Roolimallista vaikuttajaksi – urheilijan mahdollisuudet muuttaa maailmaa

Kärjistetysti: suomalaisille riittää, että urheilija on hyvä siinä, mitä tekee ja osaa lisäksi käyttäytyä asiallisesti. Ainakin, jos uskotaan seitsemän maan yhteistyöllä vuosina 2021–2023 toteutettua Athlete4society-hankkeen väestötutkimusta. Jotkut urheilijat haluavat kuitenkin tehdä muutakin, kuten toimia vaikuttajana tai brändipersoonana – ja hyvä niin.

– Itselle tärkeiden, yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden puolesta puhuminen voi saada ihmisiä ajattelemaan asioita. Kun ilmastotieteilijä puhuu ilmastonmuutoksesta, se voi mennä monelta ohi, mutta kun oma suosikkiurheilija puhuu samasta asiasta, se saattaakin herättää pohtimaan asiaa. Siinä piilee vaikuttamisen hienous urheilijana, toteaa maastohiihtäjänä suomalaisille tutuksi tullut Martti Jylhä.

Jylhä toimi jo urheilu-uransa aikana Protect our winters -liikkeen lähettiläänä sekä Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n urheilijakomission jäsenenä. Urheilu-uransa jälkeen hänestä tuli urheilijakomission puheenjohtaja ja FIS:n hallituksen jäsen. Hänen kohdallaan vaikuttaminen lähti aidosta halusta puhua niiden asioiden puolesta, jotka olivat itselle tärkeitä.

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaarissa urheilija vaikuttajana -aiheesta puhunut KIHUn erikoistutkija Jarmo Mäkinen kannustaa myös urheilijoita ja muita urheilun parissa toimivia käyttämään ääntään.

– Urheilun pitää myös itse kyetä viestimään asioistaan ja vahvistamaan omaa viestiään. Emme saa olla vain muiden referoimia. Sellaisten, jotka joskus asiantuntemattomastikin selittävät urheilun ilmiöitä, mutta pääsevät erittäin hyvin mediassa läpi, hän toteaa.

Urheilun vaikutukset ulkopolitiikkaan

Käsitykset huippu-urheilusta ovat muuttuneet vuosien varrella. Vielä 2000-luvun alussa urheilun viihteellisyyteen ja kaupallisuuteen suhtauduttiin kriittisesti, mutta asia on kääntynyt lähes päinvastoin vuoteen 2016 mennessä. Valtaosa väestöstä uskoo selkeästi enemmän huippu-urheilun myönteisiin vaikutuksiin kuin kielteisiin ja urheilun kokonaiskuva nähdään yleisesti tarkasteltuna positiivisena. Suomalaiset ovat sitä mieltä, että maan kansainvälinen tunnettuus paranee ja kansallinen identiteetti vahvistuu, kun huippu-urheilijat menestyvät. Suomalaiset kokevat myös saavansa hyvää mieltä urheilun seuraamisesta.

– Edelleen voidaan siis sanoa, että Suomea tavallaan juostaan maailmankartalle. Ihmiset ajattelevat, että kun saavutamme jotain urheilussa, saavutamme jotain myös ulkopoliittisesti. Sama ajatus toistuu myös muiden maiden tutkimuksissa, eli urheilun nähdään olevan osa kansainvälisiä suhteita, Mäkinen kertoo.

Urheilija roolimallina

Urheilija on roolimalli, halusi sitä tai ei. Kun urheilee huipulla ja saa medianäkyvyyttä, on väistämätöntä, että saa myös roolia julkisuudessa. Kaupallisuus on muuttanut mielikuvia urheilusta, mutta myös lisännyt huippu-urheilijoiden mahdollisuuksia. Urheilun ammattimaistumiseen liittyvät myös urheilijan mahdollisuudet itsensä brändäämiseen ja sen hyödyntämiseen.

– Urheilijan brändipersoona ja sen hyödyntäminen ovat uudempia ilmiöitä ja liittyvät urheilun ammattimaisuuteen. Ennen 1970-lukua urheilussa ei ollut mitään tyylikästä, mutta nykyisin urheilun kirkkaimmat tähdet ovat maailman seuratuimpia ihmisiä. Meillä Suomessa on vain kourallinen niitä huippu-urheilijoita, jotka ovat vaikuttajia, mutta melkein jokainen on kuitenkin roolimalli, Mäkinen toteaa.

Toisaalta väestökyselyn mukaan urheilijoilta ei edes odoteta vaikuttamista. Suomessa urheiluun liittyvät asiat nähdään tärkeämpänä, ja urheilijaa arvostetaan esimerkiksi reilusta pelistä tai kunnioituksesta vastustajaa kohtaan.

– Tutkimuksessa ei pidetty hirveän vaikuttavana, että urheilija ottaa kantaa politiikkaan tai muuhun yhteiskunnalliseen asiaan. Se johtuu varmasti myös siitä, että vielä aika harva ottaa kantaa. Monelle on täydellisen hyvä ja riittävä asia, että urheilija on käytökseltään esimerkillinen ja innostaa omilla tuloksillaan lapsia ja vanhempia liikkumaan, toteaa Jylhä.

Jarmo Mäkinen kertoo, että vuonna 2021 julkaistun urheilijakyselyn mukaan urheilijat suhtautuvat hieman varautuneesti vaikuttamiseen ja kantaa ottamiseen. He haluavat myös pitää yksityiselämänsä asiat pois julkisuudesta ja miettivät tarkkaan, mitä julkaisevat sosiaalisessa mediassa. Mäkinen vahvistaa ajatuksen siitä, että on edelleen harvinaista, että urheilijat ottavat kantaa poliittisesti tai yhteiskunnallisesti. Osasyynä voi olla se, että vaikuttamiseen ei koeta olevan riittäviä valmiuksia.

– Vaikuttaminen liittyy myös urheilun ammattimaistumiseen. Urheilussa olisi tehtävä työtä ja rohkaistava urheilijoita vaikuttamaan. Se vaatii paljon, myös kouluttautumista. Monesta urheilijasta varmasti olisi siihen, jos he saisivat välineitä, sanoo Mäkinen.

Uskottavuutta urheilun kautta

Jylhä nostaa esille myös sen, että urheilijalla on hyvä olla uskottavuutta, jota saa myös urheilun kautta. Sen jälkeen ratkaisee oma toiminta.

– Jos on nimeä urheilijana, niin on myös uskottavuutta. Sen jälkeen vaikuttaa se, millaisen kuvan annat itsestäsi julkisuudessa. Jos lauot typeriä, eivät mielipiteet yhteiskunnallisesti merkittävistä asioistakaan ole niin vaikuttavia.

Hän nostaa esille vielä yhden seikan, miten urheilija voi hyötyä äänensä käyttämisestä ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla myös urheilu-uran jälkeiseen aikaan.

– Vaikuttaminen vahvistaa henkilöbrändiä. Se on varmasti yksi syy, miksi itse olen saanut yhteydenottoja ja työtarjouksia urheilu-uran jälkeen. Ehdottomasti kannustan urheilijoita käyttämään ääntään, myös urheilu-uran aikana.

Väestön käsityksiä huippu-urheilusta on tutkittu seitsemän maan yhteistyöllä vuosina 2021–2023 toteutetussa Athlete4society-hankkeessa. Näistä tuloksista kerrotaan enemmän vuodenvaihteessa ilmestyvässä suomenkielisessä julkaisussa. Jarmo Mäkinen puhui syyskuussa Rovaniemellä huippuvaiheen kaksoisuraseminaarissa aiheesta urheilija vaikuttajana. Seminaarin tallenteen voit katsoa tästä linkistä.

Teksti: Mari Lohisalo