Joukkuepelit ovat julkaisseet yhteisen näkemyksen lapsuusvaiheen urheilusta joukkuepeleissä. Lasten harjoitus- ja kilpailutoimintaan esitetään merkittäviä muutoksia. Näkemyksen ytimessä ovat kehitysehdotukset harjoitus- ja pelitapahtumiin sekä yksilön huomioiva valmennus. 

– Haluamme painottaa, että lasten urheilussa ei tule tavoitella lapsuusvaiheen tähtiä vaan aikuisiän menestyjiä. Lasten urheilu on lasten leikkiä, ei aikuisten peliä, kiteyttää Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann. 

Tuore esitys on joukkuepelien lasten työryhmän tuottama ja huippu-urheilujohtajien tukema ehdotus lasten urheilusta joukkuepeleissä. Jokainen laji analysoi omat käytänteensä, valmennuskoulutuksensa sekä kilpailujärjestelmänsä tämän viitekehyksen pohjalta ja tekee tarvittavia muutoksia oman lapsuusvaiheen toimintaansa. 

– On äärimmäisen hienoa, että samankaltaisten lajien yhteinen prosessi on löytänyt riittävästi yhteistä pohjaa tämän materiaalin muodossa. Lapsuusvaiheen urheilussa tapahtuu valtavasti hyvää, mutta varmasti kaikki olemme nähneet esimerkkejä, että toimintaa on mahdollista kehittää. Jokainen lapsi on arvokas, ja toivottavasti yhä useammalle syttyy kipinä liikunnalliseen elämäntapaan ja avautuu myös mahdollisuus edetä huippu-urheilijan polulle, kommentoi Jääkiekkoliiton General Manager Kimmo Oikarinen.  

Panostus laatuun – harjoituksiin 80 % liikettä 

Lasten urheilun suositusten keskeisimpiä nostoja ovat mm. viikoittaisten lähtökertojen järkevöittäminen sekä harjoituksissa tapahtuvan liikkumisen lisääminen. Lisäksi viitekehyksessä otetaan kantaa mm. tasoryhmiin, kustannuksiin, monilajisuuden mahdollistamiseen sekä kokonaisliikuntamäärän turvaamiseen. 

Esityksessä suositellaan viikoittaisten harjoituskertojen järkevöittämistä ja samalla yksittäisen harjoituksen ajan sekä harjoituksen sisältämän liikkeen määrän määrätietoista kasvattamista. 

– Tällä hetkellä lapsia kuljetetaan lyhyisiin harjoitussessioihin pitkiäkin matkoja. Tämä on kuormittavaa sekä perheille että lapsille. Esimerkiksi tunnin harjoituksessa saattaa olla vain 30–40 minuuttia tehokasta liikettä, vaikka tapahtuma kestää matkoineen ja varustevaihtoineen yli 2 tuntia. Vaarana on, että liikunnan kokonaismäärä jää tällä tavalla vaatimattomaksi, kommentoi työryhmässä mukana ollut salibandyliiton pelaajapolusta vastaava Miikka Lamu. 

Asiantuntijatyö urheilijan polun lapsuusvaiheeseen suosittelee tutkimustiedon pohjalta lapsen monipuolisen kokonaisliikunnan määräksi 20 tuntia viikossa (Finni ym., 2014). Tältä pohjalta joukkuepelien työryhmä suosittelee yksittäisten harjoitustapahtumien pidentämistä sekä harjoituksissa tapahtuvan liikkeen määrän lisäämistä niin, että lapsi olisi aktiivinen ja lajinomaisesti liikkeessä 80 % kaikesta harjoitusajasta. 

– Lähtöjen väheneminen helpottaa myös muiden lajien harrastamista sitä haluaville lapsille sekä vähentää kokonaiskustannuksia. Työryhmä suosittelee harjoittelun tapahtuvan mahdollisimman pitkään kodin tai koulun lähellä, jolloin liikkuminen harjoituksiin on mahdollista omin voimin, jatkaa Lamu. 

Esitys kannustaa lajiliittoja muuttamaan myös kilpailukäytänteitään lapsuusvaiheessa niin, että yksittäisiä otteluja pelattaisiin vähän ja käytettäisiin mahdollisimman paljon ”pelipäivä”-mallia, jolloin yhdellä lähdöllä saataisiin aikaan enemmän liikettä ja peliä. Lajiliitot pohtivat parhaillaan, millä pelin sisäisillä sääntömuutoksilla lapsen osallisuus ja aktiivisuus kasvaisivat parhaiten. 

 Esityksen mukaan lasten urheilua tulee toteuttaa lasten etu priorisoiden. 

– Kaverit, pelaaminen, osallisuus ja oppiminen tukevat toisiaan, kun harjoitukset ja pelitapahtumat toteutetaan innostuneessa ilmapiirissä, lapset kohdataan yksilöinä, ja kun lapset saavat kannustavaa palautetta, tiivistää Lamu. 

Suunnanmuutos on alkanut – paikallinen kierros käyntiin syksyllä 2025 

Joukkuepelien lasten urheilun viitekehys on osa käynnissä olevaa lasten urheilun suunnanmuutosprosessia, ja työ joukkuepelien osalta on alkanut kesällä 2023. Joukkuepelien lasten urheilun viitekehyksen sisällöistä tullaan keskustelemaan myös paikallisesti syksyllä 2025 alkavalla kiertueella, jossa työryhmän jäseniä on mukana paikallisissa tilaisuuksissa. 

– Mikäli tämä kehys saadaan siirrettyä käytäntöön, otetaan merkittävä askel oikeaan suuntaan suomalaisessa lapsuusvaiheen urheilussa, kommentoi Helmarien päävalmentaja Marko Saloranta kehyksen sisältöä. 

Ole ystävällinen ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään alareunan Evästeasetukset-linkin kautta.

Työstössä ovat olleet mukana Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Käsipalloliitto, Pesäpalloliitto, Koripalloliitto sekä Salibandyliitto, KIHU sekä Olympiakomitea. Lisäksi Amerikkalaisen Jalkapallon liitto sekä Ringetteliitto ovat kehyksen sisällön takana. 

  

Viestit tiivistetysti: 

• Kokonaisliikuntamäärän turvaaminen ja monilajisuuden mahdollistaminen 
• ”Vähemmän lähtöjä – enemmän liikettä” – mieluummin 2x 90min kuin 3x60min/vko, vältetään yhden pelin takia matkustamista 
• Laadukkaan ja lapsilähtöisen harjoitustapahtuman tunnusmerkit: 80 % pelinomaista liikettä, paljon toistoja ja puolet peliä, valmentaja kohtaa ja innostaa 

Ole ystävällinen ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään alareunan Evästeasetukset-linkin kautta.

Lisätiedot: 

Miikka Lamu, Suomen Salibandyliitto, puh. 040 0529026, miikka.lamu@salibandy.fi 
Kaisu Mononen, Kihu, puh. 040 5495183 kaisu.mononen@kihu.fi 
Juha Sten, Suomen Olympiakomitea, puh. 044 3746313, juha.sten@olympiakomitea.fi