Huippu-urheilun menestyskatsaus: Pariisiin muodostumassa iso olympiajoukkue – myös karsinnat Milano-Cortinaan käynnistymässä
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on koonnut 12:nnen kerran laajan suomalaisen huippu-urheilun menestyskatsauksen. Tuttuun kevättapaan pääpaino on talvilajeissa, mutta katsaus pureutuu myös joukkuepelien ammattilaispelaajiin ja -valmentajiin maailman huippusarjoissa sekä Pariisin olympiakarsintatilanteeseen.
Huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen kertoo menestyskatsauksen osoittavan, että tehdyt satsaukset tuottavat tulosta ennakoidulla tavalla.
– On tärkeää, että toimintamme ja päätöksentekomme perustuu tarkkaan seurantaan ja dataan. Olemme viimeisen vuoden aikana panostaneet vahvasti Pariisin olympiavalmisteluihin, ja se näyttää tuottavan tulosta. Saamme jalkeille 2000-luvun mittakaavassa suuren joukkueen, jolla on myös menestyspotentiaalia.
– Yli 70 prosenttia suomalaisista pitää huippu-urheilumenestystä tärkeänä asiana, ja joka vuosi useita urheiluohjelmia on katsotuimpien tv-lähetysten kärkisijoilla. Tämä osoittaa huippu-urheilun aseman osana suomalaista kulttuuria. Vaikeiden aikojenkin keskellä liikunta ja urheilu voivat olla voimavara ja antaa meille kaikille jaettuja kokemuksia. Sen vuoksi huippu-urheiluun kannattaa satsata resursseja myös yhteiskunnan toimesta, Heikkinen sanoo.
Talvikausi maailmancup-painotteinen
Talvilajeissa kausi 2023–2024 oli kolmen arvokisojen värittämän kauden jälkeen monissa lajeissa arvokisaton. MM-mitalit on jaettu vain ampumahiihdossa, kelkkailussa, pika- ja taitoluistelussa sekä naisten jääkiekossa. Keväämmällä on edessä vielä curlingin MM-kisat ilman suomalaisia sekä jääkiekon miesten MM-kisat.
– Kun kansainvälisen hiihtoliiton alaisissa lajeissa keskitytään maailmancupeihin, tämä on ainoa talvilajien kausi olympiadin aikana, kun arvokisoista ei saada vertailukelpoista reaalitilannetta. Ennen miesten jääkiekkoa Suomi on saavuttanut talviolympialajeista mitalin ja pistesijan, naisten jääkiekon MM-pronssin ja kasisijan miesten ampumahiihtoviestistä, huippu-urheiludatan asiantuntija Ilkka Palomäki kertoo.
– Kun katsomme lumilajien maailmancupien lukemia, kahdeksan suomalaista saavutti kauden aikana yhteensä 15 palkintokorokesijoitusta kuusi kertaa kolmen joukkoon hiihtäneen Kerttu Niskasen johdolla. Lisäksi kolme kertaa suomalaisjoukkue nähtiin podiumilla joukkuekisoissa. Kun talviolympialajeissa kurvataan MM-kauden 2024–2025 kautta olympiakauteen, myös mitalipotentiaalia on nähtävissä.
Maailmancupin kokonaispisteissä kovimman suomalaissijoituksen kirjautti freeskin halfpipessa kolmanneksi taituroinut Jon Sallinen. Freeskissä tuli kolme muutakin kokonaiscupin TOP8-sijoitusta: Anni Kärävä kuudes slopestylessa ja kahdeksas big airissa, Elias Syrjä kahdeksas big airissa.
– Kun puhutaan suoritusvarmuudesta, Sallinen asettaa tällä hetkellä suomalaisittain riman. Kahteen kauteen 11 relevanttia kilpailua, joissa viisi kertaa kolmen joukossa ja vain kerran TOP8:n ulkopuolella. Siinäkin Sallinen jäi 16:nneksi sen takia, että finaalia ei laskettu lainkaan, eikä hän saanut mahdollisuutta parantaa karsinnan harvinaisesta ja hienoisesta epäonnistumisestaan, Palomäki huomauttaa.
– Myös Iivo ja Kerttu Niskanen ovat aina mitalikandidaatteja, kun perinteisellä hiihtotavalla hiihdetään. Tämänkaltaisten suoritusvarmojen menestyjien joukko on kaksi vuotta ennen olympialaisia aika pieni, minkä takia mitaliennusteemme Milano-Cortinaan näyttää tässä vaiheessa varsin vaatimatonta 3,60 mitalia. Tilanne oli hyvin samankaltainen keväällä 2020 (mitaliennuste 3,95), mutta sieltä noustiin kahdeksaan olympiamitaliin Pekingissä.
Olympiakarsinta rytmittää talvikautta 2024–2025
Kausi 2024–2025 on MM-kausi kaikissa talviolympialajeissa, mutta kautta määrittää myös karsintojen käynnistyminen Milano-Cortinaan. Tai itse asiassa karsinnat ovat jo käynnistyneet, sillä Suomi on varmistanut paikat jo miesten ja naisten jääkiekkoon.
– Pikaluistelussa olympiakarsinta keskittyy täysin syyskaudelle 2025, mutta kaikissa muissa talviolympialajeissa olympiakarsinta on käynnissä jo ensi kaudella – melkein kaikissa ensi kausi on jopa kaikkein ratkaisevin vaihe. Senkin takia ensi kausi näyttää jo paljon suuntaa olympiavuoteen, Palomäki toteaa.
– Jos peilataan mennyttä kautta olympiakarsintajärjestelmiin, arvio joukkueen koosta on tässä vaiheessa noin sata urheilijaa – pitäen sisällään 48 jääkiekkoilijaa. Huomionarvoista joukossa on se, että ohjaskelkkailija Walter Vikström murtautui tällä kaudella maailmancup-tasolle ja laski tasolla, jossa historiallinen olympiapaikka on realistinen tavoite.
Pariisin olympiakarsinnat kurvaavat loppusuoralle
Jos on talvilajeissa olympiakarsinta käynnistymässä, kesälajeissa Pariisin olympiakarsinnat ovat kuumimmillaan. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua olympiapaikat on ratkottu, ja tästä hetkestä eteenpäin ovet joko sulkeutuvat tai avautuvat joissain lajeissa käytännössä joka viikko.
Huhtikuun puolessavälissä Suomella on 18 olympiapaikkaa hankittuna. Yksi niistä on purjehduksen pariluokkaan (nacra 17), joten urheilijamäärällä mitattuna luku on 19. Useissa lajeissa rankingtilanne näyttää myös hyvältä.
– Nyt on varmistunut paikka seitsemässä urheilumuodossa. Käytännössä vähintään yksi paikka rankingin kautta on lisäksi varmistunut judossa, golfissa ja sulkapallossa. Loppukevään ja alkukesän karsinnat määrittelevät, kuinka monta urheilumuotoa Suomen joukkueessa on edustettuna. Haitari on välillä 12–20, joten paljon on vielä ratkomatta, Suomen olympiajoukkueen johtaja Leena Paavolainen sanoo.
– Urheilijamäärä näyttäisi muodostuvan jopa lähelle 60 urheilijaa – riippuen etenkin yleisurheilun määrästä. Jos koripallomaajoukkue onnistuu heinäkuun alun karsintaturnauksessa, se nousee heti 12 urheilijalla lisää. Sydneyssä 2000 Suomea edusti 70 urheilijaa. Sen jälkeen korkein luku on Pekingin 2008 57 urheilijaa. Sen ylittämiseenkin on vielä mahdollisuudet.
Pieni volyymi näkyy talviparalympialajeissa
Myös talviparalympialajeissa ollaan olympiadin puolessavälissä. Mitaliennuste Milano-Cortinaan on arvokisattoman kauden 2023–2024 jälkeen tasan yksi mitali.
– Ennusteessa näkyy pieni volyymimme talviparalympialajeissa. Kun Pekingin paralympiavoittajalla Santeri Kiiverillä oli tuloksellisesti alavireinen kausi ja Nette Kiviranta laski vain pari maailmancup-osakilpailua, se heijastuu ennusteeseen välittömästi, Palomäki toteaa.
– Alppihiihtäjien lisäksi maailman huipulla kilpailee vain maastohiihtäjä Inkki Inola, joka oli maailmancupin kokonaiskilpailussa toinen. Myös talviparalympialajeissa edessä on MM-talvi, jonka jälkeen näkymä kohti Milano-Cortinaa on nykytilannetta selkeämpi.
Mahdollisuus paralympiapaikkaan on myös pyörätuolicurlingissa.
Virta vie ulkomaisiin huippusarjoihin joukkuepeleissä
Joukkuepeleissä Huippu-urheiluyksikkö on seurannut strategiakaudella 2021–2024 paitsi arvokisamenestystä ja maailmanrankingsijoituksia myös ammattilaispelaajien ja -valmentajien määrää määritellyissä maailman huippusarjoissa. Seuranta on osa suomalaisen huippu-urheilun menestystavoitetta, jossa tähdätään ammattilaisuuden kasvuun kaikilla sektoreilla.
Miesten sarjoissa on kauden 2023–2024 lopputilanteessa 57 pelaajaa jalkapallon, jääkiekon, koripallon, käsipallo, lentopallon ja salibandyn ykköstason sarjoissa ja 158 pelaajaa kakkostason sarjoissa.
– Ykköstason määrässä on pientä laskua, mikä selittyy sillä, että NHL:ssä ei ole pelannut aivan niin paljon suomalaisia (48) kuin aiemmin strategiakaudella (parhaimmillaan 62 kaudella 2021–2022). Sen sijaan kakkostasolla pelaavien määrässä on tapahtunut isoa kasvua, sillä vielä keväällä 2022 pelaajia oli 128. Kehitystä on tapahtunut käsipalloa lukuun ottamatta kaikissa lajeissa, Palomäki huomauttaa.
Naisten sarjoissa siirtymä ulkomaiden huippusarjoihin on ollut vahvaa läpi strategiakauden. Ykköstason sarjoissa määrä on kasvanut kevään 2021 63:sta nykyhetken 86:een. Kakkostasolla määrä on lähes tuplaantunut 20:sta 38:aan samalla aikavälillä.
– Erityisen kovia ovat lukemat naisten jalkapallossa, jossa on tällä hetkellä 37 pelaajaa ykköstasolla ja 16 kakkostasolla. Tässä on varmasti yksi iso tekijä sille, että Helmarit onnistui juuri voittamaan Fifa-rankingin sijalla 14 olevan Italian EM-karsinnoissa. Pelaajien määrällä ulkomaiden huippusarjoissa on iso vaikutus maajoukkueiden iskukykyyn.
Suomalaisvalmentajia on ulkomailla kuudessa lajissa 90. Näistä 22 on arvostetuissa pesteissä ykköstason sarjoissa tai kovimmissa maajoukkueissa.
– On luonnollista, että iso osa näistä valmentajista on jääkiekossa ja salibandyssä, jossa Suomi on kiistatta suurmaa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ykköstasolla on myös kolme valmentajaa lentopallossa ja kaksi koripallossa, Palomäki nostaa esiin.
– Etenkin koripallossa on helppo todeta, että suomalaista valmentajuutta arvostetaan kansainvälisesti. Kaikkiaan suomalaisia koripallovalmentajia on maailmalla toistakymmentä, ja myös menestystä on tullut, etunenässä Gordon Herbertin maailmanmestaruus ja Tuomas Iisalon mestarien liigan voittoa seurannut EuroCupin mestaruus.
Tunnuslukuja suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksesta 23.4.2024
Milano-Cortinan talviolympialaisten 2026 mitaliennuste: 3,60 (06/2023: 3,60)
Milano-Cortinan talviparalympialaisten 2026 mitaliennuste: 1,00 (06/2023: 1,50)
HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä talvilajeissa: 9 (kesälajeissa 28)
Ammattilaispelaajat ulkomaiden huippusarjoissa kauden 2023–2024 päätteeksi (miehet/naiset)
1. taso: 57/86 (06/2023: 71/78)
2. taso: 158/38 (06/2023: 161/24)
Valmentajat: 1. taso 22, muut 68 (06/2023: 18/60)
Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä (miehet/naiset)
Salibandy: 3./2. (06/2023: 3./2.)
Jääkiekko: 2./4. (06/2023: 2./3.)
Lentopallo: 23./46. (06/2023: 24./40.)
Koripallo: 20./60. (06/2023: 24./59.)
Jalkapallo: 61./27. (06/2023: 55./29.)
Käsipallo: 62. (yhdistetty M+N, pysynyt samana)