Jääkiekkoseura Juniori-KalPan rakentama urheilutoiminnan käsikirja ohjaa seuran toimintaa laajalti. Käsikirjan keskeisiä teemoja ovat monipuolisuus, pitkäjänteinen kehittyminen yksilölliset kehityspolut sekä mahdollisuus harrastaa ja kehittyä omien tavoitteiden mukaisesti.
Juniori-KalPan urheilutoiminnan käsikirja on rakentunut seuran toimintatapojen pohjalta. Vaikka käsikirja itsessään on tuore, ovat sen sisällöt näkyneet seuran arjessa jo pitkään.
– Joukkuepelien lasten urheilun viitekehys on ollut linjassa toimintamme kanssa jo pitkään. Viitekehys ja Suomi-kiekon päivitetty pelaajapolku auttoivat meitä ennen kaikkea sanoittamaan, vahvistamaan ja yhtenäistämään toimintaa, kuvaa KalPa-yhteisön junioriurheilujohtaja Benjamin Laurinkari.
Erityisesti Suomi-kiekon pelaajapolun ja lasten urheilun viitekehyksen kannalta yhtymäpinnat seuran käsikirjan kanssa ovat olleet selkeitä: tavoitteena on parantaa urheilun laatua niin kaukaloissa kuin sen ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Huomio on kohdennettu muun muassa lasten aktiivisen ajan lisäämiseen, harjoitusmääriin ja monipuolisuuteen.
Laurinkarin mukaan on myös tärkeää seurata viihtyvätkö lapset seurassa.
– Viitekehys on vahvistanut ajatteluamme siitä, että lasten urheilussa onnistumista ei voi arvioida voitoilla tai sarjasijoituksilla. Haluamme seurata sitä, viihtyvätkö lapset toiminnassa, kokevatko he olonsa turvalliseksi, pysyvätkö he harrastuksensa parissa ja kokevatko he kehittyvänsä. Käsikirjan myötä tavoitteet on tehty aiempaa näkyvämmiksi, hän summaa.
Juniori-KalPa seuraa toimintaansa laajalti
Juniori-KalPan toiminnassa seurataan tiiviisti esimerkiksi harrastajamääriä, harrastajien pitovoimaa, turvallisuuden sekä kehittymisen kokemusta, viihtymistä ja urheilullista kehittymistä.
Seura on ottanut käyttöön myös harjoituksen seurannan työkalun (Jääkiekkoliiton Hockey Centre), jonka tavoitteena on ennen kaikkea tukea valmentajien kehittymistä. Työkalu auttaa valmentajia arvioimaan toimintaansa harjoituksen jälkeen ja pohtimaan toteutuivatko harjoituksen tavoitteet, kuinka aktiivisia pelaajat olivat, kuinka paljon harjoitus sisälsi päätöksentekoa ja pelinomaisuutta sekä mitä seuraavalla keralla voitaisiin tehdä paremmin.
Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Olli Savikon mukaan Juniori-KalPa on omaksunut erinomaisesti lasten urheilun viitekehyksen sekä Suomi-Kiekon pelaajapolun ydinasiat.
– Joukkuepelien lasten urheilun viitekehyksen ja Suomi-Kiekon pelaajapolun tavoitteena on parantaa urheilun laatua kaukalossa ja vaikuttaa laadukkaan arjen toteutumiseen eri toimintaympäristöissä. Harjoittelussa nämä asiat näkyvät, kun harjoituksessa on selkeä tavoite, lapset toimivat paljon pelivälineen kanssa ja harjoituksissa on runsaasti pelaamista. Laadukkaan arjen toteutumisen mahdollistaa avoin ja aito vuorovaikutus, jolloin lapsia osallistetaan harjoittelussa ja heidät kohdataan sekä huomioidaan yksilöinä joukkuetoiminnan ympäristössä. Juniori-KalPassa tekeminen on urheilutoiminnan käsikirjan myötä mukautettu seuran rakenteisiin. Näin toimenpiteet myös jalkautuvat linjauksista kohti lasten urheilutoimintaan.
Seura kerää toiminnastaan palautetta lapsilta säännöllisesti
Urheilutoiminnan käsikirja on vahvistanut myös palautteen keruuta lapsilta. Palautetta kerätään säännöllisesti aina 11-vuotiaista kiekkoilijoista ylöspäin.
Juniori-KalPan kesän 2026 kiekkoleirille osallistuneet 11-vuotiaat Martta Kokkonen ja Otto Uimonen pitävät tärkeänä, että palautetta kerätään.
– Tuntuu kivalta, että palautetta kerätään. Olen myös itse antanut joistakin jutuista palautetta. En paljoa, mutta vähän. Jos jotain kehittäisi vielä, niin varmaan joukkuehenkeä. Tehtäisiin yhä enemmän asioita koko joukkueen kesken eikä niinkään pienissä ryhmissä, Martta avaa.
– On mukavaa, että saa vaikuttaa. Toiveita olen kertonut esimerkiksi loppuluisteluihin. Olisi myös kiva, että tapahtumia olisi vuoden ympäri enemmän. Niissä on yleensä paljon ihmisiä ja pääsee pelaamaan kavereiden kanssa, lisää puolestaan Otto.
Molemmat kiekkoilijat pitävät siitä, että treeneissä pääsee ennen kaikkea hikoilemaan ja pelaamaan kavereiden kanssa.
– Hyvässä harjoituksessa tulee hiki ja pääsee harjoittamaan itseään. Haluaisin kyllä vielä oppia enemmän kiekon käsittelyä ja hyvää luistelua, Otto pohtii.
– Hyvä harjoitus on monipuolinen ja rankka. Laukomista haluaisin oppia enemmän ja luistelua kokonaisuudessaan, kertoo puolestaan Martta.
Juniori-KalPan U13-U10 ikäluokkien valmennuspäällikkö Teemu Koljonen pitää tärkeänä sitä, että lapsia osallistetaan ja heitä kuullaan. Seura hyödyntää lasten ajatusten kuulemiseen Hockey Centre -järjestelmää ja tätä kautta välitettävää fiiliskyselyä.
– Lapsilta kyselyyn vastaaminen vie minuutin verran. Kysely lähtee automaattisesti kerran kuussa, eikä näin tuo lisätyötä esimerkiksi valmentajille. Vastauksista näkee keskiarvon esimerkiksi siitä, onko harjoituksissa ollut kivaa tai onko joukkueella hyvä yhteishenki.
– Kyselyn kautta havaitsimme muun muassa, etteivät lapset ole saaneet arjessa riittävästi palautetta. Otimme tämän kehityskohteeksemme ja muutimme toimintatapojamme palautteen antamiseen. Haluamme opettaa lapsia keskustelemaan ja antamaan palautetta. Kun lapsilla on turvallinen ja kuultu olo seurassa, on myös jäällä olo helpompaa, Koljonen tiivistää.
On mukavaa, että saa vaikuttaa. Toiveita olen kertonut esimerkiksi loppuluisteluihin.
Selkeät tavoitteet selkeyttävät seura-arkea
Sekä Laurinkari että Koljonen kokevat, että seuran rakentama urheilutoiminnan käsikirja on tuonut suuntaa moniin osa-alueisiin.
– Arki on tosi paljon selkeämpää. Nyt meillä on punainen lanka ja tiedämme, mitä tavoittelemme. Enää ei jää olettamuksia siitä, mitä olisi hyvä tehdä, Koljonen kuvaa.
– Urheilutoiminnan käsikirjassa on tehty tavoitteista ja mittareista näkyvämpiä sekä valmentajille että seuratoimijoille. Kokonaisuuden kannalta suunta on selkeämpi, kun meillä on runko, joka ohjaa sekä seuramme työntekijöiden että valmentajien toimintaa. Käsikirja toimii toimintamme laadun tukena, lisää Laurinkari.
Olympiakomitea ja lajiliitot ottavat uutta suuntaa lasten urheiluun
Juuri nyt suomalaisten lasten urheilu on murroskohdassa. Yhä harvempi lapsi liikkuu riittävästi, liian moni lopettaa harrastamisen liian varhain ja liikunnalliset perustaidot ovat arjen aktiivisuuden vähentymisen myötä heikentyneet. Lapset tulevat organisoidun urheilun pariin yhä nuorempina, lajivalinnat aikaistuvat ja valitettavasti seuratoiminnasta myös poistutaan turhan aikaisin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Olympiakomitea ja 40 lajiliittoa etsivät uutta suuntaa lasten urheiluun. Haluamme vahvistaa lasten urheilun tulevaisuutta Suomessa. Urheilu yhteisönä tekee kaikkensa, jotta jokainen suomalainen lapsi voi jatkossakin löytää urheilun ilon. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua, kuulua joukkoon, unelmoida ja harrastaa omalla tavallaan.
