Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
13.10.2016 | Huippu-urheilu

Huippu-urheilun sisäistä arviointia ei tehdä vallankäytön välineeksi

Tutkijat Antti Laine, Kalervo Ilmanen ja Hannu Itkonen Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden yksiköstä kritisoivat (HS sunnuntai 2.10.2016) sitä, että ”urheilun sisäpiiri” keskittää valtaa itselleen teettämällä ”heppoisia selvityksiä”.

Kirjoituksessa annettu kuva KIHUssa tehdyn kyselyn toteutuksesta, tuloksista ja tarkoitusperistä ei vastaa omaa käsitystämme. Myös tapa, jolla kirjoittajat tarinallistivat kyselyn oman ”sisäpiirin” vallankäyttöä koskevan kritiikkinsä yhteyteen, tuntui osin mielikuvitukselliselta. Vastaamme siksi kritiikkiin kohta kohdalta.

Kirjoittajien herättämä mielikuva siitä, että kyselyn vastaajat työskentelisivät huippu-urheiluyksiköstä (HUY) johdetussa organisaatiossa ei vastaa totuutta. Kysely on kohdistettu huippu-urheiluverkostolle (HUV), joka koostuu useista itsenäisistä organisaatioista, kuten lajiliitoista ja valmennuskeskuksista, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. Näitä ovat sen sijaan huippu-urheiluyksikössä työskentelevät, joista vastasi kyselyyn 15 henkilöä eli noin viisi prosenttia kaikista vastaajista. Kyselyyn vastattiin luonnollisesti nimettömänä.

Sisäinen kysely haluttiin kohdistaa työntekijöiden lisäksi niille huippu-urheilijoille, jotka ovat olleet huippu-urheiluyksikön toiminnan ja tuen kohteina. Tästä syystä ei-tukiurheilijat rajattiin kyselyn ulkopuolelle. Yliopistossakin opetusta koskeva palaute pyydetään niiltä, jotka ovat siihen osallistuneet eli vain opiskelijoilta eikä kaikilta valintakokeeseen osallistuneilta. Kyselyn perusjoukko ei siis ollut kritiikissä mainitut 2000 maajoukkueurheilijaa.

Lähempi tarkastelu on osoittanut tulosten olevan myönteisiä huippu-urheiluyksikön näkökulmasta, eikä positiivisia vastauksia tarvitse valikoidusti metsästää, kuten kritiikissä vihjaillaan. Sen sijaan on vaikeampi päätellä, johtuuko myönteisyys huippu-urheiluyksikön toiminnasta vai joistain muista tekijöistä tai millainen tilanne oli ennen huippu-urheiluyksikköä, koska vertailutietoa ei ole aikaisemmalta ajanjaksolta.

Tutkijoiden kirjoituksessa viitattiin sisäiseen arviointiin menneessä aikamuodossa, vaikka sen tulokset julkaistaan ilmoitetun aikataulun mukaan vasta loppuvuodesta 2016. Lisäksi urheilijoille ja työntekijöille suunnattu sisäinen kysely on vain yksi osa muitakin aineistoja sisältävää sisäistä arviointia.

Hämmästyttävin oli kirjoittajien käyttämä ilmaisu kyselyn ”lähemmästä tarkastelusta”, koska kyselyn tulosten raportointia ei ole vielä julkaistu. Kyselystä on annettu julkisuuteen ainoastaan tiedote ja esitelmä HUY:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Kirjoittajien olisi voinut olettaa ymmärtävän, että kysymyksessä ei ollut kyselyn loppuraportti. Tämän vuoksi kritiikki johtopäätösten tekemisestä keskeneräisestä selvityksestä osuu omaan nilkkaan.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.10.2016.

Jarmo Mäkinen
yhteiskuntatieteiden tohtori
erikoistutkija

Jari Lämsä
liikuntatieteiden maisteri
johtava asiantuntija

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU