Kansalaisyhteiskunnan ja yleishyödyllisten toimintojen moniarvoisuus ja toimintaedellytykset ovat jättileikkausten vuoksi vakavasti haastettuina. Tämä merkitsee uhkaa yhteiskunnan perustalle: mielekkäälle tekemiselle ja itsensä toteuttamiselle, yhteisöllisyydelle ja luottamukselle ihmisten välillä. Onko Suomi jatkossa maa, jossa ihmiset kohtaavat toinen toisiaan ja vapaaehtoiset auttavat yhteisöään – siitä päätetään 3.9. alkavassa budjettiriihessä.
Allianssin, Fingon, KULTA ry:n, Olympiakomitean ja SOSTEn budjettiriihen alla järjestämässä tiedotustilaisuudessa järjestöjen toiminnanjohtavat kertoivat millaisen näkymän ensi vuoden budjetti luo nuorisoalalle, sosiaali- ja terveysalalle, kulttuurille ja taiteelle, kehitysyhteistyölle ja globaalikysymyksille sekä liikunnalle ja urheilulle – ja näiden myötä suomalaisten arkeen vaikuttaville yleishyödyllisille toimille.
− Nämä toiminnot merkitsevät mielekästä sisältöä ihmisten elämään: itsensä toteuttamista, vastuunkantoa, elämyksiä ja kokemuksia. Jos nämä toiminnot romutetaan, herää kysymys, mitä järkeä on koko yhteiskunnassa, pohtii Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
SOSTEn Vertti Kiukas painottaa, että leikkaukset ovat vain yksi osa kansalaisyhteiskunnan haasteista.
− Kansalaisyhteiskunta on vakavasti uhattuna, kun muun muassa yhteiskunnallinen polarisaatio kaventaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Yhteys kansalaisjärjestöjen ja valtionhallinnon välillä heikkenee. Lainsäädäntöprosessien kuulemisaikoja halutaan lyhentää, kuultavien määrä vähenee ja järjestöjen edustus työryhmissä harvenee. Järjestötoiminnalle tarvitaan enemmän tukea ja kannustusta, jotta säilytämme yhtenäisyyden ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet.
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Anna Munsterhjelmin mukaan vaikutukset esimerkiksi nuorisoalalle kertautuvat muiden leikkausten myötä. Samalla kun nuorisoalalta on suunniteltu leikattavaksi noin viidesosa valtionbudjetista, esimerkiksi liikuntaan ja urheiluun on suunnitteilla noin kolmasosan leikkaus.
− Nuorten harrastukset ja palvelut vähenevät, mikä lisää eriarvoisuutta, syventää pahoinvointia ja heikentää sitoutumista yhteisöihin. Tulevaisuuden yhteiskunta voi tasan yhtä hyvin kuin tämän päivän nuoret. Olisi vastuullista päätöksentekoa tarkastella leikkausten vaikutuksia yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä, eikä vain hallituskauden prespektiviivistä, Munsterhjelm toteaa.
Ellei leikkauksia voida perua, niitä tulee kohtuullistaa.
− Lisäksi leikkauksille tarvitaan kunnolliset vaikutusarviot. Nyt leikkauksia toteutetaan hyvin nopeasti ja kohtuuttoman suurina. Järjestöjen ammattimainen toimintaa mahdollistaa myös vapaaehtoistoimintaa. Tästä syystä leikkauksilla on kielteinen vipuvaikutus. Kaikkiaan kaipaisimme leikkausten lisäksi visiota paremmasta yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnan roolista tulevaisuudessa, Olympiakomitean Taina Susiluoto sanoo.
Fingon Juha-Erkki Mäntyniemi muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnalla on vahva demokraattinen tehtävä.
− Epävarmoinakin aikoina järjestöt ja niissä toimivat miljoonat vapaaehtoiset luovat osallistumisen mahdollisuuksia, toimia ja aloitteita yhteiskuntaan. Demokratioita horjutetaan nyt monin eri tavoin − meidän tulee pitää huoli, että me Suomessa omilla toimillamme vahvistamme demokratiaamme, emmekä itse heikennä sitä. Olemme toimijoina kaikki valmiina jatkokeskusteluun ja toivomme, että huomenna alkavassa budjettiriihessä viestimme huomioidaan, Mäntyniemi toteaa.