URA-säätiön opiskeluapurahan sai 209 urheilijaa

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) on tänään jakanut opiskeluapurahan 209 urheilijalle lukuvuodelle 2023-2024.

Apurahan saajien joukossa on maailmanmestareita ja olympiaurheilijoita, nykyisiä ja jo uransa lopettaneita huippu-urheilijoita yhteensä 56 eri lajista ja 18 urheiluakatemiasta. Apurahan suuruus on 1500 tai 3000 euroa koko lukuvuodelle. Apurahaa haki tänä vuonna ennätykselliset 719 urheilijaa.

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö perustettiin vuonna 1972 silloisen tasavallan presidentin Urho Kekkosen toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea huippu-urheilijoiden kaksoisuraa ja edistää heidän kouluttautumistaan ja urheilu-uran jälkeisen ammatin hankkimista. Perustamisestaan lähtien URA-säätiö on jakanut vuosittain opiskeluapurahoja aktiiviurheilijoille ja jo uransa päättäneille urheilijoille.

URA-apurahojen jakotilaisuudessa kuultiin ministeri Sandra Bergqvistin tervehdys sekä keskustelua huippu-urheilijamyönteisistä korkeakouluista kaksoisuran mahdollistajana.

– Huippu-urheilijan opiskelu edellyttää arjen joustoja ja eri palasten yhteensovittamista. On hienoa nähdä, että merkittävä osa suomalaisista huippu-urheilijoista haluaa suorittaa korkeakouluopintoja jo uransa aikana, mikä edesauttaa heitä siirtymään urheilu-uran jälkeen seuraavalle uralle. On tärkeää, että rakennamme urheiluyläkoulujen ja toisen asteen urheiluoppilaitosten jatkoksi järjestelmän myös korkea-asteelle. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen prosessi on jo nyt osoittautunut erittäin toimivaksi ja uskomme sen poikivan paljon hyvää kaksoisuran toteuttamisen mahdollisuuksiin ja urheiluakatemioiden kehittämistyöhön jatkossa, Bergqvist sanoi.

Tilaisuus järjestettiin Haaga-Heliassa, jolle myönnettiin syyskuussa yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäisinä Suomessa huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnus.

– Auditointiprosessi oli meille oppimisprosessi, josta oli todella paljon hyötyä. Liikunta on ollut aina meillä sydäntä lähellä. Haluamme Haaga-Heliassa tarjota nuorille urheilijoille mahdollisuuden yhdistää opiskelu huippu-urheiluun. Tarjoamme myös mahdollisuuden elää tavallisen nuoren elämää muiden opiskelijoiden kanssa, mikä sekin on tärkeää. Meillä on myös yhteiskunnallinen tehtävä, että urheilijat löytävät urheilu-uran jälkeistä elämää, ja on merkityksellistä työtä tarjota eväitä huippu-urheilun jälkeiseen elämään, totesi Haaga-Helian vararehtori Minna Hiillos.

– Urheilu-ura on ollut korkeakoulu itsessään ja olen oppinut taitoja, joita ei koulun penkillä voi oppia. Opiskeluissa on ollut hienoa se, että saanut mahdollisuuden näyttää osaamistani korkeakouluopinnoissa niillä taidoilla, joita olen urheilusta saanut, Haaga-Heliassa opintojaan suorittava yleisurheilija Oskari Mörö kertoi.

URA-apurahan saaneiden lista kokonaisuudessaan: https://www.olympiakomitea.fi/uploads/sites/1/2023/12/aea1d0bd-ura-apurahan-saajat-2023-2024.pdf

Elämän pelikirja on Vuoden URAteko

Vuoden URAteko-kunniamaininnan sai ”Elämän pelikirja -rakkaudesta urheilijoihin” -kirja, jonka tekijöinä ovat NHL- ja maajoukkuekiekkoilija Tony Salmelainen, kauppatieteiden tohtori ja urheilumarkkinoinnin konkari Arto Kuuluvainen sekä toimittaja Jukka Vuorio.

Elämän pelikirja on teos urheilu-uran päättymisen tueksi. Kirjassa kymmenen urheilijaa kertoo oman tarinansa, miten heistä tuli huippu-urheilijoita sekä miten urheilu-ura päättyi ja siirtymä urheilusta muuhun työelämään tapahtui. Kirjan tarinat tuovat arvokasta kokemusasiantuntemusta ja vertaistukea urheilu-uran siirtymävaiheeseen. Kunniamaininnan perusteluina todetaan myös, että tämä teos on yksi hieno avaus yhteiseen puheeseen, jota tarvitaan paljon lisää urheilijan ammatin arvostuksen lisäämiseksi. Kirjaa on edeltänyt Podcast-sarja, jossa on käsitelty urheilu-uraan ja uran päättämiseen liittyvää tematiikkaa pintaa syvemmältä.

Nyt 16. kerran jaettu URAteko-tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on vuoden aikana merkittävällä ja uutta luovalla tavalla myötävaikuttanut urheilijoiden uramahdollisuuksien kehittämiseen. Tunnustuspalkinto on taidetta, ja tänä vuonna palkitut saivat taiteilija Eero Heikkisen teokset Kuuma pelaaja, Hermopeliä ja Miltä nyt tuntuu hänen urheiluaiheisesta teoskokoelmastaan.