Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
08.02.2024 | Olympiakomitea | Uutinen

Huippu-urheilun strategiatyö käyntiin – Jan Vapaavuori: ”On aika luoda uudenlainen huippu-urheilukulttuuri Suomeen”

Yli sata suomalaisen huippu-urheiluverkoston edustajaa kokoontui Helsinkiin käynnistämään tulevaisuuden strategiatyötä. Suomen huippu-urheilun nykyisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu vuoden 2024 loppuun, ja nyt käynnistyvällä työllä luodaan pohjaa 2020-luvun loppuun saakka. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori viritti osallistujat päivään herättelevällä avauspuheellaan.

– Mitä on se menestys, jota haluamme tulevaisuudessa saavuttaa? Mitataanko menestystä arvokisamitaleilla vai kenties ihan jollain muilla mittareilla? Entä onko meille tärkeää menestyä kaikissa mahdollisissa lajeissa, kesällä ja talvella, yksilöinä ja joukkueina, nuorina ja aikuisina? Ja vielä hieman isommassa kuvassa: millaista urheilukulttuuria haluamme luoda Suomeen? Vapaavuori kysyi.

Vapaavuori maalasi puheenvuorossaan kriittistä kuvaa suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuudesta, mutta painotti silti mahdollisuuksien näkemisen tärkeyttä.

– Suomen väestörakenteen muutokset ja kansalaisten kunnon huonontuminen ovat huolestuttavia kehityskulkuja tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu kiristyy jatkuvasti. Ei-niin-mieltäylentävänä yhteenvetona suomalaisen huippu-urheilun näkymästä 2030-luvulle kuljettaessa voidaan kärjistetysti sanoa, että jatkuvasti pienentyvät ja yhä huonokuntoisemmat ikäluokat suuntautuvat pääsääntöisesti joukkuelajeihin, ja kohtaavat maailmalla yhä kovemman kansainvälisen kilpailun, jossa Suomella on suhteellisesti ottaen käytössään kilpailijamaita pienemmät resurssit.

Jan Vapaavuori

Vapaavuori painotti, että tässä kehityskulussa nykymenestyksen säilyttäminenkin vaatii jo kovaa onnistumista. Vastausten löytämiseksi Vapaavuori korosti yhteistyön ja avoimuuden tärkeyttä ja uudenlaisen huippu-urheilukulttuurin luomista:

– Iso kysymys meille kaikille kuuluu: pystymmekö asettamaan yhteiset tavoitteet ja sitoutumaan niihin? Olemmeko valmiit kantamaan vastuun onnistumisesta ja epäonnistumisesta yhdessä? Pystymmekö oikeasti iloitsemaan muiden menestyksestä ja jopa auttamaan muita menestymään? Pystymmekö luomaan urheilukulttuuria, jossa me kaikki olemme samalla puolella, niin että lajit eivät enää ole toistensa kilpailijoita. Niin että pääsemme tilanteeseen, jossa meidän kaikkien yhteisiä vastustajia ovat passiivinen elämäntapa, rajalliset resurssit, ja yhä koventuva kansainvälinen kilpailu.

Vapaavuori sanoi, että ratkaisut löytyvät harvoin siitä, että revitään rikki kaikki olemassa oleva. Silti kaiken pitää olla alttiina avoimelle tarkastelulle.

– Emme voi kahmia resursseja tai osaamista vain omaan lajiimme tai omalle alueellemme, vaan meidän täytyy jakaa tietoa ja oppia toisiltamme. Meidän on kerrottava toisillemme aivan kaikki ja altistettava omat näkemyksemme muiden arvioitavaksi. Meidän on kuunneltava, keskusteltava ja opittava. Ja tähän työhön tarvitaan mukaan kaikki: niin urheilijat ja valmentajat kuin lajiliitot ja seuratkin. Niin ministeriöt, akatemiat, valmennuskeskukset kuin aluejärjestöt, tutkijat ja tutkimuslaitoksetkin.

Vapaavuori muistutti, että kaikkien kysymysten keskellä huippu-urheilun ydintä ei saa unohtaa.

– Huippu-urheilussa on kysymys yksilön täyden potentiaalin ja unelmien tavoittelusta, pyrkimyksestä tulla jossakin niin hyväksi, kuin ihmisen ylipäätään on mahdollista tulla. Olen vakuuttunut siitä, että itsensä mittaaminen kilpa- ja huippu-urheilussa antaa ihmiselle voimavaroja koko loppuelämään. Meidän on kyettävä rakentamaan moderni urheilujärjestelmä, joka tukee tätä ylevää tavoitetta, ja antaa jokaiselle kilpaurheilevalle yksilölle mahdollisuuden toteuttaa itseään turvallisessa, vastuullisessa ja laadukkaassa toimintaympäristössä, Vapaavuori kiteytti.

Keskustelua huippu-urheilun strategiatyöpäivässä 8.2.2024

Markku Jokisipilä: Rujoa, kaunista ja rehellistä huippu-urheilua

Strategiatyön alustajana toiminut professori Markku Jokisipilä korosti puheenvuorossaan huippu-urheilun erityispiirteiden tunnistamista ja tunnustamista.

– Mikä on huippu-urheilun itseisarvo? Osammeko kuvata sen riittävän vakuuttavasti ja rehellisesti? Huippu-urheilumenestys vaatii investointien, resurssien ja omistautumisen suhteen aivan omanlaistaan toimintamallia, ja se täytyy kuvata avoimesti kaikessa kaudessaan ja rujoudessaan, Jokisipilä sanoi.

Jokisipilän mukaan urheilu voi parhaimmillaan tuottaa jotain poikkeuksellista osaamista inhimillisen suorituskyvyn äärirajoilla ja antaa kollektiivisia positiivisia tuntemuksia koko yhteiskunnalle. Juuri sen vuoksi urheilun ei tule yrittää olla muuta kuin se on.

– Huippu-urheilua ei voi myydä sellaisilla tavoitteilla, vaikutuksilla tai ominaispiirteillä, joita siinä ei lähtökohtaisesti ole. Annetut lupaukset tulee kyetä lunastamaan. Lasten ja nuorten urheilu ja kansallisen tai jopa alemman kansainvälisen tason kilpaurheilu ovat eri asioita kuin absoluuttinen huippu-urheilu, jossa liikutaan maailman kärjen vaatimustasolla. Sillä on oma erityinen arvonsa, joka löytyy siitä itsestään, äärirajojen tavoittelusta, Jokisipilä kuvaili.

Kilpaurheilu-urallaan MM-tason soutajaksi yltänyt Jokisipilä oli yksi vuoden 2022 huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin toteuttajista. Ulkoinen arviointi toimii yhtenä pohjadokumenttina myös nyt käynnistyvälle strategiatyölle.

Matti Heikkisen teesit: Millainen on 2030-luvun huippu-urheilija ja mitä tarkoittaa yhteinen menestyminen?

Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Matti Heikkinen toi oma teesinsä syötteeksi alkavaan strategiatyöhön. Heikkinen kannusti pohtimaan, kenelle strategiatyötä tehdään, mitkä asiat tulee olla toiminnan keskiössä, millainen on 2030-luvun huippu-urheilija ja mitä tarkoittaa yhteinen menestyminen?

– Teemme työtä urheilijoille, heidän tukenaan. Heidän tuloksentekoaan auttaen. Ei ole olemassa mitään ’hallintoa’ tai ’järjestelmää’, joka olisi kasvoton ylärakenne. On vain ihmisiä: sinä, minä ja me kaikki yhdessä, ja meidän tekemämme työ, joka kohdistuu suoraan urheilijoita varten, Heikkinen linjasi.

– Edellisestä pohdinnasta nousee kysymys: Millainen on 2030-luvun huippu-urheilija? Osaammeko me määrittää niitä tarpeita, joita 2030-luvun nuorilla aikuisilla on? Emme voi miettiä, mikä toimi meidän omalla kohdallamme – tai mitä me itse haluamme. On mietittävä mitä he haluavat, ja mikä heidän kohdallaan toimii, Heikkinen sanoi.

Kuvassa Matti Heikkinen nojaa ikkunaan, josta tulee kuvaan peilikuvaheijastus. Heikkinen hymyilee kuvassa.

Omalla urheilu-urallaan maastohiihdon maailmanmestaruuden voittanut Heikkinen korosti, että pohjimmiltaan huippu-urheilussa on kyse tuloksen tekemisestä, mutta kuitenkin ihmistä ja yksilöä kunnioittaen.

– Hyvinvoiva ihminen on hyvinvoiva urheilija – parempi ihminen on parempi urheilija. On itsestään selvää, että jokainen tekee parempaa tulosta hyvässä ilmapiirissä kuin huonossa ilmapiirissä. Mutta mitä tarkoittaa hyvä ilmapiiri ja onnistumisen mahdollistaminen moderneille urheilijoille, mistä tekijöistä se syntyy ja miten sitä tuemme? Heikkinen kysyi.

Heikkinen tiivisti sanomansa niin, että suomalaisen huippu-urheilun täytyy jatkossa olla yhä voimakkaammin yhteistyön huippu-urheilua.

– 5 miljoonan ihmisen kansakunnalla ei ole varaa jakautua blokkeihin, jotka taistelevat keskenään ja piilottelevat osaamistaan muilta. Olennainen kysymys on: mitä minä voin antaa omastani yhteiseen pottiin, jotta kokonaisuus on kaikkien kannalta parempi? Mistä voin hetkellisesti luopua, jotta suomalainen urheilu olisi kokonaisuutena vahvempi, ja se parantaisi pitkässä juoksussa myös omaa asemaani?

– Meidän on kyettävä tekemään päätöksiä, jotka saattavat tehdä kipeää nyt, mutta tuottavat hyvää 10 vuoden päästä. Vain se voi nostaa meidät edelläkävijöiksi. Nykyisiin poteroihin kaivautuminen ei sitä varmuudella tee, Heikkinen kiteytti.

Huippu-urheilun strategiatyötä jatketaan vuoden 2024 aikana useilla eri foorumeilla, joissa ovat edustettuna urheilijat, valmentajat, seurat, urheilujärjestöt, opetus- ja kulttuuriministeriö, aluejärjestöt, urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset ja koko suomalainen huippu-urheiluverkosto.