Seurakehittäjät tapasivat Helsingissä – verkosto valmiina vastaanottamaan tulevaisuuden haasteet

Seurakehittäjien verkosto kokoontui Helsingissä 14.-15.2.2024. Verkostopäiville osallistui yli 80 seurakehittäjää lajiliitoista ja liikunnan aluejärjestöistä ympäri Suomen. Kaksipäiväisten verkostopäivien teemoina olivat itsensä johtaminen, vapaaehtoisten kannustaminen seuratoimintaan, Tähtiseura-ohjelman auditointikokemusten vaihto, datalla johtaminen ja vastuullisuus.

Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla kuvaa verkostoa ainutlaatuiseksi.

– Ilmapiiri on kuin olohuoneessa – kannustava ja rento, mutta tavoitteet taivaissa! Tunnistamme jokainen tulevaisuuden haasteet rahoituksessa, väestönkehityksessä, kaupungistumisessa ja polarisoitumisessa. Pyrimme valmistautumaan niiden vaikutuksiin seuratoimintaan yhdessä. Verkostossa ei ole osaoptimointia, vaan aidosti halu edistää kollegaa sekä suomalaista liikuntaa ja urheilua, Tulla summasi.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien esiin nostaminen nähtiin tärkeänä

Verkostopäivien yhteisessä työstössä pureuduttiin syksyllä 2023 toteutettuun seurakyselyyn. Kysely osoitti seurojen olevan huolissaan erityisesti vapaaehtoistoimijoiden riittävyydestä.

– Valmentajien ja ohjaajien osalta seurat näkevät tilanteen olevan kohtuullisen hyvä, mutta toimijoita kaivataan nyt erityisesti seurojen hallituksiin ja talkootehtäviin. Erityisesti seuratoimijoista on pulaa, kuvasi Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön asiantuntija Eija Alaja.

Yhteisessä työstössä seurakehittäjät nostivat esiin vaikuttavina tekijöinä niin vapaaehtoisten johtamisen, toimijoiden osaamisen kartoittamisen sekä heidän roolituksensa. Toimintaan on myös helpompi tulla mukaan, kun tietää mitä odotetaan. On hyvä, että seurat panostavat vapaaehtoisten rekrytointikäytäntöihin ja tarvittaessa myös pyytävät kaipaamiaan osaajia mukaan. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan näkyvyys ja sen merkityksen tunnistaminen yhteiskunnallisessa keskustelussa nähtiin tärkeänä.

Jääkiekkoliitto avasi Tähtiseura-ohjelman auditointiprosessiaan 

Ajatuksia vaihdettiin myös Tähtiseura-ohjelman auditointiprosessista. Jääkiekkoliiton auditointiprosessia avasi lajiliiton aluepäällikkö Joni Leander. 

Jääkiekkoliitossa auditointiprosessia tuetaan sen jokaisessa vaiheessa. Uudelleenauditointiin on rakennettu myös vaihtoehtoisia toimintamalleja, jotka huomioivat seurojen erilaiset lähtökohdat ja tarpeet.

Jääkiekkoliitossa uudelleenauditointi on mahdollista viedä läpi useammalla eri tavalla, tapa riippuu auditoitavan seuran tarpeista. Auditoinnissa voidaan esimerkiksi valita tiettyjä seuralle tärkeitä laatutekijöitä tarkisteltavaksi, tai auditointikokonaisuus voidaan tehdä peilaamalla seuran strategian sisältöjä eri laatutekijöihin.  Auditoinnissa palataan myös edellisessä itsearvioinnissa todettuihin kehityskohteisiin, jotta saadaan kuva miten seura on kehittämiskohteitaan saanut vietyä eteenpäin auditointien välisellä kolmen vuoden jaksolla.

– Prosessin tarkka suunnittelu mahdollistaa seurojen tasavertaisen huomioimisen. Seuroilla on erilaiset resurssit ja toimintaympäristöt. Ei ole tarkoituksenmukaista, että viemme auditointiprosessin läpi kaikilla samalla tavalla. Vaihtoehtoiset toimintamallit tukevat ja motivoivat sekä meitä että seuroja, Leander avasi.

Seurakehittäjien verkosto koolla!🤩

🔹Verkostopäivien teemoina itsensä johtaminen, vapaaehtoisten kannustaminen seuratoimintaan, Tähtiseura-ohjelman auditointikokemukset, tiedolla johtaminen sekä vastuullisuus.

Tärkeää keskustelua ajankohtaisista aiheista.✅#seuratoiminta pic.twitter.com/fyYfJT0bra

— Olympiakomitea (@Olympiakomitea) February 15, 2024

Data on tulevaisuuden arvokkaimpia raaka-aineita – myös urheilussa

Tiedolla johtamisen teemaa avasi Olympiakomitean data-analyytikko Topias Koukkula.  

Tietoa voidaan Koukkulan mukaan käsitellä kolmella eri tasolla: arkitieto, käyttötieto ja ilmiötason tieto. Arkitieto käsittää yleiset näkemykset, kun taas käyttötieto on reaaliaikaista ja päätöksentekoa tukevaa. Ilmiötason tieto puolestaan auttaa pääsemään kiinni laajempiin trendeihin.

Koukkula esitteli puheenvuorossaan lisenssiostoihin liittyvää drop-out-ilmiötä Suomisportin avulla kerätyn datan kautta.

–  Drop-outia voi nähdä tapahtuvan kaikissa lajeissa ja ikäluokissa. Usein nuorempien harrastajien drop-out on pienempää kuin vanhempien. Ilmiöt eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän on esimerkiksi yhä huomioitava koronan vaikutukset ja tunnistettava, ettei lisenssien väheneminen tarkoita automaattisesti irtautumista liikunnallisesta elämäntavasta.

– Esimerkki havainnollistaa hyvin, millä tavoin data-analytiikka avaa uusia mahdollisuuksia tiedolla johtamiselle urheiluyhteisössä. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, mitä tietoa tarvitaan ja millä tavoin se on tuotettu. Näin tiedon käsittelyssä voidaan hyödyntää oikeita menetelmiä ja tuottaa laadukkaita johtopäätöksiä ja tukea päätöksentekoa, Koukkula summasi.

Tullan mukaan työ Suomisportin visiolle 2030 on käynnistetty.

– Määrittelemme, mikä on vuonna 2030 Suomisportin rooli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa, urheiluväen keskuudessa, kuluttajien mielissä. Lisäksi kirkastamme mitä palveluita Suomisport tarjoaa liitoille, seuroille ja liikuntaa sekä urheilua harrastaville kansalaisille. Tunnistamme ison vastuun palveluun rekisteröityneiden 820 000 käyttäjän kautta. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa osa suomalaisen liikunnan ja urheilun tietovarantoa, joka auttaa sekä liikkujia, urheilijoita että päättäjiä, Tulla lisäsi.

Teksti: Aliisa Varuhin