Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit toteuttaa vahvasti Pesäpalloliiton lasten urheilun viitekehyksen toimintamalleja, joita lajiliitto on rakentanut yhdessä muiden palloilulajien kanssa. Seuran arvoissa näkyvät yhteinen ilo, lapsilähtöisyys ja urheilullisuus.
Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit haluavat järjestää kaikille avointa ja helposti saavutettavaa toimintaa. Tavoitteena on, että harjoitusryhmät pysyvät sellaisenaan läpi junioripolun. Tasoryhmittelyä tehdään joustavasti peli-, turnaus- ja leirikohtaisesti niin, että valmennusresurssi on yhtäläinen kaikille ja ryhmät vaihtelevat pitkin kesää.
Seuran junioripäällikön Roope Pöyryn mukaan pelaaminen on keskeisessä roolissa seuran harjoituksissa. Treeneissä painotetaan aktiivisen toiminnan määrää, innostavaa ilmapiiriä sekä lasten ja nuorten omia oivalluksia.
– Ajatuksenamme on, että harjoitusajasta vähintään puolet on pelaamista ja pelin harjoittelua. Treeneissä erityisesti pienryhmätekeminen korostuu. Olemme kiinnittäneet huomiota myös yksittäisiin harjoitteisiimme. Harjoitusten alussa on aina määrään ja aktiivisuuteen keskittyvää toimintaa, esimerkiksi piste- tai rastityöskentelyä. Nämä kehittävät lajitaitoja, mutta vahvistavat myös motorisia perustaitoja.
Seuran toiminnot kiinnittyvät myös Pesäpalloliiton lanseeraamaan 6 vs. 6 pelimuotoon. Tämän tavoitteena on lisätä pelaajien peliaikaa ja kasvattaa näin aktiivista aikaa.
– Jos tätä pelimuotoa verrataan perinteiseen 9 vs. 9, on pienryhmätekeminen keskiössä. Aktiivinen rooli pelaamisessa ja lajitaidot, kuten lyönnit, etenemiset ja kiinnitotot, lisääntyvät. Samalla liikuntamäärät kasvavat pelin aikana, Pöyry avaa.
Ajatuksenamme on, että harjoitusajasta vähintään puolet on pelaamista ja pelin harjoittelua. Treeneissä erityisesti pienryhmätekeminen korostuu.
Pelisääntöpilotit tukevat pelinlukutaitojen oppimista
Pesäpallon kaltaisessa ongelmanratkaisupelissä sääntöosaaminen on keskiössä. Pesäpalloliiton rakentamat pelisääntöpilotit vahvistavat lapsen ja nuoren kykyä lukea peliä ja ratkaista itse esimerkiksi ongelmatilanteita.
11-vuotias Luka Hallikainen on harrastanut pesäpalloa nyt kolme kesää. Seurakaverit sekä kannustavat valmentajat ovat Hallikaisen mukaan isossa roolissa.
– Pelaaminen on harrastuksessani parasta. Seurassa on myös kavereita ja kivat valmentajat. Se on ollut tärkeää, Hallikainen toteaa.
Pelisääntöpilotit ovat vahvistaneet myös Hallikaisen pelinlukutaitoja.
– Olen oppinut tätä kautta muun muassa laittomat, väärät ja palot. Tästä on ollut apua pelaamisessa. Myös tuomarikoulutus on auttanut.
Pelisääntöpilottien ajatuksena on vahvistaa pelaajan omia taitoja.
– Pelaajille ei anneta valmiita ratkaisuja tai vastauksia. Valmentajat ovat heidän tukenaan, antavat vaihtoehtoja ja ohjaavat pelaajaa, mutta antavat pelaajille tilaa oppia pelistä omin avuin, Pöyry kuvaa.
Mitä pienemmillä pelimuodoilla ja pelisääntöpiloteilla halutaan edistää?
Pesäpalloliitto haluaa lisätä aktiivisuutta, iloa, innostusta ja lapsen omaa osallisuutta toimintaan. Ajatuksena on, että lapsi omistaa oman harrastamisensa ja pelaamisensa.
Lapset halutaan opettaa tekemään itsenäisiä havaintoja ja päätöksiä harjoitus- ja pelikentällä ja tukemaan siten autonomian ja pätevyyden kokemuksia.
Toimintamallien ja uudistusten kautta halutaan edistää oikeasuuntaista polkua huippu-urheilijaksi ja -pelaajaksi, mutta myös vahvistaa ihmisenä kasvua elämän eri osa-alueilla.
Liikunnallisuus rakentuu monesta tekijästä
Yhteistyö lasten, nuorten ja vanhempien kanssa on ollut seura-arjessa Pöyryn mukaan saumatonta. Erityisesti lapset ja nuoret ovat pitäneet siitä, että peliaikaa on lisätty myös seuran harjoituksissa.
– Pelaamiseen käytettävä aika on aihe, mistä saamme eniten kiitosta. Esimerkiksi aloittelevien toiminnassa pelaamista tulee yli puolet harjoituksista ja tapahtumista. Uskon, että se on syy, miksi olemme kasvaneet Suomen suurimmaksi junioriseuraksi.
– Vanhemmat ovat hienosti ymmärtäneet ajatuksen toimintatavoistamme ja samalla omaehtoisuuden merkityksestä. Seuratoiminnasta saatavat liikuntamäärät eivät yksinään riitä etenemiseen huippupelaajaksi – tai edes liikunnalliseen elämäntapaan. Tavoitteenamme on saada lapset ja nuoret innostumaan lajista niin, että tätä innostutaan tekemään myös vapaa-ajalla. Samalla haluamme kuitenkin tukea monilajisuutta. Uskomme, että liikunnallisuus kasvaa eri lajien yhteissummasta – ei vain yhdestä lajista, Pöyry summaa.
Olympiakomitea ja lajiliitot ottavat uutta suuntaa lasten urheiluun
Juuri nyt suomalaisten lasten urheilu on murroskohdassa. Yhä harvempi lapsi liikkuu riittävästi, liian moni lopettaa harrastamisen liian varhain ja liikunnalliset perustaidot ovat arjen aktiivisuuden vähentymisen myötä heikentyneet. Lapset tulevat organisoidun urheilun pariin yhä nuorempina, lajivalinnat aikaistuvat ja valitettavasti seuratoiminnasta myös poistutaan turhan aikaisin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Olympiakomitea ja 40 lajiliittoa etsivät uutta suuntaa lasten urheiluun. Haluamme vahvistaa lasten urheilun tulevaisuutta Suomessa. Urheilu yhteisönä tekee kaikkensa, jotta jokainen suomalainen lapsi voi jatkossakin löytää urheilun ilon. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua, kuulua joukkoon, unelmoida ja harrastaa omalla tavallaan.
