Kolmasosa lapsista ja nuorista (7–20-vuotiaat) täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttavien osuudet vähenivät iän myötä. Pojat liikkuivat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin tytöt. Liikkumisessa on eriarvoistumista liittyen sosioekonomiseen asemaan, asuinpaikkaan ja syntyperään, selviää Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin koordinoimasta lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta 2024.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa  -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

Liikkumisaktiivisuus (liikemittaritieto)

• Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).
• Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.
• Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.
• Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

Liikkumisen esteet (kyselytieto)

• Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.
• Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.
• Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen (kyselytieto)

• Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.
• Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.
• Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus (kyselytieto)

• Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.
• Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.
• Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.
• Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

– Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

LIITU-tutkimuksen 2024 toteutus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten (7–20-vuotiaat) liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista.

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lähde: Valtion liikuntaneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön mediatiedote 7.5.2025

Olympiakomitea: Liikkeen lisäämistä tulee jatkaa pitkäjänteisesti kaikilla yhteiskunnan toimialoilla

– Lasten ja nuorten liikkumisen aleneva trendi on saatu pysäytettyä, mutta edelleen vain kolmasosa lapsista ja nuorista täyttää liikkumissuosituksen. Jotta liikkuminen saataisiin seuraavaksi kasvu-uralle, liikuntamyönteisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii paljon yhtäaikaisia ja samansuuntaisia toimenpiteitä. Merkittävää työtä onkin jo tehty mm. hallituksen Suomi Liikkeelle -ohjelmassa ja Liikkuvat-kokonaisuudessa. Liikkeen lisäämistä pitää jatkaa pitkäjänteisesti kaikilla yhteiskunnan toimialoilla, jotta nykyistä vahvempi käänne saadaan aikaiseksi. Tätä työtä Olympiakomitea haluaa myös omalta osaltaan olla tukemassa yhdessä kumppaniensa kanssa, korostaa Olympiakomitean liikunnallisen elämäntavan johtaja Petri Keskitalo.