Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
15.01.2024 | Huippu-urheilu | Artikkeli

Urheilun ystävien vuoden kohokohta lähestyy – Pariisin olympialaisiin alle 200 päivää aikaa

Pariisin olympialaisten avajaisia vietetään tulevan heinäkuun 26. päivä. Edellisen kerran Pariisissa kisattiin olympialaisten merkeissä tasan sata vuotta sitten, vuonna 1924. Pariisin ikoniset maamerkit kisapaikoilla, avajaiset urheilijaparaateineen Seine-joella, 10 500 urheilijaa sekä 329 urheilutapahtumaa takaavat huippu-urheilun ystäville unohtumattomat pari viikkoa.

Suomen joukkueessa tunnelma alkaa tiivistyä olympiakarsintojen ja -katsastusten ollessa jo käynnissä. Urheilijavalintoja tehdään tulevan kevään ja alkukesän aikana lähes kuukausittain, mutta ensimmäiset urheilijat nimettiin kisakoneeseen jo 12.12. Suomen joukkueen johtaja Leena Paavolainen kertoo, että tämänhetkisen näkymän mukaan joukkueen koko on realistisen arvion mukaan noin 60 urheilijaa. Kokonaisuudessaan Suomen joukkue on koossa 8.7.

– Haitari joukkueen suhteen on vielä iso ja suomalaisittain 25 lajissa karsintaikkuna on edelleen auki. Esimerkiksi yleisurheilussa on yli 30 urheilijaa, joilla on potentiaalinen mahdollisuus päästä kisoihin. Suuressa osassa lajeja karsinnat menevät kevääseen ja alkukesään, osassa lajeja karsintakilpailuja käydään vielä heinäkuun alussa, kuten koripallossa. Tilanne on varsin kutkuttava. Meillä on muutaman urheilijan terävä kärki, joilla on ollut huippuonnistumisia tänä vuonna aivan maailman absoluuttisella kärkitasolla. Näiden lisäksi on yksilölajeissa yli 20 urheilijan joukko, jotka ovat pystyneet parhaimmillaan top-8 tasolle, Paavolainen kertoo.

Valmistelut etenevät suunnitellusti ja ajallaan

Taustalla Eiffel-torni ja etualalla Pariisin olympiasoihtu.
Kuva: IOC Media

Paavolainen kertoo, että tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä Pariisin kisojen valmisteluiden osalta, ja asiat etenevät suunnitellusti ja aikataulussa.

– Nyt keskitytään siihen, että varmistetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla kärkiurheilijoiden ja lajien valmistautuminen kohti Pariisia. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kesälajien tehostamistukipäätöksissä tehtiin räätälöityjä ratkaisuja kärkiurheilijoiden osalta, joilla pyritään varmistamaan mahdollisimman toimivat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset valmentautumisprosessit. Huippu-urheiluyksikön asiantuntijat ovat myös henkilökohtaisesti sparraamassa ja auttamassa omalla asiantuntemuksellaan urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijatiimejä.

– Erot maailman kärjessä syntyvät lajissa kuin lajissa niin pienistä asioista, että kerta kaikkiaan ei ole varaa antaa tasoitusta yhdessäkään asiassa, johon pystymme vaikuttamaan. Siksi menestysnäkymä Pariisiin oli merkittävin ohjaava tekijä, kun huippu-urheilun tehostamistuista päätettiin, hän jatkaa.

Joukkueenjohtaja Paavolaisella on kesällä edessään 11:nnet olympialaiset Suomen joukkueen mukana. Hän on ehtinyt nähdä ja kokea monenlaisia kisoja noiden vuosien aikana. Pariisin kisoissa palataan jälleen ns. normikisoihin koronavuosien jälkeen, ja kisat Euroopassa tuovat merkittäviä helpotuksia valmisteluiden ja järjestelyiden osalta.

– Minulla on tällä hetkellä levollinen olo kisojen osalta, Suomen joukkueen valmistelut etenevät aikataulussa, ja tiedämme hyvin, mitä meillä on Pariisissa odotettavissa. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei ota mitään itsestään selvyytenä, vaikka kisapaikat ovat meille tutummat ja ollaan kotoisammalla maaperällä.

Jännitteitä kansainvälisessä tilanteessa

Paavolainen toteaa, että suurin jännite kisojen suhteen aiheutuu tällä hetkellä tulehtuneesta kansainvälisestä tilanteesta. Venäläisten ja valko-venäläisten urheilijoiden osalta Kansainvälinen olympiakomitea on määritellyt reunaehdot urheilijoiden osallistumiselle, mutta useat kansainväliset lajiliitot ovat tehneet päätöksen, että heitä ei oteta mukaan. Suomen Olympiakomitean linja on ennallaan.

– Suomen Olympiakomitea on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa johdonmukaisesti vastustanut venäläisten paluuta kansainväliseen urheiluun, ja KOK:n päätös olikin meille iso pettymys. Suomalaisten urheilijoiden osalta linjamme on kuitenkin selvä: heillä on oltava mahdollisuus osallistua, ja suomalaisten urheilijoiden valmistautuminen ja osallistuminen kisoihin pitää turvata. Tämä koskee urheilijoiden lisäksi myös valmentajia, tuomareita ja muita toimihenkilöitä tai asiantuntijoita.

Näin urheilijat valitaan kisoihin

Urheilijat valitaan kisoihin yksinkertaistetusti näin: kansainväliset lajiliitot ja Kansainvälinen olympiakomitea määrittelevät valintakelpoisuuden. Huippu-urheiluyksikkö valmistelee yhteistyössä lajiliittojen kanssa valintakriteerien mukaiset olympiavalinnat, jonka jälkeen Huippu-urheiluyksikkö valitsee urheilijat/joukkueet kisoihin ja Olympiakomitean hallitus vahvistaa valinnat. Valintoja tehdään joustavan valinnan periaatteella eli urheilijoita valitaan sitä mukaa, kun he täyttävät kriteerit. Lajista riippuen tämä voi tarkoittaa tiettyä tulosrajaa tai sijoitusta, josta urheilija saavuttaa joko henkilökohtaisen paikan tai maapaikan. Toinen tapa on kerätä ranking-pisteitä eli valintakelpoisuuden voi saada myös rankingin kautta.

– Lähtökohtaisesti maapaikan saavuttanut urheilija valitaan kisoihin. Joskus voi olla tilanteita, joissa valintakelpoisia urheilijoita on enemmän kuin paikkoja, kuten usein on ollut vaikkapa miesten keihäänheitossa. Silloin lajeilla on omia karsintatapojaan ehdokkaiden laittamiseksi paremmuusjärjestykseen. Lopullinen valinta on kuitenkin aina Olympiakomitean.

Tie olympiaurheilijaksi ei ole helppo, ja kisapaikka on Paavolaisen mukaan tiukassa lajissa kuin lajissa. Hän toteaa ykskantaan, että kisoihin lähdetään menestymään, mutta lopulta menestys on mahdollista vain hyvinvoinnin ja laadukkaan valmentautumisen sivutuotteena. Merkityksellistä ja vaikuttavaa on saada luotua joukkueeseen sellaiset toimintamallit, jotka auttavat urheilijoita onnistumaan ja saavuttamaan oman potentiaalinsa, sekä arvot, joista kasvava joukkue on isompi kuin yksikään yksilö.

– Tietysti meillä on menestystavoitteita, mutta itse en ole koskaan lähtenyt kisoihin mitalit edellä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada rakennettua joukkueeseen ilmapiiri, jossa urheilijoilla on hyvä ja turvallinen olla. Näin he pystyvät keskittymään omaan valmistautumiseensa, joka takaa parhaan mahdollisen tuloksen ja onnistumisen kisoissa. Odotukseni joukkueenjohtajana ovat, että meillä on heinäkuussa koolla tavoitteellinen, menestyvä ja sinivalkoinen joukkue, joka huokuu itseluottamusta ja rohkeutta.

Pariisin kisojen maskotti Phryges seisoo laivan kannella.
Pariisin kisojen maskotti Phryges. Kuva: IOC Media

 

***

Kisaturistiksi Pariisiin?

Suomalaisille urheilun ystäville Pariisin kisat ovat maantieteellisesti lähellä, ja jos kisoihin mielii paikan päälle, kannattaa tutustua matkanjärjestäjä Elämys Groupin sivuihin, jossa lippukauppa on auki.

***

Näin seuraat karsintoja

Kisapaikat ovat jaossa viimeistään mainittuna päivänä, kun lajien olympiarankingit sulkeutuvat. Urheilijavalintoja voit seurata Olympiakomitean verkkosivuilla ja somekanavilla.

Ampumaurheilu 9.6.2024
Beach volley 23.6.2024
Breakdance 30.6.2024
Golf, miehet 17.6.2024
Golf, naiset 24.6.2024
Jousiammunta 16.6.2024
Judo 23.6.2024
Kiipeily 30.6.2024
Koripallo, naiset 28.2.2024
Koripallo, miehet 7.7.2024
Käsipallo 14.4.2024
Lainelautailu 2.3.2024
Lentopallo, naiset 17.6.2024
Lentopallo, miehet 24.6.2024
Maahockey 28.2.2024
Melonta 9.5.2024
Miekkailu 30.4.2024
Nykyaikainen viisiottelu 16.6.2024
Nyrkkeily 3.6.2024
Olympiasoutu 21.5.2024
Paini 12.5.2024
Painonnosto 28.4.2024
Purjehdus 27.4.2024
Pyöräily, BMX 2.4.2024
Pyöräily, ratapyöräily 14.4.2024
Pyöräily, maastopyöräily 26.5.2024
Pöytätennis 18.6.2024
Rugby 23.6.2024
Rullalautailu 23.6.2024
Sulkapallo 28.4.2024
Taekwondo 2.3.2024
Tennis 10.6.2024
Triathlon 27.5.2024
Uimahypyt 18.2.2024
Uinti 23.6.2024
Voimistelu, trampoliini 31.5.2024
Voimistelu, teline 5.5.2024
Voimistelu, rytminen 26.5.2024
Yleisurheilu 30.6.2024

 

Lue lisää aiheesta