Voimisteluseura Lahja Sport on rakentanut toimintaansa vastatakseen lasten liikkumattomuuden haasteisiin. Voimistelijan polulla huomioidaan sekä harrastajan taitotaso että mahdollisuus harrastaa myös muita lajeja. Vaikka seura tavoittelee voimistelun huippua, haluaa se tarjota tavoitteellisen urheilun ohella monipuolisia harrastamisen mahdollisuuksia. 

11-vuotias Kerttu Kankaanpää oli kokeillut useita lajeja ennen voimistelun aloittamista. Hän kuvaa lajin vieneen mennessään ensikerrasta lähtien. 

– Voimistelussa jokin vain tuntui omalta. Parasta lajissa on ehdottomasti joukkuekaverit. Treenaamme paljon ja olemme yhdessä tiiviisti. Porukasta tulee läheinen ja olen saanut lajista paljon ystäviä, Kankaanpää kertoo. 

Lahja Sportin voimistelijan polku pohjautuu vahvasti ikäkausijärjestelmään. Yhteen ikäkauteen kuuluu kaksi eri ikävuotta. 

– Ikäkauden sisällä on mahdollista harjoitella tavoitteellisesti, hieman vähemmän tavoitteellisesti tai kevyesti. Haluamme tarjota voimistelijoille ja heidän perheilleen mahdollisuuden valita harrastuksen tavoitetaso ja harrastusmäärä. Samalla voidaan vaikuttaa myös kustannuksiin. Harrastamista on mahdollista rakentaa esim. sen mukaan, kuinka usein lapsi haluaa viikkotasolla voimistella, kertoo Lahja Sportin valmennuspäällikkö Karita Aalto. 

– Voimistelijan polku on rakennettu vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin lasten vähäisestä ja yksipuolisesta liikkumattomuudesta. Lähdimme monipuolistamaan harrastamisen mahdollisuuksia yhden ikäkauden kanssa. Samalla olemme viestineet vanhemmille, että haluamme seurana tukea myös muiden lajien harrastamista. Näemme tärkeänä, ettei lajivalintaa tehdä liian aikaisin, hän lisää. 

Voimistelijoiden ääni kuuluu arjessa

Lahja Sport on tarjonnut seuran voimistelijoille mahdollisuuden osallistua voimistelijan polun kehittämiseen. Palautetta kerätään alusta lähtien ikätasoisesti. Kankaanpään mukaan palautteen antaminen on ollut helppoa. 

– Saamme toivoa treeneissä erilaisia venytyksiä sekä loppu- ja alkuleikkejä. Kauden päätteeksi saamme aina kuulumiskyselyn, jossa kysytään toiveita seuraavalle kaudelle. Voimme kertoa toiveitamme esimerkiksi joukkuekokoonpanoista ja treenimääristä. Myös kauden aikana on pari kuulumiskyselyä, missä kysellään treeneihin liittyviä juttuja. 

Seuran toiminnanjohtajan Kristiina Viikarin mukaan palautteen antamisen kynnystä on pyritty madaltamaan. Tavoitteena on, että seuran keskustelukulttuuri on avoin ja toiveita voi ilmaista läpi kauden. 

– Voimistelijat pääsevät jo varhain kauden päätteeksi täyttämään motivaatiokirjeen. Toki tämä lähetetään ensisijaisesti esimerkiksi 1.–2. luokkalaisten vanhemmille, mutta ohjeistamme perheitä täyttämään kirjeen lapsen kanssa. Haluamme, että lapset oppivat kertomaan toiveitaan ääneen. Nuoruusvaiheessa lähetämme puolestaan kuukausittaisen MiKu-kyselyn (Mitä kuuluu -kysely), johon lapsi vastaa itse. Jos on mitä tahansa huolia tai murheita, kannustamme voimistelijoitamme kertomaan näistä. 

– Yhteydenpito on tosi tärkeää. Pienempien kuulumisviestit lähetämme ääniviesteinä ja luomme näin jo varhaisessa vaiheessa mahdollisimman avointa keskustelukulttuuria. Linjat ovat aina avoinna. Kerromme sekä harrastajille että heidän perheilleen, että kenenkään ei tarvitse yksinään jäädä pähkäilemään, jos jokin mietityttää, Viikari summaa. 

Myös Kankaanpää on kertonut palautteessa toiveistaan. 

– Meidän valmentajat on tosi kivoja. He osaavat tsempata ja samalla vaatia meiltä parastamme. Kuulumiskyselyissä olen toivonut palautetta omista kehityskohteistani. On ollut kiva, että toiveeni on kuultu ja olen saanut treeneissä toivomaani palautetta. 

Seura haluaa tukea ja kuunnella jokaista voimistelijaa

Vaikka Lahja Sport tavoittelee voimistelun huippua kansainvälisesti, tiedostaa seura, ettei huipulle tähtäävä tekeminen ole välttämättä kaikkia varten. 

– Emme odota huipputason sitoutumista kaikilta. Haluamme tukea lapsia ja nuoria heidän valitsemallaan harrastamisen tasolla. Haluamme olla aikuisia, jotka kuuntelevat ja tarjoavat vaihtoehtoja. 

Lahja Sportissa hyödynnetään myös Voimisteluliiton jalkauttamaa Aseman Lapsien Friends-tuutorointi -ohjelmaa, jonka avulla vahvistetaan lasten tunnetaitoja ja minäkuvaa. Viikarin ja Aallon mukaan tämä on luonteva polku nuoruusvaiheessa alkavaan psyykkiseen valmennukseen.  

– Ohjelma on ollut hyvä tuki rakentamaan avointa keskustelukulttuuria. Lapset oppivat toimimaan tunteidensa kanssa ja sanoittamaan ajatuksiaan aikuisille. Tämä on toimintamme kulmakivi ja haluamme luonnollisesti tukea tätä parhaalla mahdollisella tavalla. Avoin keskustelukulttuuri rakentaa entistä parempaa voimistelua, Viikari summaa.