Hyvinvoinnin systemaattisessa johtamisessa hurjaa hyötypotentiaalia tuottavuudelle
Puolustusvoimien, Suomen Yrittäjien ja Valon yhdessä järjestämän 14. valtakunnallisen yritysjohdon tyhy-harjoituksen teemana oli tänä vuonna ´Hyvinvoinnilla tulosta´. ”Parantamalla strategisen hyvinvoinnin johtamista voidaan yksityisen suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuutta parantaa 20 prosenttia”, kiteytti professori Guy Ahonen viestinsä satapäiselle kuulijakunnalle Santahaminassa 17.11.
Henkilöstötaloutta ja erityisesti työhyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia jo miltei neljä vuosikymmentä tutkinut Ahonen ravisteli kuulijakuntaa uusimmalla tutkimustiedolla, jonka mukaan joka vuosi päädytään 24-25 miljardin euron menetyksiin.
– Se on valtava summa, puolet valtion vuosibudjetista, jossa keskeistä on, että kaikki miljardit ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa työhyvinvointia parantamalla.
Summa perustuu arvovaltaisen tutkijaryhmän laskelmaan, joka muodostuu työkyvyttömyyseläkkeistä (8 mrd), sairauspoissaoloista (3,4 mrd), sairausläsnäoloista (3,4 mrd), työtapaturmista (2 mrd) ja hoitokustannuksista (7 mrd). Laskelma on julkaistu raporttina Strategisen hyvinvoinnin johtaminen julkaisussa (Talentum Pro 2016).
Ahonen avasi esityksessään julkaisuun kerätyn tutkimustiedon avulla yli 2200 suomalaisen organisaation työhyvinvoinnin tasoa vuosilta 2009-2014.
– Voidaan todeta, että verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen hyvinvoinnin johtaminen on parantunut ja että yrityksissä, joissa hyvinvoinnin johtaminen on systemaattista, myös taloudellinen tuloksellisuus on menestyksekkäämpää. On kuitenkin aivan turha tyytyä nykyiseen tasoon, koska tällä alueella on vielä aivan hurjasti saavutettavaa, sanoi Ahonen.
Massiivisten haittakustannusten ohella tiedetään myös, kuinka paljon Suomessa panostetaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Pääosin työterveyteen, koulutukseen, henkilöstöetuihin ja projekteihin kohdistettavat investoinnit ovat 1,8-2 miljardia euroa vuodessa.
– Toisin sanoen panostetaan pari miljardia, jolla pyritään pitämään kurissa 25 miljardia. Onko panostuksen määrä riittävä, todennäköisesti ei, mutta pelkkä raha ei ratkaise, täytyy tehdä myös oikeita asioita, korosti Ahonen.
Koulutukseen panostaminen on kykyä nähdä kauemmaksi
– Esimerkiksi työterveyskustannusten kasvuun on kohdistettu paljon kritiikkiä, mutta voidaan osoittaa, että hyvää tulosta tekevät organisaatiot panostavat kunnolla myös työterveyshuoltoon. Toisaalta on paljon organisaatioita, joissa panostetaan merkittävästi työterveyshuoltoon, mutta joiden tuloksellisuus ei ole hyvää. Se tarkoittaa sitä, että työhyvinvoinnin johtamista edistävä toiminta ei ole systemaattista.
Huolestuttavana Ahonen piti myös koulutuspanostuksista tinkimistä.
– Kaikissa organisaatioissa koetaan haasteeksi ottaa tekijöitä pois prosesseista kehittämistoiminnan ajaksi, mutta tutkimukset vahvistavat, että ilman henkilöstön kehittämistä ei ole mahdollisuutta pysyä kilpailussa mukana.
– Nurinkurista viime vuosina onkin ollut, että kun organisaatioilla on mennyt huonommin ja voisi ajatella niillä olleen paremmin aikaa investoida osaamiseen laittamalla henkilöstöä ”koulunpenkille”, on käynyt käytännössä päinvastoin. Onneksi tänä vuonna koulutuspanostuksissa on jo ollut näkyvissä pieniä nousun merkkejä, koska koulutukseen panostaminen korreloi erittäin positiivisesti tuloksiin. Se on kykyä nähdä kauemmaksi.
Hyötypotentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan toimenpiteitä kaikille tasoille
Vaikka hyvinvoinnin johtaminen on parantunut, suurin vaara on Ahosen mukaan pysähtyminen – ja valtavan hyötypotentiaalin käyttämättä jättäminen.
Miten tällaista tuloksellisuutta tukevaa ilosanomaa sitten tulisi viedään eteenpäin ja kenelle erityisesti? Ahonen perää laaja-alaista tiedon levittämistyötä, toimenpiteisiin tarttumista sekä omien asenteiden tarkastelua.
– Makrotason huomiota asia ansaitsisi valtiovallan taholta. Yrityksissä ja organisaatioissa strategisen hyvinvoinnin näkökulmaa tulisi vahvistaa muun muassa johtamiskoulutuksissa. Lisäksi on painokkaasti tuotava esiin yksilön omaa vastuuta, jokaisen tulee olla kiinnostunut omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, summaa Ahonen.
Kuva valtakunnallisesta yritysjohdon tyhy-harjoituksesta 17.11.2016. Aamun herättelyliikuntaa osallistujille ohjasi Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun Kustaa Ylitalo. Eturivissä vasemmalla Guy Ahonen.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on Guy Ahosen ja Ossi Auran kehittämä malli organisaation strategisen hyvinvoinnin kokonaisuuden rakentamiseksi. Malli etenee nykytilan kartoituksesta eri toimijoiden vastuisiin ja tehtäviin. Toiminnan toteutumista ja tehokkuutta mitataan strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksillä (SHJI).