Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
22.03.2021 | Huippu-urheilu

Keskittyminen on osa mentaaliharjoittelua

Urheiluvalmennukseen kuuluu olennaisena osana psyykkinen valmennus. Siinä yksi tärkeimmistä osa-alueista on keskittyminen. Suomen Olympiakomitean 18.3. järjestämässä kumppaniwebinaarissa psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk kertoi, miten keskittymistä voi harjoitella niin urheilussa kuin työelämässä. Webinaarissa kuultiin myös aitajuoksija Nooralotta Nezirin kokemuksia mentaaliharjoittelusta.

Robert Päkkillä on yli 10 vuoden kansainvälinen kokemus psyykkisestä valmennuksesta. Olympiakomiteassa hän vastaa psyykkisen valmennuksen kehittämisestä ja koordinoinnista sekä osallistuu olympiajoukkueen kisavalmennukseen.

– Mentaalivalmennuksessa korostuu vuorovaikutus valmennettavan kanssa. On osattava kysyä olennaiset kysymykset, esimerkiksi ihan yksinkertaisesti miten harjoitus tai kisa urheilijan mielestä meni? Se on tärkeä kysymys kaikkien lajien urheilijoille.

– Paras lähtökohta psyykkiseen valmennukseen on, kun sekä urheilijalla että valmentajalla on selkeä käsitys prosesseista harjoitteluissa ja kisoissa: mitä tapahtuu ennen suoritusta, suorituksen aikana ja sen jälkeen.

– Urheilijat ovat tehokkaita valjastamaan voimavaransa juuri siihen, mikä missäkin suorituksen vaiheessa on tärkeää. Kyky keskittyä on aivan olennaista huippu-urheilussa, joten siihen kannattaa käyttää aikaa.

Katseen kiinnittäminen auttaa keskittymään

Päkk korostaa, että psyykkinen valmennus edellyttää vahvaa lajituntemusta.

– Lajin mukaan keskittymistä voi suunnata erilaisiin asioihin. On olemassa kapea-alaista ja laajaa keskittymistä. Urheilija voi suorituksen aikana kiinnittää katseen johonkin tiettyyn pisteeseen. Mielikuvaharjoittelussa käydään usein läpi näitä pisteitä.

– Keskittyminen voidaan jakaa myös sisäiseksi tai ulkoiseksi. Ulkoinen keskittyminen kattaa kaiken urheilijan ympärillä. Sisäinen keskittyminen on keskittymistä urheilijan omaan kroppaan ja ajatuksiin sekä kaikkiin aistimuksiin, joita urheilija kokee.

– Kun harjoittelee keskittymistä, on hyvä opetella tunnistamaan keskittymistä haittaavat tekijät. Urheilutilanteissa keskittymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi muut urheilijat, yleisö tai sääolosuhteet.

– Keskittymistä haittaavista uhkatekijöistä pitäisi osata rajata pois sellaiset, joihin ei voi itse vaikuttaa. Jos niitä ei voi kontrolloida, niihin täytyy sopeutua. Koska muita kilpailijoita ei voi kontrolloida, on paras keskittyä omaan suoritukseen, sillä vain omalla suorituksella voi voittaa.

– Hyvät suoritukset syntyvät rentouden kautta. Siihen paras keino on syvähengitys.

Nooralotta Nezirin harjoittelussa on positiivinen kierre

Aitajuoksija Nooralotta Neziri on kuulunut Päkkin valmennettaviin kesästä 2020 lähtien.

– Meillä psyykkinen valmennus toimii keskustelujen ja ajatusmallien kautta. Robert antaa minulle tietynlaisia vihjeitä siitä, mitä hän näkee ja kokee. Hän osaa hyvin haastaa ja kysyä sellaiset kysymykset, jotka pistävät minut miettimään omia tapojani.

– Startti oli minulle aiemmin ongelmallinen. Räjähtävässä startissa kaikki huomio täytyy keskittää starttipyssyn paukahdukseen. Olen harjoitellut suuntaamaan katsettani alas lähtötilanteessa ja aidoissa yhteen tiettyyn kohtaan. Kisatilanteessa ei voi analysoida, luokitella tai tuntea, vaan täytyy pystyä aktiivisesti kontrolloimaan ajatuksiaan. Kun kaventaa keskittymisen tiettyihin pisteisiin, huomio ei kiinnity turhaan esimerkiksi muihin urheilijoihin.

Nezirille 15 minuuttia on sopiva aika keskittyä kisasuoritukseen, mutta Päkk toteaa, että kyky keskittyä ja rentoutua on hyvin yksilöllistä.

Päkk muistuttaa, että kisatilanteita varten täytyy harjoitella myös uudelleenkeskittymistä. Nezirille sen harjoittelusta oli hyötyä viimeksi Puolassa Torunin EM-hallikisoissa.

– Aina tulee muutoksia. Torunissa sain keltaisen kortin epätasaisen lähdön vuoksi. Sekunnin sadasosan verran ajattelin, että nyt toistuu sama kuin esikisoissa. Mutta käännyin takaisin, hengitin syvään ja ajattelin, että tämä on uusi mahdollisuus. Siitä tuli hyvä lähtö.

Neziri kuvaa nykyistä kehitysvaihettaan positiiviseksi kierteeksi.

– Minulla on urheiluvuosien aikana ollut paljon haasteita. Nyt vasta huomaan, että ajattelutapani keskittyi helpommin ongelmiin. Nyt minulla on positiivinen kierre, jolla on valtavan suuri merkitys harjoitteluun. Nykyään sanon itselleni usein, että olen valmis.

 

Lähde mukaan OIympiakomitean yrityskumppaniksi!