”Erityisen antoisaa oli oman lajin sisäinen, kiireetön keskustelu.”
Lasten ja nuorten urheilun kehittämisestä vastaavat kollegat tapasivat 15.-17.9.2017 Pohjoismaisessa konferenssissa Tanskassa. Konferenssin teemana oli jakaa kunkin maan menestystarinoita lasten ja nuorten urheilun kehittämisestä.
Pohjoismailla on pitkät perinteet yhteistyöstä lasten ja nuorten urheilun kehittämisessä. Lasten ja nuorten urheilun kehittämisestä vastaavat kollegat urheilun kattojärjestöistä ovat tavanneet säännöllisesti jo 20 vuoden ajan. Tapaamisissa on avattu kunkin maan urheilutoiminnan kehittämistä erityisesti lasten ja nuorten urheilun osalta. Yhdessä on pohdittu nuorisokulttuurin ja urheilun ilmiöitä niin Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa, Ahvenanmaalla, Norjassa kuin Islannissa.
Kattojärjestöjen säännöllisten tapaamisten lisäksi myös lajiliittojen toimijoita on tuotu yhteen. Tanskan Olympiakomitea järjesti 15.-17.9.2017 Nordic Children and Youth Sports -konferenssin, jonne kutsuttiin 8 lajiliiton toimijoita kustakin Pohjoismaasta. Konferenssi järjestään kolmen vuoden välein ja kukin Pohjoismaa järjestää sen vuorollaan.
Eri urheilulajeista kutsuttiin konferenssiin liiton nuorisourheilun kehittämisestä vastaava, nuori toimija (18-29v.) sekä vapaaehtoinen toimija lajin hallituksesta tai jostakin työryhmästä (poliitikko). Tanskassa oli koolla yhteensä 111 osallistujaa eri maista.
Pohjoismaisista verkostoista kipinää yhteistyöhön
Konferenssilla on kaksi päätavoitetta; innostaa ja lisätä tietoa junioriurheilun ajankohtaisista asioista sekä mahdollistaa osallistujien tutustuminen ja verkostoituminen eri maiden osallistujien kesken. Tanskan konferenssin teemana oli jakaa menestystarinoita lasten ja nuorten urheilun eri teemoissa. Mikä toimii – millä keinoilla saavutimme hyvät tulokset? Työpajoissa jaettiin hyviä esimerkkejä eri lajiliittojen toiminnasta.
Amerikkalaisen jalkapallon liittohallituksen jäsen ja nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Alexandra Naumanen avasi kokemustaan konferenssista.
– En yleensä lataa viikonlopun kestoiselle seminaarille odotuksia. Se, että saa kuulla uutta ja vaihtaa ajatuksia saman asian äärellä elävien ihmisten kanssa, on hyvä alku. Harvoin yllättyy näin positiivisesti. Viikonloppu oli paljon antoisampi, kuin yhteenkään seminaariohjelmaan voisi etukäteen kirjata.
– Minulle seminaari avasi monta uutta näkökulmaa ja pohditutti vanhoja asioita uudelleen. Sain oivalluksia pohjoismaisilta kollegoilta ja luennoista, kuulin onnistumistarinoita muista lajeista. Tunnistin haasteita, joita voin ehkä näiden kokemusten jälkeen välttää. Erityisen antoisaa oli oman lajin sisäinen, kiireetön keskustelu. Sitä olisi voinut olla hetki ihan jokaisena päivänä, koska yleensä tapaamme vain lajin omissa tapahtumissa kiireen keskellä, Alexandra Naumanen tiivistää.
Myös Suomen Pöytätennisliiton hallituksen jäsen Teemu Oinas koki konferenssin hyödylliseksi.
– Kerrassaan upea kokemus ainakin allekirjoittaneelle päästä kuulemaan ja oppimaan rautaisilta ammattilaisilta urheilusta ja keskustella pohjoismaisten pöytätenniskollegoiden kanssa lajista. Suosittelen vastaavia tapahtumia ja kotoa poistumista kaikille, koskaan ei tiedä mitä hyödyllistä voi oppia.
Kasvatuksellista otetta valmennukseen
Konferenssiin kutsuttiin myös joko edelleen aktiivisesti urheilevia tai muissa tehtävissä toimivia nuoria lajien edustajia. Suomen Sulkapalloliiton nuorten edustaja Riikka Sinkko pohti Physical litteracy -luennon teemoja.
– Physical litteracy -luennon perusteella se tosiasia, että nykyajan urheilijat eivät välttämättä ole fyysisesti taitavia, vaikka ovatkin hyvässä kunnossa. Valmennuksessa, lajista riippumatta, olisi tärkeää huolehtia myös motoristen perustaitojen oppimisesta ja mahdollisesti ohjata myös jonkin toisen lajin pariin, jos kokee että lapsen tai nuoren liikkuminen ei ole riittävää.
– Valmentajat ovat helposti lajikateellisia ja haluaisivat nuoret liikkujat vain oman lajinsa pariin, mutta unohtavat, että lajitaidon lisäksi tarvitaan myös fyysisiä ominaisuuksia, motoriset perustaitoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja. Omankin ideologiani mukaan on tärkeämpää, että kasvatamme liikkuvia aikuisia, eikä pelkästään yhden lajin huippuja, Riikka jatkaa.
Kollegaryhmien yhteistyön parasta antia olivat monipolviset keskustelut ajankohtaisista asioista sekä oppiminen muiden maiden toiminnasta ja järjestelmistä. Myös asiantuntijoiden luennot virittivät ajattelua.
– Islantilaisprofessorin Viðar Halldórssonin perjantaina pitämä Building character through sport -luento inspiroi kovasti, sillä sain siitä uusia näkymiä urheilijakasvatukselliseen ajatusmaailmaani. Haluaisin nähdä kokonaisvaltaisen kasvun tukemisen nykyistä näkyvämpänä periaatteena käytännön seuratoiminnassa: valmennuksen pitää olla kehittävää sekä urheilullisten että kasvatuksellisten tavoitteiden näkökulmasta, Suomen uimaliiton edustaja Salli Schreck pohtii.
– Urheilullisissa toimintaympäristöissä psykososiaaliset kehittymistavoitteet nähdään usein alisteisena urheilullisille suoriutumistavoitteille, joihin käytännön harjoittelu kiinteästi kytkeytyy. Valmentajien keskuudessa yleinen on myös puhetapa, jossa ”psyykkinen puoli” nähdään jonkun spesialistin erityisalana.
– Luennolla esitettiin perusteluja, miksi edellä kuvatut ajattelu- ja suhtautumistavat pitäisi korvata kokonaisvaltaisemmalla käsityksellä valmentamisesta. Psyykkinen hyvinvointi on toiminnan parissa viihtymisen ja onnistuneen fyysisen suorituksen perusta. Olisi tärkeää valtaistaa ja voimannuuttaa valmentajia näkemään oma roolinsa lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistäjinä. Arkinen vuorovaikutus on tässä ydinaluetta, Salli toteaa.
Suomen konferenssin osallistujat tapaavat uudestaan loka-marraskuun aikana. Ajatuksena on käydä keskustelua konferenssista ja valmistella sitä, kuinka kokemuksia ja oppia voisi jakaa muille lajeille Suomessa. Lajiliitoille konferenssin annista kerrotaan marraskuun lajiliittotapaamisessa (Kasva urheilijaksi aamukahvit ke 22.11.)
Yhdeksäs Nordic Children and Youth Sports -konferenssi on tarkoitus järjestää Suomessa vuonna 2020.
Suomen osallistujat
Amerikkalainen jalkapallo: Alexandra Naumanen ja Heikki Halttunen
Finlands Svenska Idrott: Christel Lundström ja Tobias Karlsson
Koripallo: Pihla Nikkarinen, Juha-Pekka Männistö ja Jussi Räikkä
Pöytätennis: Teemu Oinas ja Taneli Keinonen
Uinti: Salli Schreck ja Ilari Aalto
Salibandy: Sara Piispa, Laura Hämeen-Anttila ja Tapio Hämeen-Anttila
Sulkapallo: Riikka Sinkko ja Tommi Saksa
Yleisurheilu: Tiina Haapanen
Olympiakomitea: Maria Ulvinen, Laura Tast, Timo Pahkala (Painiliitto/ Kouvolan urheiluakatemia)