Palloliitto järjestää yhdessä Eerikkilän Urheiluopiston kanssa tänä vuonna kolmatta kertaa Huuhkaja- ja Helmaripolun 10-vuotiaiden kehitystapahtuman. Kaksipäiväinen tapahtuma tavoittaa jälleen 50 joukkuetta ympäri Suomen.
– Olemmehan me hyvin tottuneita tiettyihin raameihin ja sääntöihin. Niistä luopuminen voi aluksi tuntua vaikealta, pohtii Eerikkilän Urheiluopiston jalkapallopalvelujen palvelupäällikkö Antti Kekkonen.
Suomen Palloliitto toteuttaa 10–17-vuotiaille suunnattua Huuhkaja- ja Helmaripolkua yhdessä Eerikkilän kanssa. Kehitystapahtumaa on edistetty yhdessä Palloliiton, Eerikkilän ja seurojen kanssa.
– Jos mietimme 10-vuotiaita lapsia, säännöillä on toki oma tehtävänsä, mutta niitä tulee soveltaa paremmin lasten maailmaan soveltuviksi tukemaan Pelille heittäytyvät lapset -teemaa. Pelaamisen tulee olla oivaltavaa ja innostavaa. On tärkeä vahvistaa lapsen omaa pystyvyyden kokemusta. Olemme halunneet tuoda tapahtumaan erilaisia pelimuotoja ja muovata sääntöjä, jotta ne palvelisivat lasten tekemistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Muovauksia on tehty niin kentän kuin joukkueiden koossa. Samalla halutaan tukea lasten autonomiaa: turnauksissa lapset ratkaisevat pelitilanteet ilman erotuomaria.
– 7 vs. 7 otteluita pelataan esimerkiksi eri kokoisilla kentillä. Joukkue saattaa pelata ensimmäisen pelin isommalla kentällä ja seuraavaan peliin siirtyä pienemmälle viheriölle. 4 vs. 4 pelejä pelataan puolestaan rinnakkain. Yksi joukkue pelaa siis käytännössä kahdella kentällä. Samalla vaihdossa olevat tekevät erilaisia palloharjoitteita.
– Vaikka alkuun erotuomarin puuttuminen saattoi kuulostaa hämmentävältä, kävi nopeasti ilmi, että lapset ratkaisevat erilaiset tilanteet hyvinkin nokkelasti. Viime vuonna (2025) järjestetyssä tapahtumassa emme kuulleet enää lähes lainkaan kummastelua siitä, miksi erotuomari puuttuu. Pelit ovat rullanneet hienosti omalla painollaan, Kekkonen kertoo.
Lasten ajatuksia ja kommentteja tapahtumasta
4 vs. 4 kentän peleistä Timofei odotti vauhdikkaita ja nopeita: ”Sellaisia, että pääsee paljon liikkumaan.”
Aaro arveli, että tuomarin mukanaolo aiheuttaisi enemmän viheltämistä: ”Mä en oo nähnyt kauheasti vapareita. Mielestäni en ole nähnyt yhtään. Joten ei tule mitään vapareita.”
Leo, Rasmus ja Eetu tunnistivat puolestaan vahvuudekseen isomman kentän pelit: ”Ollaan parempia ehkä isolla kentällä (7 vs 7). Ollaan totuttu pelaamaan tällä kentällä.”
Erilaiset pelimuodot lisäävät toistoja ja oivalluksia
10-vuotaiden kehitystapahtuman suunnittelu on lähtenyt käyntiin joukkuepelien yhteisen lapsuusvaiheen kehitysprosessin myötä ja osana Palloliiton valmennuslinjan toimeenpanoa. Suomen Palloliiton lasten valmennuksen kehityspäällikön Jani Tulehmon mukaan tavoitteena oli luoda uusi kokonaisvaltainen kehitystapahtuma lapsille, jossa pelataan paljon erilaisilla pelimuodoilla, kohdataan perheitä ja koulutetaan valmentajia.
– Erilaiset pelimuodot ja kenttäkoot mahdollistavat lapsille erilaisia ärsykkeitä ja pelitekoja. Myös vaihtopelaajien aktivoinnit ovat keskeisessä roolissa. Pyrimme välttämään sitä, että vaihtopenkillä istutaan ja odotellaan. Pelaajat tekevät esimerkiksi ohjatusti 1 vs. 1 harjoitteita.
– Jokaisessa pelissä kilpaillaan ja pelataan voitosta, mutta ei sijoituksista. Pelaajien kehittäminen on tärkeintä, Tulehmo kuvaa.
Myös perheet mukana tapahtumassa
Huuhkaja- ja Helmaripolun 10-vuotiaiden kehitystapahtumassa on haluttu kouluttaa ja osallistaa myös perheitä. Tapahtuman yhteydessä vanhempien kanssa keskustellaan muun muassa jalkapalloilijaksi ja urheilijaksi kasvamisesta. Yhteisten tilaisuuksien avulla halutaan valottaa monipuolisen harjoittelun ja liikunnan merkitystä: Millaisia liikuntamäärien tulisi olla? Millaisia vaikutuksia arjen valinnoilla on liikunnan kokonaismäärään? Kuinka paljon omalla ajalla tulisi harjoitella ja pelata jalkapalloa?
Rohkeat kokeilut ovat saaneet kiitosta – pelaajat ovat innostuneet suuresta pelimäärästä
Sekä Kekkosen että Tulehmon mukaan tapahtumasta saadut palautteet ovat olleet positiivisia.
– Olemme uskaltaneet kokeilla. Valmentajat ovat pitäneet siitä, että pelaajat pääsevät pelaamaan enemmän ja toisaalta oppimaan uutta erilaisten pelimuotojen avulla. Myös perheiltä on tullut kiitosta pelaamisen määrästä, Kekkonen pohtii.
– Jos ajatellaan vaikkapa isompaa kenttää, korostuu tässä kokonaisuudessaan esimerkiksi täysivauhtinen juokseminen ja pallon kuljettaminen sekä isojen tilojen puolustaminen. Pienemmällä kentällä ja pienemmillä pelaajamäärillä fokus on taas enemmän muun muassa nopeassa tilanteen tunnistamisessa, maalinteossa ja maalienteon estämisessä. Pelaajat ovat olleet ennen kaikkea innoissaan erilaisista pelimuodoista ja tietysti siitä, että pelataan paljon. Pelaajien toiminnan näkeminen erilaisissa otteluissa auttaa myös valmentajia tunnistamaan yksilön osaamista – vahvuuksia ja kehittämiskohteita, Tulehmo lisää.
Olympiakomitea ja lajiliitot ottavat uutta suuntaa lasten urheiluun
Juuri nyt suomalaisten lasten urheilu on murroskohdassa. Yhä harvempi lapsi liikkuu riittävästi, liian moni lopettaa harrastamisen liian varhain ja liikunnalliset perustaidot ovat arjen aktiivisuuden vähentymisen myötä heikentyneet. Lapset tulevat organisoidun urheilun pariin yhä nuorempina, lajivalinnat aikaistuvat ja valitettavasti seuratoiminnasta myös poistutaan turhan aikaisin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Olympiakomitea ja 40 lajiliittoa etsivät uutta suuntaa lasten urheiluun. Haluamme vahvistaa lasten urheilun tulevaisuutta Suomessa. Urheilu yhteisönä tekee kaikkensa, jotta jokainen suomalainen lapsi voi jatkossakin löytää urheilun ilon. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua, kuulua joukkoon, unelmoida ja harrastaa omalla tavallaan.
