Suomalainen kaksoisuramalli kantaa tulosta – usean olympiaurheilijan taustalta löytyy urheilulukio tai -amis

Kuva: Vuokatti-Ruka urheiluakatemia, Henna Salonvaara

Suomalaisen huippu-urheilun kaksoisuramallia on rakennettu määrätietoisesti vuosikymmenten ajan urheiluoppilaitosten ja urheiluakatemioiden ympärille. Malli tarjoaa kansainvälisen vertailun kestävän polun huippu-urheilijaksi kasvamiseen ja opiskelun sekä tavoitteellisen urheilun yhteensovittamiseen. Nyt käynnissä olevien Milano-Cortinan talviolympialaisiin valittujen useiden suomalaisten urheilijoiden taustalta löytyy urheilulukio tai -amis.

Urheiluoppilaitosten kaksoisuratyö osana kansainvälisesti vertailukelpoista järjestelmää

15 urheilulukiota ja 18 urheiluamista tarjoavat urheilusta motivoituneille nuorille ympäristön, jossa voi yhdistää opiskelun tavoitteelliseen valmentautumiseen. Näitä valtakunnallisen erityisen tehtävän saaneita oppilaitoksia kutsutaan urheiluoppilaitoksiksi. Urheiluoppilaitokset ja niiden kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat urheiluakatemiat toteuttavat suomalaisen huippu-urheilun kaksoisuran valintaa. Kaksoisura mahdollistaa urheilijan kehittymisen kansainväliselle tasolle samalla, kun tutkinto etenee suunnitelmallisesti.

Urheiluoppilaitoksissa tehty pitkäjänteinen työ on osaltaan mahdollistanut sen, että järjestelmä on tänä päivänä kansainvälisesti vertailukelpoinen. Käynnissä olevissa talviolympialaisissa on nähty useita eri urheiluoppilaitosten kasvatteja kilpailemassa ja podiumilla. Eero Hirvonen avasi Suomen mitalitilin yhdistetyssä, Suvi Minkkinen saavutti historiallisen olympiapronssin ampumahiihdon takaa-ajossa, Vilma Ryytty sekä Kerttu Niskanen juhlivat naisten maastohiihdon viestimitalia ja Ilkka Herola toi toisen pronssisen mitalin yhdistetystä.

Valintavaiheessa rakennettu pohja luo edellytykset huippu-urheilijaksi kasvamiselle

Kansainvälisen kilpailun kiristyessä urheilijalle on turvattava edellytykset urheilu-uralle jo valintavaiheessa, johon toisen asteen koulutus sisältyy. Tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto, kehittyä urheilijana ja kasvaa ammattilaisuuteen siten, että koulutusjärjestelmä tukee urheilun ja opiskelun tasapainoista yhdistämistä. Urheiluoppilaitokset ja urheiluakatemiat tarjoavat tämän kokonaisuuden, sillä toisin kuin muilla aloilla urheilijan uralle ei ole olemassa erillistä ammattiin johtavaa koulutuspolkua.

Sotkamon urheilulukio on konkreettinen esimerkki tämän työn vaikuttavuudesta, kun lukion urheilulinjan 50-vuotisjuhlavuonna Milano–Cortinan talviolympialaisissakilpailee 18 sen urheilulukion kasvattia. Kasvatteihin kuuluvat muun muassa Suvi Minkkinen, Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen, Rene Rinnekangas ja Vilma Ryytty.

— Meillä on laadittu osaamistavoitteet sekä opiskelijoille, opettajille, valmentajille että koulun
johdolle, jotta jokainen omalla tahollamme ymmärrämme sen kokonaisuuden, jota urheilun ja opiskelun yhdistäminen urheilevalta nuorelta vaatii, Sotkamon lukion rehtori Mauri Reinikka kertoo.

Tulevien olympiasukupolvien huippujen kasvattajat

Huippu-urheilun menestyksen ja urheilijan uran kestävyyden kannalta on tärkeää, että urheilijoiden kehitystä tuetaan systemaattisesti muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kansainvälinen menestys edellyttää järjestelmältä jatkuvaa vaikuttavuutta, josta yhtenä osoituksena ovat olympiamitalien lisäksi tuoreet onnistumiset nuorten kansainvälisissä arvokisoissa.

— Olympialaisissa urheilevien Vuokatti-Ruka urheiluakatemian kasvattiemme lisäksi olemme saaneet todistaa hyviä urheilullisia saavutuksia myös nykyisiltä akatemiaurheilijoiltamme. Nuorten hiihtosuunnistuksen alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Suomi saavutti viestikultaa ja maastohiihdon nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista kertyi Sotkamon urheilulukiolaisille kuusi mitalia, kertoo Vuokatti-Ruka urheiluakatemian valmennuksen johtaja Jussi Simula.

Jotta suomalainen huippu-urheilu säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisessä vertailussa, tulee urheiluoppilaitos- ja urheiluakatemiatoimintaa kehittää jatkuvasti. Järjestelmällinen ja pitkäjänteinen työ, laadukas valmennus sekä koulutuksen ja urheilun yhteensovittaminen luovat edellytykset urheilijan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle ja tukevat kestävää menestystä osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää.

Kaksoisura – Lisää ajankohtaista