Tuore kysely yläkouluikäisille ja toisella asteella opiskeleville urheilijoille osoittaa, että nuoret urheilijat onnistuvat hyvin yhdistämään urheilun ja opiskelun. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee kaksoisuran sujuvan yläkouluissa ja toisen asteen urheiluoppilaitoksissa, ja moni ilmoittaa motivaation kasvaneen yläkouluvaiheen leiritysten tukemana.
Urheilijakyselyssä tarkasteltavia teemoja olivat urheilijoiden hyvinvointi, elämäntavat, harjoittelu- ja liikuntamäärät, kehittymisen seuranta, kokemukset kaksoisurasta, urheiluvammat ja harrastuksen lopettamisajatukset.
Kyselyyn vastasi lähes 1600 lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevaa urheilijaa, jotka harjoittelevat kyselyn mukaan keskimäärin 19 tuntia viikossa. Omatoimista harjoittelua heillä kertyi noin 3 tuntia viikossa. Suosituimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko ja yleisurheilu. Voimistelussa ja kamppailulajeissa sekä golfissa harjoittelumäärät olivat muihin lajeihin verrattuna suuremmat.
Urheilu- ja liikuntapainotteisten yläkoulujen urheilijoilta saatiin lähes 4000 vastausta. Tulokset kertovat, että nuoret urheilijat harjoittelevat keskimäärin 20 tuntia viikossa ja liikkuvat monipuolisesti niin ohjatuissa harjoituksissa kuin vapaa-ajallaan.
Valtaosa oppilaista keskittyy yläkouluiässä yhteen lajiin, mutta taustalla on myös runsaasti monilajisuutta: 79 prosenttia ilmoitti harrastaneensa aiemmin vähintään kahta lajia seurassa. Harrastetuimmat lajit olivat tytöillä jalkapallo, yleisurheilu ja telinevoimistelu, pojilla jääkiekko, jalkapallo ja koripallo.
Koulun ja urheilun yhdistäminen onnistuu
Kaksoisuran onnistuminen on urheiluakatemiajärjestelmän keskeinen tavoite. Kyselyjen mukaan työssä on onnistuttu: yläkouluikäisistä 85 prosenttia ja toisella asteella opiskelevista urheilijoista 87 prosenttia sanoo koulun ja urheilun yhdistämisen onnistuvan hyvin.
– Tulokset kertovat, että olemme oikealla tiellä. Valtaosa nuorista kokee arjen sujuvan, vaikka arki on usein tasapainoilua aikataulujen kanssa, toteaa Olympiakomitean asiantuntija Laura Tast.
Leiritykset tukevat urheilijaksi kasvamista
Myös yläkoululeirityksistä saadut vastaukset ovat myönteisiä. Yli tuhat vastaajaa kertoi saaneensa leireistä merkittävää hyötyä urheilijaksi kasvamisessa ja oman osaamisen kehittymisessä. Motivaatio harjoitteluun on kasvanut ja leireille osallistuneet suosittelevat yläkoululeirejä muillekin.
– On hienoa nähdä, että koulun ja urheilun yhdistäminen ei ole vain mahdollista, vaan nuoret myös kokevat sen tukevan heidän kehitystään, Tast sanoo.
Tietoa päätöksenteon tueksi
Urheilijakysely on lähtölaukaus urheiluakatemiaverkostossa aloitetulle järjestelmälliselle tiedonkeruulle. Urheilijakyselyistä muodostuu jatkossa tärkeä työkalu urheilijapolun kehittämiselle ja kaksoisuratyölle.
Kyselyjen etuina ovat helppo toteutettavuus, kustannustehokkuus ja kattavuus. Valtakunnallisesti kerätty tieto auttaa tunnistamaan niin vahvuuksia kuin kehityskohteita.
– Kyselyiden ansiosta tulevaisuutta voidaan rakentaa yhä tietoisemmin ja paremmin. Ne antavat meille arvokasta tietoa nuorten urheilijoiden harjoittelusta, arjen sujuvuudesta, hyvinvoinnista ja koetusta tuesta kaksoisuralleen, tiivistää urheiluakatemioiden tietotyön kehittämistyöstä vastaava Laura Mierlahti.
