Näin huipulle tähtäävien jalkapalloilijoiden opiskelu on mahdollista – ”Kun motivaatiota löytyy, homma toimii”

Miten käy opintojen, kun nuori jalkapalloilija saa kutsun tulla pelaamaan seuran edustusjoukkueeseen tai hänelle tarjoutuu tilaisuus lähteä kansainvälisille kentille? Urheilun ja opintojen yhteensovittaminen hoituu kyllä, jos urheilijalta itseltään löytyy motivaatiota.

Kaksoisura on suomalaisen urheilun arvovalinta ja tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittavat toisen asteen tutkinnon. Urheiluakatemiat auttavat urheilijoita järjestämään arkeaan urheilun ehdoilla ja toisen asteen urheiluoppilaitokset huomioivat urheilun ajankäytölliset vaatimukset. Yksi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean verkostokouluista on Mäkelänrinteen urheilulukio eli Märsky, jossa valmentautumisen ja opintojen yhdistämistä edistetään monin tavoin.

Urheilulukion opetussuunnitelma on sama kuin muissakin lukioissa. Erilaista urheilulukiossa on se, että valmennus on oppiaine, josta saa opintosuorituksia ja opinto-ohjelmaan kuuluu myös valmennusopin kurssi. Märskyssä jalkapalloa pelaavat pojat valmentautuvat omissa seuroissaan ja yhteistyötä seurojen kanssa koordinoi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea. Työnjako eri toimijoiden välillä on selkeä.

– Urheiluakatemian rooli on kolmiosainen: ensinnäkin urheiluakatemia luo edellytyksiä urheilijan kaksoisuran toteutumiselle. Se on myös mukana seuran vastuulla olevassa valmennuksessa esimerkiksi osallistumalla palkkakustannuksiin ja kouluttamalla valmentajia. Kolmantena on asiantuntijatoiminnan kokonaisuus, josta urheiluakatemia ja seurat vastaavat yhdessä, avaa Urhean toimitusjohtaja ja Mäkelänrinteen urheilusta vastaava apulaisrehtori Simo Tarvonen.

– Yhteistyössä on tärkeää, että tiedetään, mikä on urheiluakatemian ja mikä seuran rooli, ja mistä kumpikin vastaa. Pelaajan näkökulmasta ei ole erikseen seuraa tai urheiluakatemiaa, vaan kokonaisuuden täytyy näyttäytyä yhtenä järjestelmänä, jatkaa Tarvonen.

Opinto-ohjaaja Tarja Luhtalampi tuntee nuorten jalkapalloilijoiden arjen haasteet. Tilanteet elävät jatkuvasti ja opinnoilta vaaditaan paljon joustavuutta. Opintojen suunnittelu aloitetaan heti koulun alettua yhdessä opiskelijoiden kanssa.

– Urheilulukioon tulevan pelaajan lukujärjestystä lähdetään rakentamaan oman seuran harjoitusaikataulun ympärille. Opinto-ohjauksen tunneilla pelaajat suunnittelevat lukujärjestystään itsenäisesti niin, että muut oppiaineet saadaan sovitettua mukaan aikatauluun. Tarvittaessa nuori saa myös yksilöohjausta ja vanhemmatkin voidaan ottaa mukaan keskusteluihin, jos se on tarpeen, kertoo Luhtalampi.

– Pelaajilla suurimmat haasteet liittyvät ajankäyttöön eli arkikielellä lukujärjestykset on tehtävä niin, että aikaa riittää kaikkeen, hän toteaa.

Lukujärjestysmuutokset arkipäivää

Lukujärjestystä saatetaan joutua säätämään useinkin. Pelaajien tilanteet voivat vaihdella kauden aikana paljon, eikä niitä juuri voi ennakoida. Kokenut opo on varautunut kaikkeen, eikä juuri hätkähdä äkillisistä muutoksista.

– Muutokset ovat arkipäivää ja usein äkillisiä. Nuori saattaa tulla kertomaan, että sai eilen tiedon, että harjoittelupaikka seuran edustusjoukkueessa aukesi. Muita muutostilanteita ovat esimerkiksi nousu maajoukkuerinkiin, seuran vaihto tai siirtyminen pelaamaan ulkomaille. Joskus joukkueesta saatetaan myös tippua pois ja voi tulla tarve löytää uusi seura, jossa peliura voi jatkua. Se voi tarkoittaa vaikkapa muuttoa toiselle paikkakunnalle, kertoo Luhtalampi.

Jalkapallossa kausi loppuu lokakuussa, jonka jälkeen muutoksia voi tulla esimerkiksi maajoukkuepaikan saamisen tai joukkueen kokoonpanomuutosten myötä. Nk. ylimenokausi on kuitenkin usein hyvä jakso opintojen kannalta ja silloin pelaajat ehtivätkin yleensä paremmin panostaa opintoihin. Nuorelta vaaditaan kuitenkin paljon omaa aktiivisuutta, jotta erilaiset muutokset tulevat huomioitua. Opoja seurannassa auttaa jalkapallolehtori, joka seuraa yksilöllisesti pelaajien opintojen ja uran kehitystä, ohjaa heitä henkilökohtaisesti ja pitää yhteytä seurajoukkueiden valmentajiin, jotta urheilu ja opiskelu nivoutuisivat mahdollisimman sulavasti yhteen.

– Meillä ei ole olemassa mitään järjestelmää, jolla voisimme seurata, kuka siirtyy joukkueesta tai seurasta toiseen. Kannustamme pelaajia itseohjautuvuuteen ja oma-aloitteisuuteen sekä pitämään itsestään huolta. Lisäksi kun puhutaan alaikäisistä nuorista, pidetään huoltajiin yhteyttä tarpeen mukaan, Luhtalampi korostaa.

– Koululla on myös jalkapallolehtori Anna-Maria Lehtonen, joka tekee osaltaan meidän opojen kanssa yhteistyötä seurannassa. Hän pitää myös yhteyttä seuroihin. Yhdessä yritetään luoda käsitystä missä mennään ja millaisia tarpeita kenelläkin on.

Opinnot etenevät myös ulkomailla

Joskus pelaajalle tarjoutuu mahdollisuus lähteä pelaamaan ulkomaille. Euroopan lukuisat jalkapalloakatemiat ovat nuorelle hyvä tilaisuus vauhdittaa urheilu-uraa ja kehittyä pelaajana. Tällaisessa tilanteessa aletaan taas yhdessä opinto-ohjaajan kanssa pohtia, miten opintoja edistetään toisesta maasta käsin.

”Minun lukiotaipaleeni alkoi kesällä 2020, kun sain vahvistuksen, että pääsen suorittamaan opintojani Märskyyn. Siitä aikalailla heti aloimme keskustella opinto-ohjaajani Luhtalammen ja muun koulun henkilökunnan kanssa opintosuunnitelmastani. Pääsin jo heti samana kesänä aloittamaan muutaman ensimmäisen lukiokurssin etänä. Myös kaikki sen jälkeiset kurssit olen suorittanut etänä, ja tulen suorittamaan samalla tyylillä tulevatkin kurssit. Käytännössä olen tehnyt kaikki kurssitehtävät annettujen ohjeiden mukaan.”

Luka Hyryläinen, jalkapalloilija. Ensimmäisen vuoden lukiolainen lähti jo kesällä ennen lukio-opintojen aloittamista Saksaan jalkapalloakatemiaan.

Myös arki asettaa omia haasteitaan. Äkkiä nuori onkin vieraassa maassa ja kieliympäristössä, ja hänen pitäisi huolehtia myös arkisista asioista, kuten vaikkapa vaatehuollosta ja ruokailusta.

– Jaksamisen seuranta on tärkeää. Aika usein pelaajat asuvat ja ruokailevat akatemioissa eli itse ei tarvitse huolehtia esimerkiksi ruoanlaitosta, mutta vieraaseen ympäristöön ja kieleen sopeutuminen ottaa silti aikansa, vaikka se olisi kuinka mieluisaa. Kun rutiini elämiseen löytyy, voidaan opiskelumäärääkin yleensä lisätä, toteaa Luhtalampi.

– Opintoja tehdään käytännössä itsenäisesti opettajan ohjeiden ja palautteiden mukaan. Märskyssä on tarjolla jonkun verran verkkokursseja, samoin Helsingin kaupungilla, mutta enemmänkin niitä saisi olla. Korona-aika on itse asiassa helpottanut tilannetta, kun opiskelu on muutenkin tapahtunut etänä. Ulkomailla olevat opiskelijat ovat päässeet samoille oppitunneille mukaan. Eivät tosin ihan kaikki, koska jalkapalloakatemioissa pelaajilla voi olla samaan aikaan valmennusta tai siellä tarjottavia kieliopintoja.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi keskeistä

Urheilulle annetaan urheiluoppilaitoksessa iso arvo. Luhtalampi kertoo, että nuoren elämässä ollaan mukana ja huolehditaan hänestä muutenkin kuin opintoasioissa. Nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää.

– Jos näyttää siltä, että nuori on fyysisesti väsynyt, aletaan miettiä erilaisia siihen vaikuttavia tekijöitä: harjoitusmäärää, opintojen kuormaa, unirytmiä ynnä muuta. Tilannetta ajatellaan aina kokonaisuutena.

”Opintojen suunnittelussa ehdottomasti isoin apu on ollut oponi Tarja Luhtalampi. Hän auttoi minua syksystä asti suunnittelemaan, miten toteutan etänä opiskelua, kun muutan. Hän on edelleen isosti mukana ja auttaa minua viikoittain lukion kanssa.”

Marius Könkkölä, jalkapalloilija. Lähti lukion ensimmäisen vuoden aikana tammikuussa 2020 Belgiaan pelaamaan.

Palaajien urat kiinnostavat opinto-ohjaajaa opiskeluajan jälkeenkin. Luhtalampi kertoo, että opon näkökulmasta on hienoa seurata pelaajia, jotka ovat onnistuneesti vieneet loppuun lukion ja edenneet samalla urallaan.

– On palkitsevaa, kun huomaa, että nuori kantaa vastuuta molemmista. Motivaatiota ei voi kenellekään antaa, mutta silloin kun sitä löytyy häneltä itseltään, homma toimii kyllä. Esimerkiksi Huuhkajien pelejä on kiva katsoa, siellä on myös monia hyviä tarinoita. Vaikkapa Joel Pohjanpalo, joka nousi aikaisessa vaiheessa HJK:n edustusjoukkueeseen ja määrätietoisesti vei opinnot loppuun.

Eipä turhaan koulun entisellä rehtorilla ollut sanonta: ”hyvä urheilija on myös hyvä opiskelija”. Tavoitteellisista nuorista urheilijoista valtaosan kohdalla asia on juuri niin.

Lisää aiheesta

Joel Pohjanpalo on suomalaisen jalkapallon mallin ruumiillistuma – ”Futis ja opiskelu tukivat hyvin toisiaan”

Valtaosa Huuhkajien EM-sankareista läpäissyt suomalaisen mallin – OlympiaCast pureutuu tapaan, jolla jalkapallotähtien kasvamista Suomessa tuetaan