Suomen Urheiluliiton Hätäilemättä huipulle -urapolun lapsuusvaiheen yksi keskeinen tavoite on monilajinen kilpaileminen. Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu kannustaa yleisurheilevia lapsia kilpailemaan mahdollisimman monessa yleisurheilulajissa.
Hämeenlinnan Tarmo Yleisurheilussa monipuolinen tekeminen näkyy seurassa vahvasti. Seuran urheilutoiminnan päällikön Annika Rosberg-Haaviston mukaan seuran toiminta perustuu moniottelupohjaiseen harjoitteluun.
– Lapset kasvavat ja kehittyvät hyvin eri tahdissa. Erityisesti kasvuvaiheessa erot voivat olla hyvinkin suuria. On tärkeää, että lapset pääsevät kokeilemaan eri lajeja ja me seurana haluamme myös kannustaa heitä tähän. Seurassamme valmennetaan moniottelupohjaisesti lähtökohtaisesti 17-ikäsarjaan saakka. Tämä tukee monipuolista harjoittelua ja antaa hyvät pohjat urheilu-uran jatkolle tai kasvuun liikkuvaksi aikuiseksi.
Rosberg-Haaviston mukaan Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu on onnistunut innostamaan lapsia laajentamaan lajirepertuaariaan.
– Monipuolisuuskilpailut kannustavat kehittymään eri lajeissa ja mittamaan kehitystä omassa tahdissa. Monipuolisuuskilpailujen kautta lapset saattavat löytää lajeja, joita eivät olisi ensin ajatelleetkaan.
Mistä tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa on kyse?
- Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailuun osallistuvat kaikki yleisurheilulisenssin omaavat 8–13-vuotiaat lapset.
- Monipuolisuuskilpailussa kerätään mahdollisimman paljon pisteitä kisaamalla mahdollisimman monessa oman sarjan lajissa. Kilpailu kestää kalenterivuoden ajan.
- Pisteitä jaetaan niissä lajeissa, joihin on määritelty Taitomerkkirajat. Tuloksia pisteitä voi parantaa aina kunkin vuoden tammikuusta joulukuuhun.
Monipuolisuuskilpailun ansiosta yleisurheilukausi ei nojaudu yksittäisiin suorituksiin
11-vuotias Julius Kelo ja 12-vuotias Eelin Mielonen näkevät monipuolisuuskilpailuissa paljon hyötyjä.
– Monipuolisuuskilpailuissa parasta on, kun tulee tehtyä lajeja, joita ei välttämättä olisi itse keksinyt kokeilla. Lajeja tulee kokonaisuudessaan enemmän, pohtii Kelo.
– Koska kisa on koko vuoden, on kiva, ettei yksi suoritus päätä lopputulosta. Tulosta voi tehdä läpi kauden. Se motivoi, lisää Mielonen.
Kelo ja Mielonen pitävät mielekkäänä sitä, että yleisurheilupolku ei nojaudu yhteen lajiin.
– Omat lempilajini ovat korkeushyppy ja aitajuoksu. On kiva tehdä eri lajeja, koska voi kehittyä useammassa asiassa. Ei tarvitse tehdä ”yhtä päätöstä”. Voi tehdä monipuolisesti ja katsoa, mikä on lajeista mieluisin, Mielonen kuvaa.
Kelo komppaa seurakaveriaan.
– Itse pidän 3-loikasta ja ottelusta. On kiva, kun oppii kaikkia lajeja ja suorituksia tulee enemmän. Jos vaikka haluan isona otella, saan useamman lajin kautta hyvät lähtökohdat siihen.
On kiva tehdä eri lajeja, koska voi kehittyä useammassa asiassa. Voi tehdä monipuolisesti ja katsoa, mikä on lajeista mieluisin.
Seurakilpailujen tavoitteena enemmän liikettä ja lajisuorituksia
Rosberg-Haavisto näkee monipuolisuuskilpailussa useita hyötyjä. Esimerkiksi osallistujamäärissä on tietyissä lajeissa havaittu selvää kasvua.
– Kilpakävelyssä kisaajamäärä on noussut huimasti monipuolisuuskisan myötä. Kasvua on tapahtunut myös moukarinheitossa ja seiväshypyssä – nämä ovat nykyisin kisakalenterissa arkipäivää myös pienten urheilijoiden lajeina.
– On iso etu, että lasten kilpailemista helpotetaan mahdollisimman paljon. Nykyisin esimerkiksi tytöt ja pojat voivat juosta sekaerissä. Lisäksi järjestämme Tarmossa lasten kilpailut automaattisesti miniotteluina, jolloin yhdellä ilmoittautumisella ilmoittautuu suoraan kolmeen lajiin. Näin kilpailuihin saadaan enemmän liikettä ja enemmän lajisuorituksia, Rosberg-Haavisto lisää.
Sekä Rosberg-Haaviston että seuran toiveena on, että monipuolisuuskilpailut ulottuisivat myös vanhempiin ikäluokkiin.
– Olisi hienoa, jos konsepti saataisiin ulottumaan myös 14–15-vuotiaisiin. Tässä ikäluokassa lisäkannustin monipuolisen kilpailemisen jatkumiseen olisi tärkeää.
Artikkelin kuvat ja video: Anssi Mäkinen
Olympiakomitea ja lajiliitot ottavat uutta suuntaa lasten urheiluun
Juuri nyt suomalaisten lasten urheilu on murroskohdassa. Yhä harvempi lapsi liikkuu riittävästi, liian moni lopettaa harrastamisen liian varhain ja liikunnalliset perustaidot ovat arjen aktiivisuuden vähentymisen myötä heikentyneet. Lapset tulevat organisoidun urheilun pariin yhä nuorempina, lajivalinnat aikaistuvat ja valitettavasti seuratoiminnasta myös poistutaan turhan aikaisin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Olympiakomitea ja 40 lajiliittoa etsivät uutta suuntaa lasten urheiluun. Haluamme vahvistaa lasten urheilun tulevaisuutta Suomessa. Urheilu yhteisönä tekee kaikkensa, jotta jokainen suomalainen lapsi voi jatkossakin löytää urheilun ilon. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua, kuulua joukkoon, unelmoida ja harrastaa omalla tavallaan.
