Suomen yhdistetyn maajoukkueen kahden vuoden mittainen suunnanmuutos kantoi hedelmää olympialaisissa. Päävalmentaja Antti Kuisman mukaan menestyksen taustalla oli ennen kaikkea hyppäämiseen panostaminen ja valmennuksen uudistettu vaatimustaso.

Yhdistetyn maajoukkueen osalta edellytykset menestyä on rakennettu päävalmentaja Antti Kuisman mukaan vahvan pohjatyön ansiosta. Kun katseet käännettiin kohti Milano-Cortinan olympialaisia, haluttiin vaatimustasoa kuitenkin nostaa yhä korkeammalle.  

– Pohjat on tehty jo paljon ennen kuin minä olen tähän pöytään istunut. Kukkonen (Petter) on tehnyt uskomatonta työtä. Joukkuehenki on ollut loistavaa ja urheilijoiden työmoraali on ollut korkea. Me olemme ikään kuin ottaneet nykyisin valmennusjohdon kanssa ohjat käsiimme ja jatkojalostaneet työtä lajin nykyisen vaatimustason mukaan. 

Kuisman mukaan valmennuksessa huomio on kohdistettu ennen kaikkea hyppäämiseen. Tavoitteeksi asetettiin, että suomalaiset yhdistetyn urheilijat pystyvät arvokilpailuissa kamppailemaan kärkisijoista. 

Mitä tämä on tarkoittanut konkreettisesti? 

– Tekemisen rytmitys on ollut avainasemassa. Voidaan puhua hinta-laatusuhteesta. Olemme pohtineet paljon sitä, mitä tehdään riittävästi ja mikä on tarpeetonta. Millä tavalla pystymme rakentamaan paletin, joka palvelee tavoitteitamme parhaalla mahdollisella tavalla.

 – Tavoitteena on ollut muuttaa maastohiihtäjän ajatusmalli mäkihyppääjäksi. Hyppääminen ei saisi missään tapauksessa olla väkisin puskemista. Fokus on pitänyt kohdentaa hyppyrimäen ulkopuolelle. Mäessä asioiden pitää antaa mennä ja soljua, Kuisma kertoo. 

Valmennus nosti hyppääminen keskiöön

Pienessä tiimissä on etunsa. Kuisman mukaan valmennuksellisia linjauksia on ollut helppo tarkentaa ja muuttaa. Samalla valmennusjohdon roolia on selkeytetty: kokonaisuutta johdetaan keskitetysti, mutta jokainen tietää oman vastuunsa osana yhteistä tavoitetta. Huippu-urheilussa kukaan ei pärjää yksin, vaan onnistuminen rakentuu yhteisestä tekemisestä.

– Urheilijat ja valmentajat ovat keskenään tuttuja ja luottamusta on rakennettu pitkään. Joukkueen yhteinen tekeminen on saumatonta ja uskon yhteishengen näkyvän myös ulospäin. 

Luottamus on ollut tärkeässä roolissa myös valmennuslinjauksia muutettaessa. Kun harjoittelussa alettiin hioa mäkiosuutta enemmän, täytyi myös urheilijoille rakentaa ymmärrys siitä, että suunta on oikea. 

– Vastareaktio oli alussa vahva. Urheilijat ihmettelivät, miksi mäkeen pitäisi panostaa, kun hiihto kerran kulkee. Kun harjoittelua muutettiin, tekeminen kehittyi. Tätä kautta myös urheilijat ostivat ajatuksen siitä, että kun panostetaan oikeisiin asioihin, tulosta myös tulee. Suoritustaso nousi selkeästi. 

Pieni tiimi, suuri luottamus 

Kuisma kuvaa harjoittelua kehittäväksi harjoitteluksi. Treeniohjelmassa on vähennetty voimaharjoittelua, mikä on lisännyt kokonaisuuden laatua. 

– Emme enää esimerkiksi puske voimaharjoittelua 2–3 kertaa viikkoon, vaan kahdesti viikkoon tai kymmeneen päivään. Urheilijat palautuvat näin harjoittelusta nopeammin ja olemme saaneet kohdennettua kehitystä oikeisiin kohteisiin. 

Mäkiharjoittelun lisäksi muutoksia tehtiin myös maajoukkueleireihin. Leireillä ollaan nyt noin 5–7 päivää.

– Ohjelma on aina sama. Kaksi ensimmäistä päivää hypätään ja tämän jälkeen tehdään rullahiihdon tehoharjoitus. Välissä on yksi kevyempi päivä, jonka jälkeen on jälleen kaksi hyppypäivää. Lopussa voi osalla olla myös tehoharjoitus ja toisilla taas voimaharjoitus. Fokus on siinä, että saamme huippuolosuhteista kaiken irti. 

– Urheilijat tietävät leirin ohjelman ennalta, joten he pystyvät tekemään omat spesifit harjoituksensa ennen leiriä. Porukka tulee paikalle palautuneena ja tiedämme kaikki heti, mistä lähdemme liikkeelle. Tärkeää on olla yhdessä ja ottaa maksimihyöty irti siitä. Kokonaisuus on toiminut näin mielestäni hyvin. 

Kuisma korostaa, että menestys syntyy yhdessä. Harjoitusarjessa urheilijat haastavat toisiaan, ja ympärillä on laaja tiimi, joka mahdollistaa kehittymisen.

Tarkkaan hiottu valmistautuminen kantoi olympialaisissa hedelmää

Milano-Cortinan Olympialaisissa suomalaiset onnistuivat Kuisman mukaan monella mittapuulla. Urheilijoiden menestys ja potentiaalin ulosmittaaminen näistä tärkeimpinä. 

– Koen, että onnistuimme rakentamaan toimivan paletin, joka palveli koko joukkuetta. Urheilijoiden arki oli toimivaa ja valmistautuminen meni nappiin. Pre campin osalta keskityimme lepäämiseen ja välineiden testaamiseen. Toimimme kisojen ajan aivan samalla tavalla kuin maailmancupissa. Olimme tarkkoja siitä, ettei ympärillä tapahdu mitään ylimääräistä. Ei ylimääräisiä ihmisiä tai muita yllätyksiä. 

– Kisat olivat hieno kokemus niin urheilijoille kuin koko joukkueelle. Olosuhteet olivat puolellamme ja kärkiurheilijat hyötyivät näistä selvästi. Ei tarvinnut monia asioita muuttaa. Kun homma lähti rullaamaan, oli kulkua mahdoton pysäyttää. Kyse oli koko joukkueen yhteisestä onnistumisesta, Kuisma summaa.