Rahoituksen murros herättelee urheiluyhteisön
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.Olympiakomitean kevätseminaarissa virisi vilkas keskustelu urheilun rahoituksen murroksesta. Jokainen järjestö on joutunut viime vuosina pohtimaan samoja asioita: mitä jos julkista tukeamme leikataan 30%? Miten korvata julkinen raha yksityisellä rahoituksella? Onko meillä osaamista rakentaa yrityksiä tyydyttäviä vastikkeita ja tukea yritysten strategisia tarpeita kumppanuuksiemme kautta?
Olympiakomiteassa olemme viimeisen kahden vuoden ajan monipuolistaneet rahoituksen kanaviamme sekä muuntaneet tapahtumiemme tavoitteet joko kustannusneutraaleiksi tai voitollisiksi. Tarkoituksemme on ollut vähentää riippuvuutta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) avustuksista ja vahvistaa yksityisen rahoituksen osuutta urheilussa sekä hakea edunvalvonnan kautta porkkanoita lahjoittamisen kulttuurin vahvistamiseen Suomessa. Tie on pitkä ja vaativa. Ja on tärkeä samalla muistaa arvostaa julkisen rahoituksen yleisavustusta, koska se tukee yhdistysautonomiaa silloin, kun sen käyttökohteet ovat kansalaisjärjestön omassa vapaassa päätäntävallassa.
Olemme kartoittaneet läpi eri ministeriöiden erillisrahat ja ottaneet takaisin käyttöömme myös EU-projektien hakemisen, joka oli aiemmin päätetty lakkauttaa liiallisen byrokratian takia. Pitää tietää, missä hakuja aukeaa ja analysoida, ovatko ne meidän strategiamme mukaisia ja kannattaako niihin lähteä. OKM:n yleis- ja erillisavustusten lisäksi olemme hakeneet rahoitusta myös mm. Suomi liikkeelle -ohjelmasta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ELY-keskuksesta. Kansainvälistä rahoitusta olemme hakeneet mm. Kansainväliseltä Olympiakomitealta ja Euroopan unionin Erasmus+-ohjelmasta.
Olemme identifioineet Suomisportin yhdeksi tulevaisuuden isoksi mahdollisuudeksi alustatalouden ratkaisuna. Teimme visiotyön, jossa oli todella innostavia skenaarioita. Kaikki ne skenaariot kuitenkin siintävät vielä tulevaisuudessa, koska ensin tulee saattaa Suomisportin perusasiat ja hyödyntämispotentiaali kuntoon. Mutta uskomme, että tulevaisuus on Suomisportin! Ja niin uskoi Sitrakin, kun nimesi sen yhdeksi lupaavimmista datatalouden ratkaisuista Suomessa.
Talouden saralla suurin työmme on kuitenkin edelleen ollut julkiseen rahoitukseen vaikuttaminen koko urheiluyhteisön puolesta eli yhteiskunnallinen keskustelu ja dialogi poliitikkojen kanssa. Viimeiset kaksi vuotta olemme systemaattisesti tavanneet kaikki puolueet, niin hallitus- kuin oppositiopuolueet. Reilusti yli 100 tapaamista rahoituksesta – Kaikkien ministeriöiden ministerit, valtiosihteerit ja erityisavustajia on tavattu useaan otteeseen. Keskusteluja on käyty taustaksi niin urheilun näkökulmasta kuin laajemmin kansalaisjärjestöjen merkityksestä demokratialle ja suomalaisten resilienssille. Näiden keskustelujen tulos oli yhteensä 45 M€. Tällä hallituskaudella oli uhkana, että liikuntabudjetista lähtee jopa kolmasosa. Kiitos liikuntayhteisön pitkäjänteisen vaikuttamistyön, saimme leikkauksista torjuttua noin 20 Me. Samalla hallitusohjelmaan kirjatun Suomi liikkeelle -ohjelman myötä lisärahaa on tullut 20 Me, jonka lisäksi Harrastamisen Suomen mallia on vahvistettu 5 miljoonalla eurolla.
Miksi yhteiskunnallinen vaikuttamistyö julkiseen rahoitukseen on kriittisen tärkeää? Ihan jo sen takia, että ilman valtion perusrahoitusta kansalaisjärjestöt ja demokratia eivät Suomessa toimi. Yksi osallisuutemme ja yhteisöllisyytemme peruspilareita huojuisi ilman rahoitusta. Ja miettikääpä myös, kuinka monta yritysvisiittiä saisi tehdä korvatakseen yrityskumppanuuksilla tuon 45 miljoonaa. Seuraava vajaa vuosi ennen kehysriihtä on urheiluyhteisölle jälleen jännitysnäytelmän paikka: torjuttavaa on edelleen OKM:n valtionavustuksiin suunniteltu 65 M€ leikkaus.
Rahoituksen murros: tulos tai ulos -seminaarissa kuulimme erittäin ajankohtaisen, erinomaisen ja monipuolisen key note puheenvuoron Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Timo Heinoselta, jonka suosittelen lukemaan – siinä haastetaan meitä kaikkia uudistumaan!
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina pureutuu blogeissaan laaja-alaisesti liikunta- ja urheiluyhteisöä koskettaviin teemoihin – oli kyse sitten poliittisesta päätöksenteosta, huippu-urheilusta, seuratoiminnasta tai suomalaisten liikuntatottumuksista.