Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
20.04.2018 | Huippu-urheilu

Psyykkisen valmennuksen asiantuntijat koolla Helsingissä

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön koordinoima psyykkisen valmennuksen verkosto kokoontui Taito-talolla Helsingissä 18.4. Paikalla oli 30 asiantuntijaa urheiluakatemioista ja sertifioitujen asiantuntijoiden verkostoista.

Huippu-urheiluyksikön johtajana 1.7. aloittava Mika Lehtimäki avasi tilaisuuden tuoden esille psykologisen valmentautumisen merkityksen osana valmennusprosessia.

– Enää kyse ei ole siitä, tarvitaanko valmennuksen psykologiaa, vaan siitä, miten sitä toteutetaan ja miten sitä on saatavilla. Suhtautumisessa on otettu askeleita eteenpäin, Lehtimäki sanoi.

Huippu-urheiluyksikkö on linjauksissaan painottanut erityisesti uskottavien kansainvälisen tason valmentautumisprosessien merkitystä suomalaisessa huippu-urheilussa. Lehtimäki näkee psyykkisen valmennuksen vaikuttavuuden tulevan esille tiiviin valmentajayhteistyön kautta nimenomaan osana näitä prosesseja.

– Psyykkinen valmentaja on yksi toimija tiimissä, jossa roolituksen selkiyttäminen on tärkeää. Vuorovaikutuksen ja ilmapiriin tukeminen on erittäin tärkeä työskentelykohde, Lehtimäki sanoi.

Psyykkisen valmennuksen asiantuntijaverkostoa koordinoiva Huippu-urheiluyksikön urheilu- ja liikuntapsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen oli erittäin tyytyväinen verkostotapaamisen antiin. Ronkaisen mukaan päivän Ilmapiiri oli innostunut ja asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun.

– Psyykkisen valmennuksen verkostossa on paljon tärkeää osaamista. Verkoston tehtävänä on tukea ja kehittää omalta osaltaan suomalaista urheilua ja tuoda alan asiantuntijuutta osaksi päivittäistä valmentautumista, Ronkainen sanoi.

Psyykkinen valmennus laajenee toimintaympäristöissä

Olympiakomitean valmennusosaamisen asiantuntija Pia Pekonen toi verkostolle viestiä akatemioiden ja valmennuskeskusten valmentajilta.

– Psyykkisen valmennuksen asiantuntijoiden tuki urheilijoiden valmennusprosesseihin on hyvin merkityksellistä ja toivottua niin nuorten kuin huippu-urheilijoidenkin osalta. Yhdessä tekeminen luo uudenlaista kulttuuria valmennuksen toimintaympäristöihin ja tämän kautta kaikilla on mahdollisuus lisätä omaa osaamistaan. Psyykkisen valmennuksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen urheilijan koko polun aikana on iso mahdollisuus, Pekonen sanoi.

Pekonen kertoi myös yläkoulutoiminnasta, jossa psyykkinen valmennus on yksi urheilijaksi kasvamisen keskeisistä sisällöistä.

– On tärkeää ohjata valmennuskulttuuria siihen suuntaan, että päivittäisessä tekemisessä tuetaan nuoren urheilijan psyykkistä kasvua. Itsensä kehittämisen taitojen harjoittelu tulee aloittaa jo nuorena, ja nuoren urheilijan ympärillä olevilla ihmisillä tulee olla valmiuksia tähän. Psyykkisen valmennuksen sisältöjen ja asiantuntijoiden kautta on mahdollisuus saada tukea niin urheilijan, opettajan kuin valmentajien osaamisen kehittämiseen, Pekonen viestitti.

Laadunvalvontaa sertifioinnilla

Verkostotapaamisessa käytiin myös läpi lähtökohtia psyykkisen valmennuksen ja terveydenhuollon eroille. Keskustelua heräsi erityisesti ammatillisten rajojen tunnistamisen tärkeydestä ja jatkohoitoon ohjaamisesta.

Urheilu- ja liikuntapsykologi (sert.) Satu Kaski kertoi urheilu- ja liikuntapsykologien sekä psyykkisen valmennuksen asiantuntijoiden sertifioinnista.

– Sertifioinnilla pyritään ammatilliseen laadun valvontaan ja se tuo ryhtiä psyykkisen valmennuksen ammattikuntaan. Sertifioinnilla halutaan varmistaa asiantuntijoiden korkeatasoinen osaaminen ja ammatillinen kehittyminen, Kaski sanoi.

Psyykkinen valmennus on osallistuvaa asiantuntijuutta, jolla pyritään vahvistamaan ensisijaisesti valmennusprosesseja ja tukemaan valmentajien työtä. Terveydenhuollolliset kysymykset esimerkiksi henkiseen terveyteen liittyen kuuluvat ainoastaan terveydenhuollon pohjakoulutuksen omaaville asiantuntijoille, esim. urheilupsykologeille ja lääkäreille.

Osallistuvasta asiantuntijuudesta rohkaisevia esimerkkejä

Esimerkkejä psyykkisen valmennuksen lajiyhteistyöstä urheiluakatemiassa ja maajoukkueissa käytiin läpi usean asiantuntijan toimesta. Tiina Röning kertoi psyykkisen valmennuksen muodoista ja kehityksestä Tampereen urheiluakatemiassa.

– Palaute sekä valmentajilta että urheilijoilta on ollut hyvää ja tarve psyykkiselle valmennukselle urheiluakatemioissa on kasvava. On selvää, että psyykkisellä valmentamisella on paikkansa ja iso tilaus suomalaisessa kilpa- ja huippu-urheilussa sekä valmennuksen tukipalveluissa, Röning sanoi.

Psyykkinen valmentaja (sert.) Markus Arvaja kertoi yhteistyöstään naisten jääkiekkomaajoukkueen kanssa. Joukkueessa on kiinnitetty vahvasti huomiota sisäiseen motivaatioon ja sekä siihen vaikuttaviin komponentteihin: urheilijan kokemaan autonomiaan, pätevyyden kokemukseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Arvaja kuvasi psyykkisen valmennuksen olevan yksi joukkueen kokonaisvaltaiseen toimintaan integroitunut osa.

– Psyykkinen valmennus on ollut läsnä johtoryhmän tukemisessa, urheilijoiden yksilöllisissä prosesseissa sekä joukkueen yhteisessä tiiviissä toiminnassa.

Psyykkinen valmentaja Terhi Lehtoviita kertoi viimeisen kahden vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä yhdistetyn maajoukkueen kanssa.

– Tavoitteena on ollut tukea maajoukkueen toimintakulttuuria, jossa psyykkinen valmentautuminen on tietoinen ja systemaattinen osa valmennuksen kokonaisuutta. Tämä on ollut mahdollista osallistuvan asiantuntijatoiminnan kautta, jossa asiantuntija on mukana leireillä ja kisatapahtumissa tarpeiden mukaan, sekä ylläpitää aktiivisia henkilökohtaisia prosesseja urheilijoiden kanssa, Lehtoviita sanoi, ja antoi konkreettisia esimerkkejä urheilijoiden kanssa läpikäydyistä teemoista:

– Psyykkisen valmentautumisen teemoja ovat olleet esimerkiksi hyppäämisen taidon kehittäminen keskittymiskyvyn ja mielikuvaharjoittelun avulla, psykologisen joustavuuden vahvistaminen sekä huippu-urheilijaksi kasvun tukeminen.

Päivän yhteenvedossa Niilo Konttinen innosti läsnäolijoita luomaan urheilupsykologian alalle omannäköisen, dynaamisen verkoston.

– Verkosto muodostuu jäsentensä näköiseksi. Tarvitaan aktiivisuutta ja yhteistoimintaa, jotta verkoston sisälle voi muodostua pienempiä alaverkostoja mm. paikallisten toimijoiden kesken tai oman erityisosaamisen ympärille. Tätä erityisosaamista pitää jatkossa valjastaa entistä paremmin suomalaisen urheilun hyväksi.

Psyykkisen valmennuksen verkosto kokoontuu seuraavan kerran ensi syksynä.