Henkisesti hyvinvoiva urheilija nauttii elämästä ja keskittyy asioihin, joihin voi vaikuttaa – kaksoisuraseminaarissa puhuttivat urheilijan henkinen hyvinvointi ja opiskelu urheilun tukena

Huippuvaiheen kaksoisurawebinaarissa käsiteltiin urheilijan kaksoisuraa monesta näkökulmasta. Opinnot urheilun tukena oli päivän keskeinen teema ja muita aiheita olivat mm. urheilijana kehittyminen ja urheilijan henkinen hyvinvointi.

Urheilijan henkinen hyvinvointi on julkisuudessakin paljon käsitelty aihe. Kaksoisuraseminaarissa teemaan johdatteli Olympiakomitean psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntija Robert Päkk, joka totesi alkuun, että urheilija voi henkisesti hyvin silloin, kun hän menestyy, mutta menestyä voi silloinkin, kun ei voi henkisesti hyvin.

Menestystä mitataan usein mitaleilla, voitoilla ja pistesijoilla. Urheilupsykologian näkökulmasta menestys on kuitenkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Urheilija voi asettaa kolmenlaisia tavoitteita, joista sijoitustavoite on selkein ja helpoin ymmärtää. Tulostavoite ei kerro sijoituksesta, vaan urheilijan psyykkisen ja fyysisen kapasiteetin ulosmitatusta tuloksesta. Se voi tarkoittaa tiettyä aikaa, pistemäärää tai muuta mitattavaa tulosta urheilusuorituksessa. Tulostavoite on tärkeä paitsi urheilijalle, myös valmentajalle ja psyykkiselle valmentajalle, jolla on tarvittava kokemus ja tietämys urheilijan tasosta ja aikaisemmista tuloksista.

Tärkeimmäksi tavoitteiksi Päkk nimeää prosessitavoitteet, jotka liittyvät siihen, miten asioita pitää tehdä tai hoitaa, jotta paras lopputulos urheilussa ja elämässä yleensäkin olisi mahdollista saavuttaa. Vastuun ottaminen omasta elämästä ja päätösten priorisoiminen omien arvojen pohjalta on keskeistä prosessitavoitteiden asettamisessa.

– On tärkeää asettaa tavoitteita myös urheilun ulkopuolelle. Ne tuovat elämään merkityksellisyyden tunnetta ja siten urheilija kantaa vastuuta hyvinvoinnistaan myös silloin, kun urheilu ei mene suunnitelmien mukaan. Omien arvojen selvittäminen ohjaa tekemään omaa hyvinvointia tukevia valintoja urheilua ja elämää ajatellen.

– Henkisesti hyvinvoiva urheilija nauttii elämästä ja keskittyy asioihin, joihin hän voi vaikuttaa, kiteyttää Päkk.

Laatujärjestelmä urheilijamyönteisille korkeakouluille rakentumassa

Olympiakomitean linjauksen mukaan huippuvaiheen urheilijoilla kaksoisuran tulee tukea urheilutuloksen tekemistä. Huippuvaiheen tai ammattilaisuuden aikana urheilumyönteisen korkeakoulun tai uraohjelman merkitys kasvaa entisestään. Olympiakomitea on käynnistänyt huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatujärjestelmän rakentamisen. Työn tavoitteena on tulevaisuudessa tunnistaa ja tunnustaa paremmin huippu-urheilijamyönteiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja parantaa huippuvaiheessa olevien urheilijoiden edellytyksiä yhdistää kaksi tärkeää uraa. Laatujärjestelmätyöstä kertoi Olympiakomitean opiskelijahuippu-urheilusta vastaava Jukka Tirri ja tutkittua tietoa aiheeseen toi tutkija Aku Nikander, joka avasi myös onnistuneen kaksoisuran edellytyksiä.

Seminaarissa monipuolinen kokonaisuus kaksoisura-asiaa

Seminaarin avasi LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. Paikallisväriä saatiin myös Lahden kaupungin toimesta, kun Lahden kaupungin sivistysjohtaja Tiina Granqvist ja Liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki kertoivat kaupungin tarjoamista edellytyksistä urheilijan kasvualustana. Päijät-Hämeessä on käynnissä myös ESR-rahoitteinen kaksoisurahanke, josta kertoi LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Tatu Saarinen.

LUT-korkeakoulun konetekniikan professori Aki Mikkola kertoi koneoppimisesta ja urheiluun liittyvistä tutkimuskohteista.

Urheilijana kehittymisen aiheeseen johdatteli Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen.

Paneelikeskustelussa pureuduttiin aiheeseen opinnot urheilun tukena. Keskustelussa mukana olivat urheilijat Jenni Kangas (keihäänheitto), Sanna Kämäräinen (kiekonheitto) ja Henrik Mustonen (squash) sekä jääkiekkovalmentaja Tommi Niemelä.

Tilaisuuteen toi tervehdyksensä myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Kaksoisuraseminaarissa palkittiin vuoden opiskelijaurheilijana Ilkka Herola. Kunniamaininnat kaksoisuratyöstä saivat EduFutura Jyväskylän liikunnan ja urheilun alatiimi sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) koulutusjohtaja Päivi Mäenpää.

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaari järjestettiin tänä vuonna webinaarina. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma yhteistyössä Päijät-Hämeen urheiluakatemian ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaari oli samalla osa kansainvälistä opiskelijaurheilun teemapäivää (International Day of University Sport).

Kaksoisurawebinaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa https://vimeo.com/604703952