Paavo Nurmen kuolemasta 50 vuotta – Olympialegendan perintö elää vahvana
Vuodesta 1896 alkaneessa olympiakisojen historiassa vain viisi urheilijaa on yltänyt vähintään yhdeksään kultamitaliin. Kunnioitusta herättävässä legendojen listassa ovat Yhdysvaltain Michael Phelps, Mark Spitz ja Carl Lewis, Neuvostoliiton Larisa Latynina – ja Paavo Nurmi Suomen Turusta. Mitaleita, ennätyksiä ja statistiikkaa merkittävämpääkin oli Nurmen vaikutus suomalaiseen identiteettiin ja yhteiskuntaan. Legendaarisen suurjuoksijan kuolemasta tulee tänään 2.10.2023 kuluneeksi 50 vuotta.
Paavo Nurmi syntyi Turussa 13.6.1897, ja hänen kotitalonsa sijaitsi osoitteessa Jarrumiehenkatu 4. Nurmi oli nuoresta alkaen kiinnostunut liikunnasta ja urheilusta ja hankki perustiedot valmennuksesta itse. Hän oli yksi ensimmäisistä huippu-urheilijoista, jotka ymmärsivät systemaattisen valmentautumisen merkityksen. Nurmen harjoittelu perustui kävelyyn, juoksuun ja voimisteluun. Sekuntikellon avulla hän opetteli tuntemaan vauhdin ja sen vaikutuksen. Nurmi liittyi vuonna 1914 Turun Urheiluliittoon, jonka väreissä hän urheili koko juoksu-uransa ajan.
Juoksijoiden kuningas
Aktiiviurallaan Paavo Nurmi hallitsi kilparatoja yksinvaltiaan tavoin. Ohjelmaan kuuluivat suunnitelmalliset ja onnistuneet maailmanennätysjuoksut 1500 – 10 000 metrin matkoilla. Virallisia ME-tuloksia syntyi vuosina 1922 – 1931 yhteensä 20. Sisäradoilla ei tuolloin virallisia ennätyksiä noteerattu, mutta epävirallisia ME-tuloksia Nurmi kirjautti 29. Kun lasketaan Nurmen kultakin päämatkalta 10 parasta aikaa, voitti hän noista 50 juoksustaan 46 ja hävisi vain 4 kertaa. Olympialaisissa Nurmen pystyivät kukistamaan yhdeksässä finaalijuoksussa vain Ranskan Joseph Guillemot ja suomalaiset Ville Ritola ja Toivo Loukola.
Kotimaassa Nurmi kirjautti vuosina 1922 – 1931 joka vuosi vähintään yhden Suomen tilaston kärkiajan peräti yhdeksällä eri juoksumatkalla. Suomen mestaruuskilpailuissa Nurmi saavutti 23 kultaa, 5 hopeaa ja yhden pronssin. Nurmen vuonna 1925 Yhdysvaltain Buffalon hallikilpailuissa juoksema 2000 metrin aika 5.22,4 pysyi Suomen ennätyksenä vuoteen 1996 saakka. Ylivoimaisen Paavo Nurmen ohjenuorana olikin: “Kun juoksee aikaa vastaan, ei tarvitse kiriä. Muut eivät kestä mukana vauhdissa, joka on tasaisen kovaa loppuun asti…”
Helsinki 1952: Kansakunnan suuri hetki
Heinäkuun 19. päivänä vuonna 1952 yli 70 000 ihmistä oli pakkautunut Helsingin Olympiastadionille sateisen ja sumuisen sään keskelle odottamaan maagista hetkeä. Kun upouudelle valotaululle ilmestyi teksti ”Soihdun tuo Stadionille Paavo Nurmi”, repesi katsomo suosionosoitusten myrskyyn ja keskikentällä seisovat urheilijarivistöt hajosivat kaikkien ryntäillessä katsomaan uljaalla askeleella soihtua kuljettavaa legendaarista suurjuoksijaa. Paavo Nurmi sytytti olympiatulen kentällä olevaan maljaan ja viidennettoista kesäolympialaiset oli avattu Helsingissä. Sodasta toipunut Suomi oli maailman huomion keskipisteenä, ja aiemmin jakautunut kansakunta oli juuri sillä hetkellä yhtenäisempi kuin kenties koskaan aiemmin.
Helsingin olympialaiset olivat yksi merkkihetki Suomen integroitumisessa kansainväliseen yhteisöön. Paavo Nurmen hahmo yhdisti kansaa ja loi Suomelle näkyvyyttä eri puolella urheilevaa maailmaa. Aikalaiskertomusten mukaan Nurmen houkutteleminen soihdunkantajaksi Helsingin olympialaisten avajaisiin ei ollut ihan yksinkertainen temppu. Nurmi oli tuolloin jo ottanut ensiaskeleitaan tiellä, joka vei hänet menestyväksi liikemieheksi ja pois urheilun ytimestä. Urheilu-uransa jälkeen Nurmi toimi rakennusalalla ja rakennutti Helsinkiin useita kymmeniä taloja. Vuonna 1936 Nurmi perusti Asusteliike Paavo Nurmi Oy:n ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 1973. Nurmi kuoli Meilahden sairaalassa Helsingissä 2. lokakuuta 1973, ja hänet haudattiin Turkuun valtion kustannuksella.
Perintö elää vahvana Turussa
Tänä päivänä Paavo Nurmen perintö elää vahvasti erityisesti Turussa, jossa Paavo Nurmi -operaatiot – Paavo Nurmi Games, Festival ja Marathon – kunnioittavat juoksijamestarin perintöä vuosittaisilla suurtapahtumilla. Ensi kesänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Paavo Nurmen uljaimmista menestyshetkistä. Vuoden 1924 Pariisin olympiakisoissa Suomi kokosi kaikkien aikojen parhaan olympialaisten mitalisaaliinsa, peräti 37 mitalia. Kuuden päivän aikana Paavo Nurmi juoksi 5 kultamitalia, joista 3 henkilökohtaista ja 2 joukkuekultaa. Legendaarisimmat kultamitalinsa Nurmi saavutti 1500 ja 5000 metrin kilpailuissa, jotka juostiin vajaan kahden tunnin sisällä. Lisäksi Nurmi saavutti kultaa maastojuoksun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa sekä 3000 metrin joukkuejuoksussa.
Pariisin kisojen jälkeen ranskalainen Le Miroir des Sports -lehti otsikoi: “Paavo Nurmi ylittää inhimillisyyden rajat”. Ensi kesänä Nurmen urotekojen 100-vuotisjuhlia vietetään sekä Ranskassa että Turussa. Juhlatapahtumien yksityiskohdat julkaistaan alkuvuodesta 2024.