Olympiakomitean lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Viite: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Suomen Olympiakomitea kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua hallituksen talousarvioesityksestä. Olympiakomitea kiinnittää lausunnossaan huomiota liikunnan ja urheilun rahoitukseen.

Keskeiset nostot:

  • Urheilijoiden eläketurvaa ei tule rahoittaa lajien tehostamistuen kustannuksella
  • Liikuntapaikkarakentamisen 15 milj. euron lisäpanostus on tervetullut, muttei riitä mittavan korjausvelan purkuun – ehdotuksena rahoituksen vahvistaminen tulevalla EU-rahoitusohjelmakaudella
  • Kuntien valtionavustusten tason leikkaus vaikuttanee välillisesti myös paikalliseen liikunta- ja urheilutoimintaan.

Ensi vuonna liikunnan ja urheilun rahoitus liikunnan toimialalla pysyy lähellä nykytasoa. Olympiakomitea haluaa kiittää siitä, ettei liikuntabudjettiin kohdistu merkittäviä säästötoimia hallituskauden tullessa päätökseensä vaan päin vastoin sitä osittain vahvistetaan. Olympiakomitea haluaa kuitenkin nostaa esiin, että kuntien valtionavustusten tason leikkaus vaikuttanee välillisesti myös paikalliseen liikunta- ja urheilutoimintaan sekä sotejärjestöjen leikkaukset osuvat osittain myös sekä liikuntaseurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön että suoraan paikallisyhdistysten toteuttamaan liikettä lisäävään toimintaan.

Urheilijoiden eläketurvaa ei tule rahoittaa lajien tehostamistuen kustannuksella

Olympiakomitea pitää erittäin myönteisenä uudistusta, jonka myötä urheilija-apurahoihin liitetään ensi vuodesta alkaen eläketurva. Ratkaisu vahvistaa huippu-urheilijoiden sosiaaliturvaa ja tukee urheilemista ammattimaisena urapolkuna.

Uudistuksen kustannukset kohdistuvat kuitenkin nykyisellään olemassa oleviin huippu-urheilun määrärahoihin. Esityksen mukaan eläke- ja vakuutusmaksuista aiheutuvat kustannukset, yhteensä 250 000 euroa, vähennettäisiin lajien tehostamistuesta. Käytännössä tärkeän sosiaaliturvauudistuksen rahoitus toteutettaisiin huippu-urheilun muun kehittämisen kustannuksella.

Olympiakomitea katsoo, ettei näin tulisi toimia. Eläketurvan vahvistaminen on merkittävä ja kannatettava uudistus, mutta sen rahoituksen tulee perustua lisärahoitukseen eikä nykyisten huippu-urheiluun kohdennettujen resurssien uudelleenjakoon. Lajien tehostamistuki on keskeinen väline kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa, eikä sen tasoa tule heikentää uuden velvoitteen rahoittamiseksi.

Olympiakomitea esittää, että valtio osoittaisi erillisen lisämäärärahan eläke- ja vakuutusmaksuista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Näin voitaisiin varmistaa, että urheilijoiden sosiaaliturvaa vahvistava uudistus toteutuu täysimääräisesti ilman, että se heikentää lajien kehittämistä tai urheilijoiden käytettävissä olevan tuen tasoa.

Esitetyt määrärahalisäykset

Valtion liikuntatoimen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi 18 miljoonalla tämän vuoden budjettiin verrattuna. Liikuntatoimen määrärahaksi ehdotetaan 176,5 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa korotuksista johtuu liikuntapaikkarakentamisen määrärahan lisäyksestä (15 miljoonaa euroa), joka on tarkoitus kohdistaa liikuntapaikkojen korjausvelan purkuun ja segregoituneiden asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen. Lisäksi yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisojen hakemiseen ja järjestämiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.

Suomen Olympiakomitea kiittää hallitusta liikuntapaikkarakentamisen määrärahan palauttamisesta hallituskauden alun tasolle investointiohjelman rahoituksen avulla. Valtion tuki toimii merkittävänä vipuvoimana paikallisille liikuntapaikkahankkeille ja mahdollistaa investointeja, jotka muutoin saattaisivat jäädä toteutumatta.

Olympiakomitea pitää perusteltuna määrärahan kohdentamista korjausvelan vähentämiseen sekä asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien vahvistamiseen. Samalla Olympiakomitea haluaa korostaa, että rahoituksella tulisi edistää myös liikuntapaikkojen energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Näin voidaan samanaikaisesti vastata liikuntapaikkaverkoston uudistamistarpeisiin, hillitä käyttökustannuksia ja tukea Suomen ilmastotavoitteita.

Olympiakomitea haluaa nostaa esiin vakavan huolen liikuntapaikkojen kasvavasta korjausvelasta, jonka arvioidaan olevan jo noin 1,3 miljardia euroa. Kuntien heikentynyt taloustilanne vaikeuttaa ongelman ratkaisemista, vaikka valtio tukee liikuntapaikkarakentamista. Jo puolet Suomen uimahalleista ja kolmannes liikuntahalleista on saavuttanut peruskorjausiän. Ilman merkittäviä lisätoimia korjausvelka kasvaa edelleen ja liikuntapaikkojen palvelukyky heikkenee. Tämän vuoksi Olympiakomitea esittää, että tulevalla EU:n rahoitusohjelmakaudella kohdennetaan erillistä rahoitusta liikuntapaikkarakentamiseen ja -korjauksiin, jotta korjausvelkaa voidaan vähentää suunnitelmallisesti ja turvata laadukkaat liikuntaolosuhteet koko maassa.

Olympiakomitea pitää myös hyvänä, että suurten kisojen hakemista Suomeen edistetään. Tätä työtä on jatkossa syytä tehdä strategisesti ja avoimesti. Olympiakomitea kiittääkin hallitusta siitä, että se aikoo edistää urheilutapahtumien suunnitelmallista hakemista ja että Suomeen pyritään saamaan tulevaisuudessa merkittäviä arvokilpailuja.

Valmennus- ja johtamisosaamiseen on panostettava pitkäjänteisesti

Suomi tarvitsee vahvat ja houkuttelevat koulutus- ja osaamispolut niin valmentajille kuin urheilujohtajille. Osaavat ammattilaiset ovat edellytys turvalliselle, laadukkaalle ja tavoitteelliselle urheilulle kaikilla tasoilla. Korkeatasoinen valmennus ja johtaminen tukevat urheilijoiden hyvinvointia, pidentävät urheilu-uria, parantavat mahdollisuuksia kansainväliseen menestykseen sekä vahvistavat urheilun arvostusta yhteiskunnassa. Ne ovat myös keskeisiä tekijöitä urheilun ammattimaistumisen ja kestävien urapolkujen rakentamisessa. Koulutukseen kohdistuvissa toimissa tulee samalla huomioida urheilijoiden kouluttautumisen ja kaksoisuraan liittyvä lisäaikatarve, erityisesti urheilua painottavissa toisen asteen oppilaitoksissa. Laadukkaat kaksoisuraratkaisut tukevat sekä urheilullista kehittymistä että koulutuksellista tasa-arvoa.

Samalla on huolehdittava seuratoiminnan elinvoimaisuudesta ja kyvystä vastata toimintaympäristön muutoksiin. Valmentajien ja muiden urheilutoimijoiden työllistymismahdollisuuksien, urakehityksen ja ammatillisen aseman vahvistaminen tukee koko suomalaisen liikunta- ja urheilujärjestelmän uudistumista ja vaikuttavuutta. Näihin panostukset ovat investointi niin kansalliseen liikunnalliseen elämäntapaan kuin tulevaisuuden huippu-urheilumenestykseenkin.

Urheiluopistojen rahoitus turvattava jatkossakin

Liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) toimivat vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksina. Ne vastaavat liikunta-alan lakisääteisistä koulutustehtävistä. Vuoden 2027 valtion talousarviossa toimintaan kohdennettu rahoitus mahdollistaa tehtävien laadukkaan toteuttamisen. On kuitenkin varmistettava, että liikunta-alan koulutuksen rahoitus on pitkäjänteistä ja se varmistetaan myös seuraavalla hallituskaudella. Urheiluopistojen vahvuuksia ovat koko Suomen kattava verkosto, liikunnan ja koulutuksen yhdistäminen, laaja asiantuntijayhteisö, käytännönläheinen oppimisympäristö sekä koulutuksen vaikutuksen välittyminen opiskelijasta hänen yhteisöönsä.

Urheiluopistojen vapaan sivistystyön koulutus kohdistuu suurimmalta osin lapsiin ja nuoriin (alaikäisiä 62% osallistujista). VST-lain mukaan urheiluopistojen ”tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa”. Jos rahoitusta tulevalla hallituskaudella leikataan tai koulutustehtävää koskeva sääntely muuttuu merkittävästi, vaikutus kohdistuu suoraan liikunnan ja urheilun koulutusten määrään ja toteuttamisen mahdollisuuksiin erityisesti lasten ja nuorten toiminnassa.

Veropoliittiset toimet liikunnan ja urheilun näkökulmasta

Hallituksen esityksessä todetaan, että lahjoitusvähennystä laajennetaan vuoden 2027 alusta alkaen koskemaan muiden muassa liikuntaa ja urheilua. Laajentamisen arvioidaan vähentävän verotuloja n. 21 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Lahjoitusvähennyksen laajentaminen on ollut järjestökentän pitkäaikainen tavoite, ja se on kirjattu myös kansalaisjärjestöstrategiaan vuosille 2024–2027. Järjestöjen julkista rahoitusta on tällä hallituskaudella leikattu merkittävästi, mikä korostaa tarvetta vahvistaa niiden omaa varainhankintaa. Lahjoitusvähennyksen laajentaminen tarjoaa yhteisöille uuden keinon monipuolistaa rahoituspohjaansa, lisätä yksityistä tukea ja vahvistaa toiminnan pitkäjänteisyyttä.

Liikunta- ja kulttuurisetelin soveltamisalaa laajennetaan ja verovapaan edun enimmäismäärää korotetaan vuodesta 2026 alkaen. Tämän arvellaan vaikuttavan verotuloihin vähentävästi 3 miljoonalla eurolla vuosittain.

Olympiakomitea kannattaa työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista 400 eurosta 540 euroon. Enimmäismäärärahaa ei ole korotettu vuoden 2009 jälkeen, minkä vuoksi korotus on erittäin perusteltu. Edun käytön arvioidaan kasvavan noin 21 miljoonalla vuosittain. Tämä hyödyttää palveluiden järjestäjiä liikunta- ja kulttuurikentällä. Myös soveltamisalan laajentaminen vuokravälineisiin, luontoharrastuksiin ja erilaisten kunto-ohjelmien laadintaan on kannatettavaa.

Valtionavustusten vaikuttavuuden lisääminen

Hallituksen esityksessä todetaan, että OKM:n valtionavustusten vaikuttavuutta on tavoitteena lisätä. Valtionavustusmäärärahojen vähentyessä valtionavustusprosessia tehostetaan yhtenäistämällä toimintatapoja, yhdistämällä tukimuotoja, karsimalla päällekkäisyyttä ja vähentämällä hakuja. Päätöksentekoa sekä hallinnonalan viranomaisten keskinäistä työnjakoa selkeytetään.

Olympiakomitea kannattaa prosessien yhtenäistämistä, jotta byrokratia kevenee sekä valtion hallinnossa että hakevilla tahoilla. Olympiakomitea on erityisesti tyytyväinen siihen, että urheilujärjestöjen osalta siirryttiin kaksivuotisiin yleisavustuspäätöksiin.

Olympiakomitea lisäksi toteaa, että avustuksien hakijoiden koko ja toiminta pitää ottaa huomioon, jotta esimerkiksi raportointi olisi tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi tällä hetkellä yhden työntekijän lajiliitolta vaaditaan samat dokumentit kuin suuremmilta lajiliitoilta. Hakuilmoitukset ja avustusten käytön ehtoihin ja rajoituksiin liittyvät käytännöt täytyy olla selkeitä, yhdenmukaisia ja läpinäkyviä, esimerkiksi vastuullisuuskriteereihin liittyen.

Lisäksi valtionavustusten ehdoilla ja rajoituksilla tulee kannustaa avustuksen saajia yksityisen rahoituksen hankkimiseen eikä päinvastoin. Liikuntajärjestöt ovat pitäneet seuratuen hakemiseen liittyvää pitkää ja monivaiheista käsittelyprosessia työläänä. Yleisavustusten raportointia on pidetty raskaana ja työllistävänä, minkä lisäksi suurten avustusten saajien tulee teettää ylimääräinen raportti tilintarkastajilla. Ministeriöiden tavoiteohjausprosessien tulisi olla kevyitä, pysyä strategisella tasolla ja tukea järjestöautonomiaa.

Liikuntapolitiikan huolestuttavat tunnusluvut

Talousarvioesityksessä nostetaan esille liikuntapolitiikan tunnuslukuja. Suomen Olympiakomitea haluaa kiinnittää huomiota seuratoiminnan liikkumissuositusten mukaisesti liikkuvien tunnuslukuihin. Suomessa harrastetaan suhteellisen aktiivisesti seuratoiminnassa aina 11-vuotiaaksi asti (68 prosenttia tytöistä ja 72 prosenttia pojista vuonna 2025). Tästä eteenpäin seuraharrastamisen määrä tippuu 15-vuotiailla molempien sukupuolten osalta 44 prosenttiin. Erityisen hälyttävää on, että 11-vuotiaista liikkumissuositusten mukaisesti liikkuu noin 22 prosenttia ja 15-vuotiaiden osalta luku tippuu 3,5 prosenttiin.

Vähentyvä fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan määrä on yhteydessä kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin. UKK-instituutti on arvioinut, että vuosittaiset liikkumattomuuden kustannukset ovat 3 miljardin euron luokkaa. Vaikka tilastoissa painottuvat vain nuoret ja lapset, on samaa trendiä havaittavissa myös aikuisväestössä.

Eduskuntapuolueet ovat tammikuussa 2026 sitoutuneet fyysisen toimintakyvyn nostamiseen 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Jotta tähän haasteeseen voidaan aidosti vastata, tulevina vuosina valtion on panostettava vaikuttaviin, poikkihallinnollisiin keinoihin, jotta niin nuorten kuin aikuisväestönkin osalta aktiivisuutta arjessa saadaan lisättyä. Yksittäiset toimet eivät riitä, tarvitsemme kokonaisvaltaisen toimintakykyohjelman tähän haasteeseen vastaamiseksi.

Olympiakomitea haluaa tuoda esille, että myös urheiluyhteisön sisällä tehdään toimia, joilla pyritään vaikuttamaan drop out -ilmiöön ja liikkeen määrän lisäämiseen lasten arjessa. Noin 40 lajiliittoa sitoutuu tänä vuonna Lasten urheilun uuteen suuntaan, jonka tarkoituksena on mm. parantaa seuratoiminnan pitovoimaa ja lisätä lasten liikunnan määrää. Olympiakomitea näkee, että tätä työtä on jatkossa tarpeen tukea myös valtion ja kuntien toimesta, jotta yhä useampi nuori ja lapsi liikkuisi arjessaan enemmän.

Helsingissä 6.10.2026

Petri Keskitalo
varatoimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea