Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Sotši 2014

23. Talviolympialaiset järjestettiin Sotšissa Venäjällä 7.-23.2.2014.

Talviurheilumaa Venäjä

Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Lontoossa 1908. Myös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niittivät mainetta jo sata vuotta sitten.

Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä 1952. Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d’Ampezzossa 1956.

Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina 1956–88 lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko.

Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä joukkueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa 1994.

Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia.

Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan 1956. Neuvostoliiton (1992 IVY:n) ja Venäjän hiihtäjät ovat yhteensä saavuttaneet 105 olympiamitalia, enemmän kuin tilastoa johtava Norja (96). Venäläishiihtäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet kilpailemaan arvokisamitaleista kotiyleisön edessä: MM-kisoja ei maassa ole järjestetty, mihin yksi syy on ollut mäkihyppyperinteiden ja suorituspaikkojen puute. Mäkihypyssä venäläiset ovat saavuttaneet vain yhden ja yhdistetyssä kolme olympiamitalia.

Venäläisurheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa paitsi curlingissa. Karttuisimpia lajeja ovat maastohiihdon ohella olleet ampumahiihto (yhteensä 45 mitalia), pikaluistelu (70) ja taitoluistelu (51). Pikaluistelussa suurmenestys on tosin jäänyt neuvostoajalle. Pariluistelussa venäläiset voittivat kultamitalin 12 peräkkäisissä olympiakisoissa 1964–2006.

Jääkiekolla on erityissija venäläisessä urheilusielussa. ”Punakone” voitti kahta lukuun ottamatta kaikki olympiakultamitalit vuosina 1956–1992. Venäjältä olympiavoitto kuitenkin vielä puuttuu: kotkapaitainen maajoukkue on saavuttanut vain yhden hopean (1998) ja yhden pronssin (2002).

 

Olympia-areenat

Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvikisojen historiassa on ollut Squaw Valley 1960. Erityisesti tämä koskee ”rannikkoklusteria” Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa.

Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään 40 000 katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Säännöllistä käyttäjää stadionilla ei tule olemaan, sillä Sotšin alueella ei ole jalkapallon pääsarjajoukkuetta. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon MM-kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleirejään.

Jääkiekon pääareena, noin 12 000 hengen Bolšoj (”iso”), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihallina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg (”jäävuori”) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub (”jääkuutio”) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin.

Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen ”vuoriklusteriksi”. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleista kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan.

 

 

Suomen joukkue

Suomen joukkueessa Sotšin olympialaisissa on 104 urheilijaa. Lisäksi on nimetty kolme kotiinjäävää varaedustajaa.

Suomen joukkueen valinnoissa noudatettiinn ns. ”jatkuvan valinnan” periaatetta, eli urheilijoita voitiin valita sitä mukaa kun valintakriteerit täyttyivät. Näin urheilijoille haluttiin taata paras mahdollinen valmistautuminen itse kisoihin. Valintoja on julkistettu 30.10., 16.12, 13.1. ja 20.1. ja 27.1. Jääkiekkomaajoukkueet nimettiin 18.12. (naiset) ja 7.1. (miehet).

Lähtökohtana oli saada olympialaisiin parhaat ja menestyspotentiaalia omaavat urheilijat, jotka ovat kisoissa kauden parhaassa tuloskunnossa.

Olympialaisiin voitiin valita urheilijat, joilla oli kansainvälisten näyttöjen (lähtökohtaisesti lajin kausien 2012–2013 ja 2013–2014 MM-kilpailut, maailmancup-kilpailut ja maailmanranking) perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua henkilökohtaisessa kilpailussa 16 parhaan joukkoon. Jos viestijoukkueella tai joukkuekilpailussa oli kansainvälisten näyttöjen perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua kahdeksan parhaan joukkoon, voitiin joukkuetta täydentää urheilijalla, joka ei täytä henkilökohtaisen kilpailun kriteereitä. Rimaa oli nostettu aiempaan verrattuna, mutta joukkueeseen voitiin valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka arvioidaan tulevaisuuden menestyjiksi.

Huippu-urheiluyksikkö valitsi urheilijat lajien kanssa tehdyn valmistelun pohjalta, jonka jälkeen Olympiakomitean hallitus kirjasi ne.

  • Suomen joukkue -esite
  • Suomalaistulokset lajeittain (Pdf)
  • Mitalitaulukko
  • Valintajärjestelmä ja -kriteerit
  • Ladattava kisaopas
  • Olympialajit (Pdf)