Huippumenestys urheilussa ja elinkeinoelämässä -seminaarissa keskusteltiin suomalaisesta ja norjalaisesta huippu-urheilumenestyksestä – elinkeinoelämästä malleja myös huippu-urheiluun

Suomen Olympiakomitea, Norsk-Finska Handelsföreningen, Huippu-urheilun instituutti KIHU ja BI Norwegian Business School järjestivät Huippumenestys urheilussa ja elinkeinoelämässä -seminaarin keskiviikkona 13.3.2024. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisesta ja norjalaisesta huippu-urheilumenestyksestä.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Berqvist tarkasteli muun muassa huippu-urheilumenestyksen merkitystä suomalaisille.

–  Huippu-urheilu on monille suomalaisille tärkeää. Suomessa on pitkät perinteet huippu-urheilussa. Olemme viime vuosina saavuttaneet menestystä myös olympialajien ulkopuolella. Se osoittaa, että urheilu menee maassamme eteenpäin. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat hyviä vertailukohteita meille. Muiden Pohjoismaiden menestys puskee myös meitä eteenpäin, Berqvist kuvasi.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori korosti puolestaan Pohjoismaiden välisen yhteistyön sekä liikunnallisen elämäntavan merkitystä.

– Meidän on vahvistettava yhteistyötä kansainvälisessä urheilussa. Pohjoismaiden on pidettävä yhtä, jotta saamme äänemme kuuluviin.

– Kun katsotaan Suomea ja Norjaa, urheilu ja liikkuminen ovat suuressa roolissa. Fyysinen aktiivisuus on ollut osa elintapojamme jo pitkään. Meidän on tehtävä töitä, jotta lapset pysyvät liikkeellä ja kasvavat liikkuviksi aikuisiksi, Vapaavuori summasi.

Kriittisten massojen tunnistaminen ja oman tekemisen tarkastelu keskiössä

Emeritusprofessori Svein Andersen BI Norwegian Business Schoolista avasi puheenvuorossaan norjalaisen urheilujärjestelmän keskeisiä elementtejä.

– Norjan keskeinen visio on johtaa ja harjoitella paremmin kuin kukaan muu. Tätä kautta luomme yhä parempia suorituksia. Parhaasta tulee vielä parempaa, kun toimimme jokaisella tasolla. Osaamista tarvitaan kaikilta osa-alueilta, Andersen totesi.

– Uskomme pieniin askeliin. Kun vahvistetaan arkisia prosesseja, saadaan aikaan merkittävää muutosta pitkällä aikavälillä. On tehtävä tavanomaisia asioita niihin panostaen – ei niinkään erillisiä erityisiä asioita, hän lisäsi.

Huippu-urheilun instituutti KIHUn johtava asiantuntija Jari Lämsä valotti puheenvuorossaan puolestaan suomalaista urheilujärjestelmää. Lämsän mukaan on tärkeää, että liikkuvia lapsia ja nuoria on mahdollisimman paljon.

– Ilman suurta osallistujamäärää liikuntaan ja urheiluun, meillä ei ole huippu-urheilua. Jos meillä taas ei ole huippu-urheilua, ei toimintaan tule mukaan lapsia ja nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mahdollisimman suuri massa lapsia ja nuoria löytää tiensä toimintaan ja pysyy siinä mukana, Lämsä summasi.

Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat Lämsän ja Andersenin lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Matti Heikkinen sekä Staffpointin kansainvälisten palveluiden johtaja Jenny von Knorring.

Heikkinen korosti keskustelussa ”kriittisen” massan merkitystä.

– Mikäli meillä ei ole kriittistä massaa toiminnassamme mukana, meidän ei ole mahdollista löytää myöskään sellaisia urheilijoita, jotka yltävät huipulle. Tämän eteen meidän on tehtävä töitä nyt ja tulevaisuudessa.

Heikinheimon mukaan olisi taas tärkeää rakentaa elinkeinoelämän kaltaisia toimintamalleja myös urheiluun.

– Olisi hyvä miettiä, miten olisi mahdollista rakentaa elinkeinoelämän kaltaisia ekosysteemimalleja myös urheiluun. Tällaisten mallin avulla voitaisiin tavoittaa myös mainittuja kriittisiä massoja, Heikinheimo pohti.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kuvasi tilaisuuden keskusteluja kokonaisuudessaan ajatuksia herättäviksi.

– On tärkeää, ettemme ajattelemme jo osaavamme kaikkea. Meidän on tunnistettava, millainen taso muualla maailmassa on. Meidän on osattava kurkottaa omien rajojemme yli, Susiluoto summasi päätöspuheenvuorossaan.

Teksti: Aliisa Varuhin