Urheilun ammattimaistuminen näkyy seuratoiminnassa osaamisen kehittymisessä ja organisaatiorakenteissa

Urheilun käytäntöjen ammattimaistuminen on noussut viime vuosikymmenten aikana yhdeksi urheilun suureksi kehityslinjaksi. Ilmiö on herättänyt runsaasti keskustelua. Toisaalta ammattimaistuminen nähdään tavoitetilana, toisaalta ilmiö kerää kritiikkiä.

Jyväskylän yliopiston lehtori Outi Aarresola avasi Ammattimaistuva urheilu -tutkimushankkeen päätösseminaarin puheenvuorossaan, mitä ammattimaisuudella tarkoitetaan.

– Ammattimaisuus on monitahoinen ilmiö, joka voidaan nähdä kolmella tasolla: ihmisten, organisaatioiden ja toimintakenttien ammattimaistumisessa.

Mitä urheilun ammattimaistuminen on? Miten se näkyy?🤔
 @OutiAarresola kuvaa urheilun ammattimaistumisen tasoja.💡⤵️
 @uniofjyvaskyla pic.twitter.com/2xacjFPG3C

— Olympiakomitea (@Olympiakomitea) May 4, 2023

On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei ammattimaistuminen ole uusi ilmiö, vaikka aihe onkin nostanut viime vuosina päätään. Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Hannu Itkonen uskoo, että historiallisten muutosten tunnistaminen auttaa ymmärtämään ammattimaistumista myös tänä päivänä.

– Ammattimaistumista on tärkeää tutkia, jotta ymmärrämme teemaa. Ammattimaistuminen on ikivanha ilmiö ja se on ollut läsnä urheilun eri osa-alueilla pitkään. Kun opimme ymmärtämään ammattimaistumisen historiaa, ymmärrämme paremmin myös sen nykyisiä ja tulevia kehityskulkuja, Itkonen summasi.

Huippu-urheilun instituutin KIHU:n johtava asiantuntija Jari Lämsä kuvasi puolestaan puheenvuorossaan ammattimaistumisen tilannetta Suomessa. Lämsä kuvasi esityksessään miesten joukkueurheilulajien liigatoimintojen ammattimaistumista.

– Suomalaista joukkueurheilua voi tarkastella parhaiten puoliammattilaisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi liigatasolla suomalaiset seurat ovat hyvin riippuvaisia ottelutuloista. Toisaalta myös seurojen kirjo on laaja: on olemassa suuria täysin ammattimaisesti toimivia seuroja, mutta myös runsaasti pienempiä yleisseuroja.

– Vaikka ammattimaistumisen trendi on kasvussa, on tärkeää, että seurat säilyttävät yhteyden seuran liiga- ja ruohonjuuritason välillä, Lämsä totesi.

Ammattimaistumisesta huolimatta myös vapaaehtoistyötä tarviaan 

Seuratoiminnassa ammattimaistuminen näkyy laaja-alaisesti. Salibandyseura EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen näkee ammattimaistumisen tarkoittavan seuran laadun varmistamista.

– Meidän seurassamme ammattimaistuminen näkyy siinä, että haluamme seuratoimijoiden olevan osaavia. Mikäli tehtävässä vaaditaan erityisosaamista, esimerkiksi markkinoinnissa tai valmennuspäällikkötyössä, haluamme tekijöiden olevan osaavia ja koulutettuja.

Ammattimaisuus näkyy myös seuran valmennuksessa.

– On tärkeää, että valmentajilla on riittävä kokemus ja koulutus valmentamisesta. Lisäksi heidän on kyettävä käyttämään riittävästi aikaa juniorivalmennustyöhön. Haluamme, että laatu näkyy junioritoiminnassamme ja juniorit viihtyvät seurassa laadukkaan valmennuksen myötä, Oksanen kiteytti.

Jyväskylän yliopiston projektitutkija Kerkko Huhtanen nosti päätösseminaarissa esiin vastaavia havaintoja. Seuratoiminnan ammattimaistuminen näyttäytyy niin seuratoimijoiden osaamisen kehityksessä kuin toiminnan organisoitumisessa.

– Ammattimaistumisen myötä esimerkiksi palkattujen työntekijöiden määrä tyypillisesti kasvaa ja rakenteita sekä prosesseja kehitetään. Hallintojärjestelmät kehittyvät, strateginen suunnittelu yleistyy ja yhteistyökumppanuuksien merkitys kasvaa.

Vaikka ammattimaisuuden lisääntyminen kirvoittaa myös kritiikkiä, on ilmiössä nähtävissä runsaasti mahdollisuuksia. Ammattimainen toiminta tarkoittaa laadukasta ja hyvin suunniteltua toimintaa sekä toimintamallien yhtenäistämistä. Seuratoiminnan ammattimaistumisesta huolimatta myös vapaaehtoisia tarvitaan edelleen.

– Väite kansalaistoiminnan vähenemisestä ei ole niin yksiselitteinen. Vapaaehtoistoimijoita tarvitaan yhä ja on tärkeää, että esimerkiksi lajien keskuudessa pohditaan, mikä on ammattimaisen toiminnan ja vapaaehtoistoiminnan suhde, jotta toiminta tuottaa parhaan lopputuloksen, kuvasi Hannu Itkonen.

Ammattimaistuva urheilu -tutkimushanke

Jyväskylän yliopiston Ammattimaistuva urheilu -tutkimushankkeessa on tarkasteltu viiden eri joukkuelajin ammattimaistumista. Tutkimushankkeessa on keskitytty erityisesti 2000-luvun muutoksiin ja ammattimaisuuden nykymuotoihin. Hanke on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Huippu-urheilun Instituutti KIHUn yhteistyönä. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ammattimaistuva urheilu -tutkimushankkeen päätösseminaari järjestettiin 3.5.2023. Tutkimushanketta esitteli Jyväskylän yliopisto sekä Huippu-urheilun instituutti KIHU. Päätösseminaarin juonsi Liikuntatieteellinen seura. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Suomen Olympiakomitea.

Lue lisää

Jyväskylän yliopisto: Osaamisen kehittyminen puhuttaa urheilun ammattimaistuessa

KIHU: Tutkimus joukkueurheilun ammattimaistumiseen liittyvistä rakenteista ja käytännöistä

Liikuntatieteellinen seura: Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa

Teksti: Aliisa Varuhin

Kuva: Anssi Mäkinen