Maailman huiput olivat tammikuussa Helsingissä, kun brittien telinevoimistelumaajoukkue, yksi maailman parhaista, leireili Urheassa kahdeksan päivän ajan. Samalla suomalaisille valmentajille avautui mahdollisuus sparrailuun ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen.

-Meillä oli tammikuussa leirillä brittien telinevoimistelumaajoukkue, joka on yksi maailman parhaita maajoukkueita. Meidän valmentajamme vietti kahdeksan päivää brittien valmentajan kanssa. On aivan eri asia lähteä itse hakemaan benchmarkkia ulkomailta, kun tuntee henkilökohtaisesti ihmisiä, kertoo Simo Tarvonen, Helsingin olympiavalmennuskeskuksen toimitusjohtaja.

Kansainvälistä osaamista ei siis aina tarvitse lähteä hakemaan maailmalta; maailma voi tulla myös meille. Olympiavalmennuskeskuksissa tehdään suomalaisesta osaamisesta kansainvälisen kilpailukyvyn kestävää.

Osaamista kahdella tavalla

Suomalaisessa urheilujärjestelmässä on kaksi erilaista olympiavalmennuskeskusta, joilla molemmilla on sama tavoite: lisätä ja vahvistaa huippu-urheilun osaamista. Helsingissä Urheassa keskiössä on ihmisten välinen osaamisen jakaminen, Vuokatin erityisyys on tieteellisen tutkimuksen, teknologian ja valmennuksen kiinteä yhteys.

-Olisi helppo sanoa, että olympiavalmennuskeskukset ovat harjoituspaikkoja, mutta niiden todellinen lisäarvo on osaajien kohtaamisissa. Ne ovat törmäytyspaikkoja, jossa osaaminen voi kasvaa, toteaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Janne Hänninen.

Urheassa panostetaan tietoisesti valmentajayhteisön toimintaan. Eri lajien valmentajat ja asiantuntijat kohtaavat arjessa sekä epämuodollisesti että sovituissa tilanteissa. Työyhteisössä uskotaan vuorovaikutuksen voimaan.

-Me haluamme kannustaa eri lajien valmentajia keskustelemaan keskenään, vaikkei heillä olisi muuta yhteistä kuin se, että molemmat tekevät huippu-urheilua. Yllättäen yhteistä puhuttavaa löytyy aina, ja esimerkiksi vertaistuki valmentajan työhön liittyvissä asioissa on kullan arvoista, Tarvonen kertoo.

Huippu-urheilun resurssit jatkossa terävämmälle kärjelle

Suomi ei voita urheilun kansainvälisessä kilpailussa rahalla tai väestömäärällä. Siksi suomalaisen huippu-urheilun on löydettävä kilpailuetunsa muualta. Olympiavalmennuskeskuksissa uskotaan, että ratkaisu löytyy osaamisesta.

Perinteisesti huippu-urheilun resursseja on jaettu mahdollisimman laajasti, jolloin tukea on riittänyt vähän monelle, mutta ei välttämättä tarpeeksi kenellekään. Uudessa strategiassa resurssit suunnataan niille urheilijoille ja lajeille, joilla on parhaat edellytykset menestyä. Olympiavalmennuskeskukset keskittyvät työskentelemään tämän terävimmän kärjen kanssa. 

Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksen johtajan Janne Vuorisen mukaan strategian muutos ei tarkoita sitä, että OVK voisi unohtaa laajemman pohjan.

-Vaikka keskitymme Suomessa jatkossa entistä enemmän huippuvaiheeseen, niin samalla on todella tärkeää, että osaaminen valuu alaspäin. Esimerkiksi meillä kaikki tekevät töitä samoissa tiloissa, jolloin tieto ja osaaminen siirtyvät eteenpäin. Valintavaiheen urheilijoiden kanssa tehdään arjessa työtä samoilla periaatteilla kuin huippu-urheilussakin.

Jyväskylän yliopiston lumiurheilun työelämäprofessori Olli Ohtonen täydentää, että yhteistyö huippu-urheilun ja akatemiavaiheen välillä on usein hyvinkin tiivistä, ja antaa konkreettisen esimerkin.

-Ampumahiihtoon kehitetty ampumatesti on hyvä esimerkki sovelluksesta, mitä käytetään päivittäisvalmennuksessa jatkuvasti akatemiaympäristössä. Vuokatissa akatemiaikäiset ampumahiihtäjät käyvät jatkuvasti treenaamassa ammuntaa sillä järjestelmällä. Totta kai se on kehitetty huippu-urheilun tarpeisiin, mutta suurin käyttäjäkunta ovat lukiolaiset, kun he harjoittelevat ampumasuoritustaan.

Urheilun TKI-toiminnan ytimessä

Vuokatti-Rukan erityispiirre on pitkäaikainen yhteys Jyväskylän yliopiston tutkimukseen ja teknologiakehitykseen. Mallia kuvataan ajatuksella ”From Science to Practice”: yliopisto tuottaa tutkimuksen ja tieteen näkökulmaa, ja olympiavalmennuskeskus auttaa viemään sitä käytäntöön.

TKI-toiminnassa pyritään löytämään kehityskohteita, jotka hyödyttävät useampaa lajia. Vuokatissa on pitkään tehty luontevaa yhteistyötä lumilajeissa, koska lajien tarpeet ovat samankaltaisia. Maastohiihdon, ampumahiihdon ja yhdistetyn välillä jaetaan esimerkiksi huoltoon ja välineisiin liittyvää osaamista. Hiljattain päättynyt suksihuollon kehityshanke kohdistui juuri näihin nk. pikkusuksen lajeihin.

-Hanke vastasi todella spesifisti suksien pohjien hiontojen kehittämistarpeeseen. Lajien välinen yhteistyö on iso kilpailuetu kansainvälisestikin katsottuna, Ohtonen kertoo.   

Kansainvälinen vaatimustaso pitää nähdä läheltä

Huippu-urheilupuheessa toistuu usein kansainvälisen vaatimustason käsite. Hännisen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että ymmärretään, mitä maailman huipulle pääseminen vaatii, pystytään vertaamaan omaa tekemistä siihen ja arvioimaan sitä rehellisesti. Missä suomalainen urheilija on suhteessa maailman kärkeen? Ovatko tulostaso, fyysiset ominaisuudet, tekninen ja taktinen osaaminen sekä harjoittelun ja valmennuksen taso riittäviä kansainväliseen menestykseen?

-Kaikilla urheilussa mukana olevilla pitäisi olla parempaan pyrkimisen asenne, myös meillä toppatakkimiehillä. Joka päivä pitää olla intohimoa ja uteliaisuutta omaa työtään kohtaan ja on kysyttävä itseltään, miten voisimme olla parempia, Hänninen toteaa.

Tarvonen on samoilla linjoilla ja toteaa pohtivansa asiaa päivittäin.

-Aamulla, kun tulen töihin ja katson jotain huippu-urheilijaa harjoittelemassa, ajattelen, että hän yrittää MM-kisoihin ja on valmis laittamaan kaikkensa peliin. Siinä kohtaa mietin aina, olenko minä valmis antamaan tänään yhtä paljon omassa työssäni?

Osaaminen hyödyttämän koko järjestelmää

Olympiavalmennuskeskukset ovat osa suomalaista urheiluakatemiajärjestelmää, jota kaikki haastateltavat pitävät yhtenä valteistamme. Kaksoisuramahdollisuus 20 000 nuorelle urheilijalle on vakaa pohja, josta voi nousta urheilijoita myös huipputasolle.

-Tässä näkyy myös olympiavalmennuskeskusten paikka osana laajempaa urheiluakatemiajärjestelmää. Keskukset keskittyvät huippuvaiheeseen, mutta yhteys nuorempiin urheilijoihin ja valmentajiin kulkee akatemioiden kautta, sanoo Hänninen.

Olympiavalmennuskeskusten tuottama osaaminen on jalkautettava valtakunnallisesti, jotta koko urheilu hyötyy. Järjestelmän pitää rakentaa mekanismeja, joiden avulla tieto muuttuu suomalaisen valmennuksen osaamiseksi.

-Olympiavalmennuskeskusten pitää vahvistaa koko suomalaista huippu-urheilua ja tukea sellaisen yhteistyöilmapiirin rakentumista, jossa urheilijan kasvattajaseura ja paikallinen urheiluakatemia kokevat urheilijan menestyksen kuuluvan myös heille. Onnistumiset ovat yhteisiä ja syntyy tunne, että meitä kaikkia tarvitaan urheilijan matkalla junnusta maailman huipulle. Silloin olemme tilanteessa, jossa me kaikki pyrimme parempaan toisiamme nostaen, Tarvonen sanoo.

-OVK:t ovat koneistoja, jotka tuottavat myös uusia osaajia huippu-urheiluun mukana olevien koulutusorganisaatioiden kautta. Niiden kautta urheilusta ja huippu-urheilusta tulee toivottavasti entistä kiinnostavampi ala työskennellä, täydentää Vuorinen.

Kaksi erilaista keskusta vahvistavat samaa kokonaisuutta

Olympiavalmennuskeskukset tekevät samaa työtä eri tavoilla. Helsingissä keskiössä ovat ihmiset ja lajien välinen oppiminen, Vuokatissa tutkimuksen, teknologian ja valmennuksen yhdistäminen.

Molemmissa tavoite on kuitenkin sama: tuottaa osaamista, jonka avulla suomalainen urheilija voi olla maailman paras.

Lopulta kysymys on siitä, kuinka hyvin suomalainen urheilu pystyy yhdessä kokoamaan osaamisensa, luomaan uutta ja rakentamaan niistä kansainvälistä kilpailuetua.

Lue lisää

Olympiavalmennuskeskus Helsinki tiedote 23.6.2026: Uusi sopimus vahvistaa Olympiavalmennuskeskus Helsingin roolia suomalaisessa huippu-urheilussa

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka tiedote 13.8.2026: Suomalainen lumilajien huippu-urheilu kokoaa voimansa – Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka käynnistää uuden yhteistyökauden kohti vuoden 2030 talviolympialaisia – Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia (13.8.2026)

Kuvat: Jesse Väänänen ja Filippo Tomasi/Voimisteluliitto.