Eduskuntapuolueiden ja kansalaisjärjestöjen johtajat keskustelivat järjestöjen roolista ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa 2030-luvulla. Keskustelussa nostettiin erityisesti esiin kansalaistoiminnan itseisarvo ja yhteisöllisyys demokratian rakentamisessa. Järjestötoiminnalla on keskeinen tehtävä sekä ihmisten arjessa että hyvinvoinnin ja sivistyksen edistämisessä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE järjesti Helsingissä 4. kesäkuuta eduskuntapuolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajille keskustelutilaisuuden kansalaisjärjestöjen roolista ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa 2030-luvulla. Tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä kansalaisjärjestöjen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä ja niiden vaikutuksista koko suomalaiseen yhteiskuntaan – sekä siitä millainen olisi toivottu tulevaisuus.

Kansalaisjärjestöt ovat erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa ja sen kehitystä

Kansalaisjärjestöt ovat olleet keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan, demokratian ja ihmisten hyvinvoinnin kehitystä. Jatkossakin tarvitaan avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä, jotta yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata yhdessä, kuten tähänkin asti.

– Kehityskulut maailmalla ja myös Euroopassa osoittavat, että demokratiaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja kansalaisjärjestöjen tila on kaventunut. Tänään käyty avoin dialogi puolue- ja järjestöjohdon kesken rakensi pohjaa yhteiselle visiolle ja tahtotilalle kansalaisjärjestöjen aseman ja merkityksen vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa. Keskustelusta nousi hyviä ideoita jatkoon, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto. 

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia, mutta toimintaympäristö on muuttumassa. Järjestöt toimivat samanaikaisesti monissa rooleissa – kansalaistoiminnan areenoina, palveluiden tuottajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina, vahvoina innovaattoreinakin. Väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen tai hyvinvointiin liittyvä eriarvoistuminen haastavat perinteisiä toimintatapoja. Siksi tarvitaan yhteinen visio, joka vahvistaa kansalaistoimintaa ja kansalaisjärjestöjen merkitystä myös tulevaisuudessa.

Yhteinen kansalaisyhteiskuntavisio muodostuu keskustellen

Keskusteluun osallistunut pääministeri Petteri Orpo korostaa yhteistyön ja avoimen vuoropuhelun merkitystä.

– Keskustelu osoitti, että Suomessa on vahva konsensus järjestöjen merkityksestä yhteiskunnassamme. Vuoropuhelua järjestöjen asemasta ja rooleista tarvitaan jatkossakin. Turvaamalla järjestöjen autonomiaa ja toimintaedellytyksiä varmistamme, että järjestöt tuovat ihmisiä yhteen ja tuottavat innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi myös tulevaisuudessa.

Puolueiden ja järjestöjen välinen dialogi käytiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vetämänä. Keskustelu toi esiin monipuolisia näkemyksiä kansalaisjärjestöjen roolista ja merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta hyödyntää näitä näkemyksiä tulevana syksynä valmistellessaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan suosituksia. Näkemykset tukevat myös oikeusministeriön johdolla valmisteltavan kansalaisyhteiskuntavision muodostamista, joka on osa viime kesänä hyväksytyn kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista. 

Keskustelutilaisuuteen osallistui edustajia lähes kaikista eduskuntapuolueista. Kansalaisjärjestöistä keskusteluun osallistuivat Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Nuorisoala ry, Opintokeskus Sivis, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry, Suomen Olympiakomitea ry, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry. 

Pääministeri Petteri Orpo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vetämässä keskustelutilaisuudessa.

Teksti: Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tiedote 4.6.2025

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot:
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Olympiakomitean toiminnanjohtaja Taina Susiluoto, p. 050 331 9832, taina.susiluoto@olympiakomitea.fi 
Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva, p. 050 365 4664, virpi.dufva@valli.fi