Valmennuksen yksintekemisen kulttuuri on muuttumassa

Suomalaisissa urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa on käynnissä urheilun kulttuurin muutostyö. Yhdessä tekeminen, tiedon jakaminen ja toisten sparraaminen nostavat merkitystään valmentajien työssä. Muutosta luotsaa Olympiakomitean Pia Pekonen, valmennusosaamisen kehittäjä.

– Meillä on Suomessa hyviä toimintaympäristöjä osaamisen kasvattamista varten. Aina ei välttämättä tarvitse lähteä koulutuksiin, kun osaamista on omalla työpaikallakin, hän sanoo.

Pekonen uskoo, että valmentajien toimintaympäristöt voivat olla suomalaiselle urheilulle kilpailuetukin, kunhan kaikkia mahdollisuuksia ryhdytään hyödyntämään.

– Monissa keskuksissa toimii valmentajien lisäksi eri alojen asiantuntijoita, siellä on paljon tietoa tarjolla, hän sanoo.

Asiantuntijoilla Pekonen viittaa muun muassa psyykkisen ja fyysisen valmennuksen sekä ravitsemuksen erityisosaajiin. Urheilijat ja valmentajat hyödyntävät näiden asiantuntijoiden palveluita, mutta oppimista voisi tapahtua vielä enemmän ja systemaattisemmin osana valmennusprosesseja.

– Meidän pitää kehittyä, jotta toimintaympäristöistä tulisi vieläkin parempia niin urheilijoille kuin heidän valmentajilleenkin, Pekonen sanoo. 

Maamme akatemioissa ja valmennuskeskuksissa toimii noin 700 päätoimista valmentajaa, ja sivutoimisiakin lähes 1700, joten toimintaympäristöt todellakin pursuavat tietoa ja taitoa. Pekonen uskoo, että osaamisen kehittäminen auttaa myös valmentajia pitämään omaa mielenkiintoaan yllä.

Ulkopuolisen on helppo haastaa juurtuneita toimintatapoja

Valmennuskulttuurin muutostyötä tehdään yhteistyötä akatemioiden ja valmennuskeskusten kanssa. Pekonen on paikallisten valmennuspäälliköiden ja koordinaattoreiden apuna työn eteenpäin viemisessä. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa toiminnasta vastaa huippu-urheilukoordinaattori Vesa Mäkipää.

– Oma yhteisö on meillä vahva, mutta jos ollaan aina vaan keskenään, niin näkemys voi kaventua vähän liikaa. On ollut tosi hyvä että Pia on ollut paikalla ulkopuolisena sparrina, joka osaa tarttua asioihin eri näkökulmista ja avaa meidän silmiä. Tapaamisista saa hyviä työkaluja arjen tekemiseen, Mäkipää sanoo.

Tapaamisissa pureudutaan valmennusfilosofiaan. Valmentajat pohtivat yhdessä, mitä hyvä valmennus itse asiassa on ja miten se näkyy arjessa käytännössä. Pekosen johdolla valmentajat haastavat tuttuja toimintatapoja ja pohtivat, minkälaista valmennusta tarvitaan jotta urheilija yltäisi huippusuorituksiin.

– Lajeissa niin helposti syntyy jokin tietty kulttuuri. Käymme niitä kulttuurikeskeisiä tapoja läpi, ja mietimme, ovatko ne tosiaan niitä ydinasioita, joihin pitääkin keskittyä. Uskallamme kyseenalaistaa ja ajatella eri tavalla, Pekonen kertoo.

Tilaisuudet ovat voimaannuttavia. Mäkipää kertoo huomanneensa, että mukana olevat valmentajat ovat tapaamisten jälkeen aina innostuneen ja tyytyväisen oloisia. Myös Pekonen kertoo huomanneensa valmentajien innostuksen, kun he pääsevät jakamaan kokemuksia ja ajatuksia kollegoidensa kanssa. Hän on kuullut hyvää palautetta myös lajiliittojen suunnalta: akatemioiden valmentajayhteisöt koetaan hyvin merkityksellisiksi.

– Tilanteet ovat aina luottamuksellisia, ja niissä pääsee purkamaan omia ajatuksiaan, Pekonen kertoo.

Yhdessä tekeminen lisää voimavaroja

Vaikka ammattivalmentajien määrä Suomessa on lisääntynyt eikä valmennusta välttämättä tarvitse tehdä toisen toimen ohella, tehdään lajien parissa töitä yhä niin intohimoisesti että työmäärät saattavat karata käsistä. Valmentajien hyvinvointi onkin yksi tärkeä teema Pekosen listalla.

– Täytyy huolehtia, että kuormitus on sopiva, hän sanoo.

Kuopiossa valmentajien yhteistyötä edistetään muun toiminnan lisäksi lajirajat ylittävän pienryhmätoiminnan muodossa. Pekonen oli mukana käynnistämässä toimintaa palloilulajien valmentajille, mutta nykyään ryhmä pyörii hyvin omatoimisesti ja valmentajavetoisesti.

– Pian vierailujen ja sparrauksen kautta valmentajat kysyivät mahdollisuutta tällaisen ryhmän starttaamiseen. Organisoimme urheiluakatemian kautta ensimmäisen kokoontumiskerran, jonka jälkeen ryhmä on pyörinyt omillaan. Olen kuullut todella positiivista palautetta mukana olevilta valmentajilta, kertoo Kuopion alueen urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori Ilja Venäläinen.

Kuopion ryhmässä löydettiin nopeasti yhteinen sävel, kiittelee ryhmään kuuluva jääkiekkovalmentaja Sakari Muotka. Keskustelut ovat tuoneet pelaamisen opettamiseen uusia näkökulmia ja virkistäneet valmentajan arkea.

– Olemme puhuneet paljon pelaamiseen liittyvistä lainalaisuuksista, joita eri lajeissa on tullut vastaan. Hyvin nopeasti on huomannut, että olemme kaikki samojen asioiden äärellä, vaikka lajikohtaisia erityispiirteitä onkin, Muotka sanoo.

Muotka on saanut ryhmästä sekä uusia ideoita että vahvistusta omille ajatuksilleen. Ryhmällä on Muotkan mukaan ollut positiivinen vaikutus myös omassa työssä jaksamiseen.

– Kun on päivästä toiseen omien pelaajien kanssa arjen harjoituksissa, niin katsontakannasta tulee helposti kovin suppea. Itselleni tämä on ollut ehdottomasti voimavaroja tuova juttu, hän kertoo.

Kuva: Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian valmentajia ryhmätöiden parissa