Järjestelmän kehittämistä ja räätälöityjä ratkaisuja Pariisiin

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö tukee suomalaista valmentajuutta huippu-urheilun tehostamistuista yli 2,5 miljoonalla eurolla. Tuki kohdentuu sekä lajien valmennusjärjestelmien kehittämiseen että kärkiurheilijoiden valmentautumisen tueksi, hyvinkin räätälöidyillä ratkaisuilla. Kesälajeissa räätälöidyt ratkaisut tähtäävät vuonna 2024 ennen kaikkea menestysedellytysten varmistamiseen Pariisin olympialaisissa ja paralympialaisissa.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkaisi 5. joulukuuta 2023 huippu-urheilun tehostamistukipäätökset kesälajeille. Kaikkiaan tehostamistukieuroja jaettiin kesälajeille 4 223 000 euroa, minkä lisäksi päätökset ohjaavat valmennuskeskuksiin ja urheiluakatemioihin sijoitettua asiantuntijatoimintaa laskennallisesti noin miljoonan euron edestä. Summassa on mukana myös KIHUn ja pieneltä osin Huippu-urheiluyksikön asiantuntijoiden työpanoksen kohdentamista lajien huippu-urheilutoiminnan tueksi.

Iso painopiste tehostamistuissa on valmentajien toimintaedellytysten varmistaminen. Kesälajien päätöksissä suoraa eurotukea valmentajuuden tukemiseen myönnettiin 1 612 240 euroa. Tosiasiassa summa on vielä isompi, sillä tehostamistuista maksetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön 20 000 ja 10 000 urheilija-apurahalle yltävien urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien apurahaosuudet.

– 20 000 euron apurahaurheilijoiden valmentajille tukisumma on 2 500 euroa ja 10 000 euron apurahaurheilijoiden valmentajille 1 250 euroa. Tämäkin kokonaisuus kohoaa kesälajeissa reilusti yli sadantuhannen euron, Huippu-urheiluyksikön laji- ja kisaohjelmaa johtava Leena Paavolainen valottaa.

Kesäkuussa 2023 myönnetyissä talvilajien huippu-urheilun tehostamistukipäätöksissä valmentajuutta tuettiin 897 500 eurolla. Kokonaisuus kohoaa siis yli 2,5 miljoonan euron jo ennen apurahaurheilijoiden henkilökohtaisille valmentajille myönnettäviä apurahaosuuksia.

– Kun tehostamistukikokonaisuus on 6,7 miljoonaa euroa, suoraan valmentajien toimintaedellytysten parantamiseen menee tästä summasta noin 40 prosenttia, Paavolainen kertoo.

– Valmentajan tehtäviin kuuluu myös moniammatillisen asiantuntijatiimin johtaminen. Resurssi asiantuntijatoimintaan tulee urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille myönnettävästä OKM:n kehittämisavustuksesta, joka tulee vielä suorien huippu-urheilun tehostamistukieurojen päälle. Asiantuntijatoiminta on iso osaamisresurssi paitsi urheilijoiden myös valmentajien tueksi.

NOVit avainhenkilöitä lajien valmennusjärjestelmien kehittämisessä

Ammattilaisuuden vahvistaminen on ollut yksi suomalaisen huippu-urheilun keskeisistä valinnoista ja tavoitteista strategiakaudelle 2021-2024. Tavoite koskee niin urheilijoita, valmentajia, asiantuntijoita kuin urheilujohtamistakin. Valmentajuudessa keskeisiä elementtejä ammattilaisuuden vahvistamiseen ovat nuorten olympiavalmentajien (NOV) pestit.

– NOVit ovat erittäin oleellinen palanen kokonaisuutta. NOV-sopimukset ovat kolmikantasopimuksia, joissa valmentajan palkka muodostuu kolmesta eri lähteestä. Huippu-urheiluyksikön näkökulmasta nämä sopimukset ovat erittäin kustannustehokkaita, koska jokaista 15 000 euron palkkatukeamme kohti ammattivalmentajuuden tukemiseen generoituu vähintään 30 000 euroa muista lähteistä, Paavolainen huomauttaa.

– NOVit ovat nimikkeensä mukaisesti valmentajia, joiden työpanoksesta huomattava osa kohdentuu nuorten urheilijoiden, tulevaisuuden menestyjien valmentamiseen. NOVit ovatkin avainpalasia lajien valmennusjärjestelmien kehittämisessä, ja heidän roolinsa korostuu erityisesti joukkuepeleissä.

Kesälajeissa on tuoreimpien tehostamistukipäätösten myötä 47 nuorten olympiavalmentajaa. Talvilajien päätöksissä kesäkuussa 2023 NOV-palkkatukia myönnettiin 36 valmentajalle. NOV-palkkatukien yhteissumma on siis 1 245 000 euroa, mikä tarkoittaa siis sitä, että ne generoivat muista lähteistä noin 2,5 miljoonaa euroa lisää ammattivalmentajuuden tukemiseen.

Olympiavalmentajat keskeisiä tuloksentekijöitä nyt ja jatkossa

Nuorten olympiavalmentajien määrä on jopa hieman laskenut kuluvan strategiakauden aikana. Kyse ei ole kuitenkaan arvovalinnasta, vaan ennen kaikkea työnkuvan määrittelystä.

– Meillä on tarkat kriteerit nuorten olympiavalmentajille. Painavin on se, että työpanos suuntautuu pääasiallisesti nimenomaan nuorten valmentamiseen. Vuodelle 2024 olemme pitäneet tästä kriteeristä kiinni entistä tarkemmin, minkä takia jokunen NOV-pesti on muutettu nimikkeeltään muuksi valmentajanimikkeeksi. Useimmissa tapauksissa tarkennuksella ei ole ollut vaikutusta tehtävän ammattilaisuusasteeseen, Paavolainen valaisee.

– Strategiakausi 2021-2024 on tulossa päätökseensä tänä vuonna. Tässä kohtaa on luonnollista tarkastella myös työnkuvia ja kriteereitä niin, että ne vastaavat tarvetta. NOV-palkkauksia pyrimme jatkossakin tekemään pitkäjänteisemmin, useammaksi vuodeksi kerrallaan. Sen takia uusia NOV-pestejä ei nyt avattu, vaikka monessa lajissa sellaisiin oli varteenotettavia tarjokkaita. NOV-kokonaisuus tarkastellaan kesälajeissa perusteellisesti syksyllä 2024.

Lajien huippu-urheilujärjestelmän kannalta keskeinen vaikuttava tukimuoto on palkkatuet olympia- ja paralympiavalmentajille. Kesälajeissa olympiavalmentajatukia myönnettiin 305 000 euron edestä, talvilajeissa kesäkuussa 2023 200 000 euron edestä. Paralympiavalmentajien työtä tuetaan yhteensä 88 240 eurolla tehostamistuista.

– Monessa lajissa olympia- ja paralympiavalmentajat ovat aivan keskeisiä tekijöitä lyhyen ja myös pidemmän aikajakson huippu-urheilun tuloksentekemisen kannalta. Siinä joukossa on muun muassa Rok Draksicin, Thierry Gueorgiou’n, Pietro Gengan, Jarno Koivusen ja Jarkko Niemisen kaltaisia huippuosaajia, Paavolainen luettelee.

Räätälöityjä ratkaisuja

Valmentajien toimintaedellytysten varmistamiseen suunnattu euromäärä huippu-urheilun tehostamistuista kasvoi kesälajeissa lähes sadallatuhannella eurolla vuodesta 2023 vuoteen 2024. Ratkaisussa näkyy etenkin Pariisin olympialaisten ja paralympialaisten läheisyys.

– Joulukuussa tehdyissä päätöksissä ykkösasia oli kärkiurheilijoidemme optimaalisen valmistautumisen varmistaminen Pariisiin, jotta h-hetkellä on mahdollisuus tehdä tulosta. Hyvin monessa tapauksessa se tarkoittaa henkilökohtaisen valmentajan työskentelyedellytysten varmistamista. Pariisi-painotus näkyy etenkin resursointina kärkiurheilijoiden henkilökohtaisiin valmentajiin, Pariisin olympiajoukkueen johtajana ensi kesänä toimiva Paavolainen alleviivaa.

– Ratkaisuja on tehty tarvelähtöisesti ja räätälöidysti. Esimerkkinä mainittakoon tuki, joka mahdollistaa valmentaja Jarno Koivusen keskittymisen täysin Wilma Murron valmentamiseen Pariisiin asti. Erot maailman kärjessä syntyvät lajissa kuin lajissa niin pienistä asioista, että kerta kaikkiaan ei ole varaa antaa tasoitusta yhdessäkään asiassa, johon pystymme vaikuttamaan.

Koivunen on vain yksi esimerkki. Samansuuntaisia päätöksiä on tehty muissakin lajeissa, mutta erityisesti yleisurheilussa, jossa lajiperinne pohjaa vahvasti henkilökohtaisiin valmentajiin.

– Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös paralympialaisten kärkiurheilijoidemme kohdalla. Parayleisurheilu saavutti vuoden 2023 MM-kisoista kuusi mitalia ja vähintään samaan on hyvät mahdollisuudet myös Pariisin paralympialaisissa. Myös näiden urheilijoiden henkilökohtaisille valmentajilleen myönnettiin kymmenientuhansien eurojen arvosta tukea, jotta valmistautuminen Pariisiin olisi optimaalista.

Teksti: Ilkka Palomäki

Artikkeli on julkaistu Suomen Valmentajien Valmentaja-lehdessä 1/2024.