Valmentajat

Tuloksen tekemisen näkökulmasta valmennusosaaminen on avainasemassa. Hyvä valmennus on ihmisen valmentamista niin yksilö- kuin joukkuelajeissa.  Valmennus on erilaista valinta- ja huippuvaiheessa.

Yläkouluvaiheessa valmennuksen tulee tukea urheilusta innostuneen nuoren kasvua terveeksi urheilijaksi ja luoda valmiuksia tulevaisuuden vaativampaa harjoittelua varten. Valmennuksessa tarjotaan oppilaalle yhteisöllisyyden, ilon, osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia. Urheilu syventää oppilaan ymmärrystä omasta osaamisesta ja tavoista harjoitella niin yleisiä taitoja ja ominaisuuksia kuin lajispesifejä asioita. Ymmärtäen kuitenkin, että liikunnallisten perustaitojen hallinta on edellytys lajitaitojen oppimiselle. Valmennus kannustaa myös omatoimiseen harjoitteluun. Valmennuksen lähtökohtana on kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä yksilöllisen kasvun ja kehittymisen huomioiminen.

Toisella asteella valmennuksen tulee tukea tavoitteellista valmennusprosessia. Harjoittelu on vaativaa ja kokonaiskuormituksen säätely on yksi ydinasioista urheilijana kehittymisessä. Opiskelun ja harjoittelun yhteensovittaminen urheilun ehdoilla tapahtuu yhteistyössä urheilijan, valmentajan ja koulun kanssa. Urheilijoiden itseohjautuvuuden taidot ja vastuu omasta tekemisestä kasvaa, mihin valmennuksella vaikutetaan. Toisen asteen aikana urheilijan valmennusprosessi tukee urheilijan kehittymistä lajin vaatimusten mukaisesti. Valmentautuminen kehittyy progressiivisesti koko toisen asteen aikana, ja kehittymistä seurataan lajissa sekä eri ominaisuuksien osalta. Asiantuntijoita käytetään valmennusprosessin tukena niin valmentajan kuin urheilijan osaamisen kehittymiseksi.

Huippuvaiheessa valmentautuminen tapahtuu toimintaympäristössä, mikä luo mahdollisuuden menestykselle ja huippusuorituksille. Valmennus tukee motivaatiota, tahtoa ja intohimoa kehittyä ja menestyä. Suorituskyvyn optimointi tapahtuu suunnitelmallisella valmennusprosessilla, jossa on tuki eri alojen asiantuntijoilta.

Valmentajayhteisöt

Toimintaympäristöissä toimivat valmentajat muodostavat valmentajayhteisön, joka on mahdollisuus osaamisen kehittämiselle ja yhdessä tekemiselle. Tavoitteena toimintaympäristöissä on kehittää toimintatapoja, joissa valmentajat yli lajirajojen kohtaavat toisensa säännöllisesti, jakavat tietoaan ja näkemyksiään, kuuntelevat toisiaan ja osallistuvat näin itsensä ja oman toimintaympäristönsä kehittämiseen. Valmentajayhteisöt mahdollistavat vertaistuen, mentoroinnin ja kokonaisuudessaan työssä oppimisen tuen.

Haluatko valmentajaksi?

Hienoa! Valmentaminen on mielenkiintoista ja tärkeää työtä. Yleensä valmentajaksi pääsee ottamalla yhteyttä urheiluseuraan ja kysymällä millaisia mahdollisuuksia heillä olisi tarjota tulevalle valmentajalle. Usein valmentajista on pulaa, joten mahdollisuuksia löytyy varmasti. Paras tilanne olisi, jos pääsisit aloittamaan kokeneemman valmentajan apuvalmentajana.

Asiaa helpottaa kovasti, jos sinulla on omaa urheilutaustaa eli kokemusta jonkun lajin harrastamisesta. Ennestään tutun lajin valmentamista on helpompaa aloittaa. Oma lajitausta ei ole aivan välttämätön. On olemassa esimerkkejä jopa huippuvalmentajista, jotka eivät ole valmentamaansa lajia urheilijana harrastaneet. Tietenkään se ei ole ihan tavallinen tarina.

Alusta alkaen on tärkeää lähteä kouluttautumaan. Valmentaminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, jossa on paljon mielenkiintoista opittavaa. Urheilijalla on usein paljon kokemusta valmentautumisesta, mutta valmentajan osaaminen ei synny vain urheilijakokemuksesta. Koulutuspolkuja on tarjolla monia.