän liikettä ja liikuntaan kannustavaa tekemistä. Mitä aiemmin opimme liikunnalliseen elämäntapaan, sitä todennäköisemmin liikunnasta tulee osa arkeamme, Vasankari toteaa.

Liikkumattomuuden vähentämiseksi etsittävä ratkaisuja yhdessä

Hiihtoliiton puheenjohtaja ja Olympiakomitean hallituksen jäsen Markku Haapasalmi tunnistaa myös liikkumattomuuden trendin selkeästi.

– On valitettavaa, että yhä useampi suomalainen – lapsi, nuori tai aikuinen – liikkuu liian vähän. Vaikka liikkumattomuuden haaste on tällä hetkellä suuri, on mielestäni tärkeää, ettei aiheen käsittelyssä oteta syyllistävää otetta.

– Meidän pitäisi puhua enemmän liikunnan hyödyistä ja sen positiivisista puolista. Kun liikunta nähdään hyvässä valossa, näyttäytyy tämä kiinnostavampana ja saa parhaassa tapauksessa liikkumaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole niin kiinnostuneita liikunnasta, Haapasalmi pohtii.

Liikunnallisen elämäntavan periytymisen kannalta esimerkin voima on suuri ja vanhempien liikuntatottumukset ovat merkittävässä roolissa.

– Liikunnallinen elämäntapa periytyy sukupolvelta toiselle tekemisen kautta. Perheen yhteiset liikunta- ja ulkoiluhetket edesauttavat liikkumisen jatkumoa. Kun lapset näkevät liikkumisen eri tapoja käytännössä, on heillä paremmat eväät toteuttaa näitä jatkossa, Haapasalmi kuvaa.

Liikunnallisen elämäntavan periytymisen näkökulmasta on tärkeää kohdistaa katse myös seuratoimintaan.

– Seurat ovat tärkeitä kansalaisten liikuttajia. Parhaimmillaan seurat tukevat kotoa saatua liikkumisen esimerkkiä. On äärimmäisen tärkeää, että seurat löytävät tapoja innostaa ihmisiä liikkumaan myös tulevaisuudessa.

– Kun siis puhumme liikkumattomuudesta, puhumme valtavasta ilmiöstä, johon nivoutuu useita toimijoita. Mikäli ihmiset eivät liiku, heikkenee kansalaisten terveys, sote-kustannukset kasvavat ja ihmiset eivät jaksa työssä. Menetämme myös potentiaalia huippu-urheilun saralla. Henkisesti ja fyysisesti hyväkuntoinen kansa on merkittävä kilpailuetu. Jotta liikunnallisen elämäntavan periytyminen varmistetaan, on eri toimijoiden löydettävä toisensa ja luotava ratkaisuja yhdessä, Haapasalmi summaa.

Helsinki Ski Weeks -tapahtumakokonaisuuden yhteydessä järjestetyn senioripäivän Perintönä liikunnallinen elämäntapa -seminaari nosti esiin liikunnan merkityksen yli sukupolvien. Seminaari järjestettiin yhdessä Hiihtoliiton, Olympiakomitean ja Eläkeliiton kanssa.

Teksti: Aliisa Varuhin

Kuvat: Milla Vahtila