Kestävyyslajien yhteistyö uusiin sfääreihin – miniseminaareista yllättäviäkin hyötyjä
Kestävyyslajit hakivat toimintaansa uusia virikkeitä kolmiosaisen miniseminaarin avulla. Peräti 12 lajin luentosarja päättyi maanantai-iltana Pajulahden valmennuskeskuksessa.
Neljä ja puoli tuntia on kulunut kuin siivillä Pajulahden valmennuskeskuksen auditoriossa. Seminaariyleisön edessä ovat vuorollaan käyneet uinnin olympiavalmentaja Jari Varjonen, olympiasoudun valmennuspäällikkö Ilona Hiltunen, kestävyysjuoksusta luennoineet Rami Virlander ja Jukka Keskisalo sekä viimeisenä kilpakävelyn nuorten olympiavalmentaja Jani Lehtinen.
Varjonen on kertonut muun muassa lajinsa teknologisista innovaatioista ja valmentautumista helpottavista analyysityökaluista. Hiltunen on avannut muun muassa lajinsa muista kestävyyslajeista poikkeavia erityisvaatimuksia, kuten korostunutta voimapuolta. Myös kestävyysjuoksun nopeuden ja kestävyyden vaatimusten tasapainosta ja vaikkapa kilpakävelyn uniikista harjoittelukulttuurista on kuultu.
Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen myhäilee tyytyväisyyttään. Hän on ollut aiemminkin saattamassa kestävyyslajeja samojen seinien sisään toisiltaan oppimaan. Nyt tunne on kuitenkin sellainen, että uusi taso on saavutettu yhteistyössä.
– Tällaisten seminaarien kautta päästään konkretiaan. Lajit haluavat oppia toisiltaan. Nyt on tullut sellainen tunne, että tiedon jakaminen tätä kautta on ihan loistava juttu. Aika helpolla näitä saadaan nykytekniikalla jaettua, Kärkkäinen iloitsee.
Pajulahteen päättyi kolmen maanantain puristus, jonka aikana peräti 12 lajia on esitellyt omaa toimintaansa. Syyskuun lopussa Kisakallion valmennuskeskuksessa ääneen pääsivät suunnistus, triathlon, melonta ja pikaluistelu, lokakuun alussa Kilpa- ja Huippu-urheilun Tutkimuskeskuksen tiloissa Jyväskylässä puolestaan ampumahiihto, pyöräily, hiihtosuunnistus ja maastohiihto.
Kaksivuotinen hanke
Miniseminaarit ovat olleet kaksivuotisen kestävyyslajien yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäiset kivijalat. Hanke lähti käyntiin vuosi sitten juuri Pajulahdessa Huippu-urheilun verkostopäivien jälkeen.
Tavoite on ollut lisätä lajien välistä yhteistyötä, selvittää ja tutkia suomalaista kestävyysharjoittelua ja sen tasoa kansainvälisesti sekä lopulta luoda toimintamalleja menestyksekkääseen kestävyyslajien harjoitteluun.
Hanke kulkee työnimellä ”Kestävyyslajien huippu-urheilun keskeiset tekijät”. Yhteistyöhankkeessa ovat lajien lisäksi mukana Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö, KIHU sekä Pajulahden ja Kisakallion valmennuskeskukset. Näiltä tahoilta on mukana jäseniä myös hanketta vetäneessä ohjausryhmässä, jota vetää KIHU:n Ari Nummela. Urheiluopistosäätiö on hankkeessa mukana merkittävällä rahoituksella.
Lajit saivat jo keväällä yhdeksän kohdan ohjeen. Tärkeintä oli avata muille lajeille urheilija-analyysiä ja vaatimuksia, harjoitteluanalyysiä, valmentautumis- ja toimintaympäristöä, urheilijoiden terveyttä ja sen seurantaa sekä lajivalinnan ajankohtaa ja huippu-urheilijan elämää omassa lajissa. Aikaa esitykseen oli maksimissaan 45 minuuttia lajia kohden.
– Lajit ovat olleet erittäin innoissaan toisten lajien esityksistä. Monissa pienissä lajeissa on tietysti ollut vähän tuskaa tehdä näitä esityksiä, kun yksi ja sama henkilö saattaa olla päävalmentaja ja valmennuspäällikkö, Kärkkäinen sanoo – ja siirtyy miniseminaarikokonaisuuden yllättävimpään havaintoon.
– Kaikki ovat sanoneet jälkeenpäin samaa: on todella hienoa, että on viimein tullut kasattua se materiaali, jota on pitkään pitänyt jo päivittää. Siitä on hyötyä myös oman lajin sisällä. Tämä on ollut onnistunut kuvio jo pelkästään siksi, että sitä materiaalia ei ole tehty pelkästään näitä seminaareja varten. Lajit ovat joutuneet päivittämään sitä, missä mennään ja mikä on oikeasti tärkeää.
Olympiasoudun puolesta Pajulahdessa puhunut Hiltunen vahvistaa havainnon.
– Tämä oli jo senkin takia hyödyllistä. Sitä uppoutuu niin helposti päivittäiseen työntekoon. Totta kai omaa lajiaan pyrkii kehittämään koko ajan, mutta kun sen joutuu tiivistämään esitykseen, sitä miettii vähän eri vinkkelistä. Joutuu miettimään, mitä pitäisi kehittää, jotta saa jotain uutta. Ajatus tulee vähän eri näkökulmasta.
Eri lajien toimintatavoista koppia
Alkuperäinen ajatus oli tietysti se, että seminaaritietoiskuista hyötyisivät muut lajit. Tavoite myös saavutettiin.
– Tällaisia olisi voinut pitää jo aiemminkin! Ainakin itse koen, että tästä on paljon hyötyä. Kun näkee muiden lajien valmentajia, joutuu vähän oman kuplan ulkopuolelle. Sieltä tulee erilaisia näkökulmia asioihin, Hiltunen pohtii.
– Erityisesti se on ollut mielenkiintoista, miten eri lajeissa harjoitellaan ja millä tavalla maajoukkuetoiminta on rakennettu. Siihen voi löytää malleja. Myös harjoittelun seurantaan on tullut uusia ideoita, vaikka mekin teemme sitä paljon.
Virlander on hankkeessa ikään kuin kahdessa roolissa, sillä Pajulahdessa työskentelevänä hänen työpanostaan on käytetty hankkeeseen. Toisaalta hän toimii myös Suomen Urheiluliitossa kestävyysjuoksuvalmentajana.
– Esimerkiksi eri lajien toimintatavoista on otettu ihan suoraan koppia, Virlander tiivistää lauseeseen esitysten antia.
Alusta asti mukana on ollut myös verkkosivusto kestavyysurheilu.fi, joka on lähettänyt seminaariesitykset suorana verkossa. Parhaimmillaan reaaliaikaista lähetystä on seurannut jopa 130 henkilöä.
Sivustolta on ladattavissa jokaisen lajin esitykset sekä videoituna että pdf-muodossa. Esityksiä on katsottukin jopa odotettua enemmän jälkikäteen, parhaita yksittäisiä videoita tässä vaiheessa jo 660 kertaa.
– Nyt meillä on kaikki materiaalit ja videot ladattavissa. Seuraavaksi täytyy pohtia, millainen yhteenveto näistä tehdään. Pyrimme siihen, että saamme kasaan suomalaisen kestävyysurheilun linjausyhteenvedon, Kärkkäinen lupailee.
Esitykset ovat katsottavissa videomuodossa KIHUTV:n YouTube-kanavalta!
PDF-materiaalit lajien esityksistä löytyvät täältä!