Onko urheilusta ihmisoikeuksien edistäjäksi ja rauhan tekijäksi?

Urheilusta on rauhantekijäksi. Sillä olisi myös kaikki mahdollisuudet ihmisoikeuksien edistäjäksi, mutta tämän kansainvälisten liittojen toimintakulttuuri uhkaa vesittää. 98 prosenttia Reilu Peili –raatilaisista vastasi myöntävästi kysymykseen ”Onko urheilusta ihmisoikeuksien edistäjäksi ja rauhan tekijäksi?” – mutta suuri osa varauksella.

Kansainvälisiä urheilukisoja myönnetään maihin, joissa kukoistavat diktatuurit ja ihmisoikeusrikkomukset, ja tietymätön määrä työntekijöitä kuolee fasadien kiillotuksessa kisakuntoon. Monen raatilaisen mielestä kattojärjestöt jättävät käyttämättä valtaansa juuri rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseen – miljardin taalan paikalla. Valta tekeekin kattojärjestöistä urheilun rauhantyön portinvartijoita. Kun kisat on myönnetty ihmisoikeuksien näkökulmasta kyseenalaiseen maahan, on suurin virhe jo tehty. Tämän jälkeen protestitkin saattavat vain pönkittää valtaa pitäviä. Urheilujohdolta vaaditaan siis selkeämpää linjanvetoa ja vaikutusvaltansa parempaa käyttöä.

Raadista nousee voimakas toive urheilun eettisempään yhteiseen ääneen, joka ei vaikenisi epäoikeudenmukaisuudesta. Urheilun painoarvo kulttuurimuurien ylittäjänä ja suurtapahtumat näköalapaikkana ovat niin ainutlaatuisia, että potentiaali rauhan tai ihmisoikeuksien edistämiseen on kiistaton. Joitakin raatilaisia ihmetyttää, miksei positiivisten arvojen viestimiseen tartuta hanakammin ja miksi niin harva urheilija antaa äänensä tärkeiden asioiden puolesta.

Maailmantilanteemme on konfliktien ja niiden uhkan varjostama. Konflikteissa tarvitaan yhteisiä rajapintoja, muistuttaa Pesäpalloliiton viestintäpäällikkö Antti Kallio. ”Ruohonjuuritasolla rauhaa voidaan edistää tuomalla kriittisiä monenikäisiä ryhmiä samalle peliareenalle. Kansainvälisellä tasolla niin jalkapallon MM-kisat kuin olympiakisatkin antavat tilaisuuden rauhanomaiseen kohtaamiseen”, kirjoittaa päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen rauhantyön mahdollisuuksista.

Ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikutetaan kaikenkokoisilla näyttämöillä. Liikkeelle voi lähteä toimimalla eettisesti kestävästi ja yhdenvertaisuutta edistävästi niin lajiliitoissa kuin paikallistasolla. ”Special Olympics -liikkeessä on mukana noin 5 miljoonaa kehitysvammaista henkeä ympäri maailman – monessa maassa liike on ainoa kehitysvammaisten henkilöiden elämään vaikuttava järjestö – ja näissä maissa Special Olympics -toiminta on edistänyt ihmisoikeuksia merkittävästi”, kertoo Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen.

Urheilu on puukko, kuvaa urheilutarkkailija Pekka Seppänen. Lopputulos riippuu vain siitä, mitä sillä tekee. Urheilun olisi aika tehdä aktiivisemmin rauhaa ja puolustaa ihmisoikeuksia. Se olisi urheilun kiistattomaksi eduksi.

Kesäinen Reilu Peili keräsi 49 vastausta.

Kuvitus: Pirita Tolvanen