Laura Manner: Mitä urheilijoiden painon optimoinnista pitäisi ymmärtää vuonna 2023?

Urheilijoiden painonhallinta ja sen rooli huippu-urheiluvalmennuksessa puhuttaa. Aihe on monitahoinen ja herkkä, ja siihen liittyvä keskustelu monesti kärkästä. Käytännössä ilmiö on kuitenkin melko yleinen joidenkin lajien huipputasolla – onko se hyväksyttävää, vai pitääkö asiasta huolestua?

Urheiluravitsemuksen asiantuntijana urheilijan kehoon ja painoon liittyvät teemat ovat esillä työssäni päivittäin. Urheilijat ja valmentajat kaipaavat tietoa, ohjausta ja asiantuntemusta aiheen käsittelyssä sekä soveltamisessa käytäntöön. Toisaalta kohtaan myös tilanteita, joissa painonhallintaa on lähdetty tekemään hätiköiden tai tiukasti kilpailumenestys mielessä, urheilijan hyvinvoinnin jäädessä taka-alalle. Monesti tietoa siitä, miten aiheesta pitäisi puhua tai voidaanko siitä ylipäätään puhua, on niukasti.

Todettakoon, että urheilijan painolla tai kehonkoostumuksella voi tietyissä lajeissa huipputasolla urheiltaessa olla jonkinasteinen yhteys suorituskykyyn, ainakin teoriassa. Törmäänkin työssäni usein ajatukseen siitä, että paino on lineaarisessa yhteydessä suoriutumiseen: mitä lähempänä lajille tyypillistä oletettua ideaalipainoa tai -kehonkoostumusta urheilija on, sitä parempi suorituskyky. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, joten mustavalkoiseen ajatteluun tarvitaan muutosta.

Lajikohtaisia eroja painon ja kehonkoostumuksen merkityksessä on valtavasti. Toisaalta aiheesta on niukasti vankkaa tutkimusnäyttöä, ja toisinaan painon ja suorituskyvyn oletettu yhteys saattaa olla ennemmin lajien kulttuuriperinnön tai esteettisen kehoihanteen kuin laajan tutkimustiedon lopputulema. On myös tärkeää pohtia, onko tutkimuksissa todettu korrelaatio urheilijan painon ja suorituskyvyn välillä seurausta harjoittelun vaikutuksesta kehonkoostumukseen vai toisinpäin. Monesti syy-seuraussuhteen oletetaan käytännössä löytyvän ravitsemuksen ja kehonkoostumuksen välillä, vaikka asia on todellisuudessa huomattavasti monisyisempi. Oma, erillinen tarinansa on myös painoluokkalajeilla, joissa hetkellinen painonveto on usein rutiininomainen osa kilpailuun valmistautumista.

Painon merkitys urheilussa tulee laittaa kontekstiin, jossa ihmisen elämäntilanne, terveys, perimä, ravitsemustila, sekä lukuisat muut tekijät ovat osana kokonaisuutta. Painonhallinnan hyöty voi hävitä lisääntyneen psyykkisen kuormituksen, terveysongelmien tai liian niukan energiansaannin myötä. Tiedämme, että pitkään jatkuva matala energiansaatavuus on riskitekijä mm. rasitusmurtumille ja hormonitoiminnan häiriöille. Ymmärrämme myös, että syömisen jatkuva kontrollointi voi johtaa ruokasuhteen ja syömiskäyttäytymisen häiriöihin. Ja niin edelleen.

Painonhallinnan toteutuessa on myös tärkeää ymmärtää, miten oletettua hyötyä suorituskyvylle mitataan ja tarkastellaan. Tarkoituksenmukainen suorituskykytestaus voi tukea painonhallinnan hyötyjen todentamista, mutta siitä huolimatta painon vaikutus yksittäisenä tekijänä on vaikea tunnistaa luotettavasti. Terveen aikuishuippu-urheilijan, jolle tarjotaan moniammatillista tukea ja seurantaa, voi kuitenkin olla mahdollista hallitusti kokeilla painon optimointia osana suorituskyvyn kehittämistä. Joskus painonhallinnalla voi tällaisissa tapauksissa olla vähintään koettu myönteinen vaikutus suorituskykyyn.

Ravitsemuksen asiantuntijana yksi päätehtäväni on varmistaa, että urheilija voi halutessaan turvallisesti hakea suorituskyvyn ja terveyden rajoja myös ravitsemuksen keinoin. Tästä tasapainottelusta yksi esimerkki on painon optimointi huippu-urheilussa, mihin urheilijalla tulee olla mahdollisuus vastuullisessa, luotettavassa ja asiantuntevassa ympäristössä. Lähtökohtana on, että urheilijan fyysisiä ja psyykkisiä rajoja, terveyttä sekä itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa kunnioitetaan, eikä painolukema tai kehonkoostumus määritä yksilön arvoa urheilijana tai ihmisenä. Painoon liittyvään työskentelyyn kuuluu myös vastuullinen paino- ja kehopuhe.

Painonhallinta ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun, eikä sitä ole huipputasollakaan syytä toteuttaa ilman moniammatillista terveyden seurantaa ja ravitsemusohjausta. Valmentajan ei tule ohjata urheilijoita itsenäisesti painoon liittyvissä asioissa, vaikka sen merkitys olisikin tunnistettu lajin huipputasolla. Painonhallinnan ei pidä olla automaattisesti osa valmennusta, eikä se itsessään ole valmennusmenetelmä. Huipputasolla painon optimointi urheilussa on toimintaa, jota voidaan toteuttaa valmennuksen tukena tarkkaan määriteltyjen reunaehtojen täyttyessä ihmisen yksilölliset lähtökohdat huomioiden.

Painonhallinnan ollessa kyseessä, kantavat ravitsemuksen, lääketieteen ja psykologian asiantuntijat usein suurta vastuuta urheilijan terveyden edistämisestä ja seurannasta. Tämän vastuun myötä urheilijoiden painonhallinnan parissa työskentelevillä asiantuntijoilla on velvollisuus lisätä tietoa ja kehittää toimintatapoja huippu-urheilussa tapahtuvan painon optimoinnin ympärillä sekä puuttua havaittuihin tai epäiltyihin epäkohtiin. Asiantuntijoiden tulee myös tunnistaa mahdolliset vasta-aiheet painon manipuloinnille ja arvioitava säännöllisesti sen kokonaishyötyä yhdessä valmentajien kanssa. On toisaalta hyvä huomioida, että vastuu urheilijoiden hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille, eikä sitä voida ulkoistaa yksinomaan asiantuntijoille edes painonhallinnan tapauksissa.

Myös keskustelu lajikulttuureista nousee säännöllisesti esiin painonhallinnasta puhuttaessa. Lajien on tärkeää tarkastella sitä, edustavatko niissä vallitsevat keho- ja painoihanteet terveyden näkökulmasta kestävää tapaa kehittää urheilijan suorituskykyä. Urheilussa esiintyvään painopuheeseen sekä painonhallintaan liittyvää osaamista tulee kehittää säännöllisesti koko urheilun kentällä.

Kehomme ja painomme kuuluu aina meille itsellemme ja meillä on oikeus päättää itseämme koskevista asioista. Huippu-urheilun marginaalien tavoittelun ei tulisi mennä urheilijan turvallisuuden ja terveyden edelle, ja kaikilla meillä urheilun toimijoilla on vastuu tavasta, jolla painoaihetta urheilussa käsitellään. Epävarmuuden äärellä on aina parempi harkita ja kysyä apua asiantuntijalta painon puheeksi ottamiseen. Lisäksi mahdollinen huoli urheilijan voinnista tulee aina ottaa vakavasti.

Tulevan kevään aikana huippu-urheilussa toimivien asiantuntijoiden verkosto tuottaa Olympiakomitean tuella ”Painon optimointi huippu-urheilussa”-materiaalin. Sen tavoitteena on koota yhteen tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa painon optimoinnista, esittää keskeiset kriittiset näkökulmat sekä yhtenäistää urheilun kentällä toimivien ammattilaisten toimintatapoja aiheen parissa. Lisäksi työryhmä julkaisee ”Painopuhe urheilussa” -teemaisen oppaan, joka käsittelee urheilijan paino- ja kehorauhan kunnioittamista sekä aiheen kohtaamista urheilun toimintaympäristöissä.

Aiheet ovat esillä myös huhtikuussa Urhea-hallissa järjestettävillä Moderni urheilulääketiede ja valmennus -verkostopäivillä.

Laura Manner
Urheiluravitsemuksen vastuuasiantuntija, ETM
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja Helsingin Olympiavalmennuskeskus
Suomen Olympiakomitea, Huippu-urheiluyksikkö