Siirry sisältöön
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Liikuntapoliittinen selonteko

Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Tavoitteena on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Liikuntajärjestöt ovat osallistuneet selonteon laatimiseen muun muassa ehdottamalla selontekoa sekä antamalla lausuntoja selonteon sisältöön.

Liikuntapoliittinen selonteko on merkittävä avaus suomalaisen liikuntapolitiikan kehittämiseksi 2020-luvulla. Selonteko ottaa kantaa ja ehdottaa toimenpiteitä liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, huippu-urheilun kehittämiseen sekä seuratoiminnan edellytysten varmistamiseen.

Selonteolle selkeä tarve

Liikkeen lisäämiselle on vahva yhteiskunnallinen perustelu. Liian vähäisestä liikunnasta koituu merkittävät yhteiskunnalliset haitat ja kustannukset. UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuosittain 3,2-7,5 mrd. Kustannukset jo itsessään ovat ongelma ja lisäksi ne kuvaavat ihmisten kokemia haittoja ja vaikeuksia.

Myös tavoite huippu-urheilumenestyksen edistämisestä on perusteltu. Huippu-urheilu kiinnostaa ja innostaa ihmisiä ja sitä pidetään merkityksellisenä, mutta samalla kansainvälinen kilpailu menestyksestä kovenee. Nykyisen menestystason pitäminenkin edellyttää kovempia ponnisteluja koko huippu-urheilun kentällä.

Olympiakomitea painottaa selonteossa seuraavia seikkoja eri toimia mahdollistavina toimina, jotka ovat tärkeä toteuttaa mahdollisimman pian – eli jo tulevalla vaalikaudella:

  • Budjetin avaaminen liikunnalle
  • Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti

Lisäksi hyvinvoinnin ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta painotettavia aiheita selonteossa ovat:

  • Seurojen elinvoimaisuuden lisääminen
  • Harrastamisen mahdollistaminen koulupäivän yhteydessä
  • Huippu-urheilumenestyksen tukeminen
  • Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen

Budjetin avaaminen

Budjetin avaaminen on mainittu selonteossa periaatteena. Keskeistä on, että jatkossa liikuntaan on syytä käyttää rahapelivoittovarojen lisäksi myös yleiskatteellisia budjettivaroja. Se mahdollistaa keskeiset selonteossa mainitut uudet toimet liikkeen ja urheilumenestyksen lisäämiseksi.

Budjetin avaaminen on perusteltua useasta syystä. Keskeistä on, että uusia kohdennuksia liikkeen ja huippu-urheilumenestyksen lisäämiseen ei voida tehdä, ellei rahaa kohdenneta myös yleiskatteellisesta budjetista. Tarvetta kuvaa hyvin esimerkiksi yli 3 miljardin yhteiskunnalliset kustannukset. Nyt liikunta on ainoa toimiala, jonka koko valtionrahoitus tulee käytännössä yksinomaan rahapelivoittovaroista.  Liikunnan noin 150-160 miljoonan budjeteista vain muutama miljoona on kohdennettu yleiskatteellisista varoista aiempina vuosina. Esimerkiksi kulttuurin osalta nykyisin vain hieman yli puolet (246 miljoonaa) noin 444 miljoonan euron budjetista kohdennetaan rahapelivoittovaroista.

Tarkasti ottaen budjetin avaaminen tarkoittaa kahta toisiinsa liittyvää asiaa:

1) liikuntabudjetissa käytetään jatkossa yleiskatteellisia budjettivaroja veikkausvoittovarojen lisäksi ja siten lisätään liikunnan kokonaisbudjettia sekä

2) nykyisin liikuntabudjetissa olevia määrärahoja siirretään soveltuvin osin muiden hallinnonalojen yleiskatteellisiin budjetteihin ja myös siten lisätään liikunnan kokonaisbudjettia.

Budjetin avaaminen mahdollistaa liikuntabudjetin kasvun, rahoituslähteiden monipuolistamisen ja poikkihallinnollista liikunnan ja urheilun edistämistä.

Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti

Liikkeen lisäämiseen ja huippu-urheilun kehittämiseen liittyviä päätöksiä tehdään monilla hallinnonaloilla. Selonteossa kuvataan konkreettisesti poikkihallinnollisuuden lisäämistä.

“Selonteon tavoitteena on lisätä liikkumista kaikissa ikäluokissa”

Entinen urheiluministeri Sampo Terho