Talviolympiaseminaari Vuokatissa: pohjoismaisen menestysreseptin jäljillä

Pohjoismaiden olympiajoukkueiden edustajat kokoontuivat 28.-29.6. Vuokattiin analysoimaan PyongChangin talviolympialaisten tuloksia ja niiden taustalla vaikuttaneita tekijöitä

Pohjoismaisten liikuntatieteellisten yliopistojen ja huippu-urheiluverkoston organisoima seminaari järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Seminaarin keskeisenä sisältönä kuultiin Pohjoismaiden olympiajoukkueiden analyysit PyeongChangin talviolympialaisiin valmistautumisesta ja kisa-aikaisesta toiminnasta. Lisäksi käytiin vertailevaa keskustelua huippu-urheilun tilasta Pohjoismaissa ja kuultiin syventäviä asiantuntijaluentoja talviurheilulajeista ja yksittäisten urheilijoiden ja joukkueiden valmentautumisprosesseista.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön uutena johtajana 1.7. aloittavan Mika Lehtimäen mukaan yhteistyön vahvistaminen on tärkeää kaikille Pohjoismaille keskinäisestä kilpailuasetelmasta huolimatta.

– Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on hyvin pitkälti samanlaiset haasteet ja samanlaiset menestysodotukset talviurheilun osalta. On helppo huomata, että painimme samojen kysymysten äärellä. Merkittävin ero lienee se, että Ruotsissa ja Norjassa rakenteelliset ja taloudelliset satsaukset huippu-urheilumenestyksen turvaamiseksi on tehty jo 20-30 vuotta sitten, kun meillä vastaava huippu-urheilun muutos ja Huippu-urheiluyksikön työ käynnistyi vasta 5 vuotta sitten, Lehtimäki sanoo.

Norjalla kaikkien aikojen olympiamenestys PyeongChangissa

Seminaarin ensimmäisenä puheenvuorona kuultiin Norjan Olympiatoppenin talvilajien johtajan Helge Bartnesin analyysi Norjan kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä talviolympialaisista PyeongChangissa.

Bartnesin mukaan Norjan 39 mitalin taustalla vaikuttaa voimakkaasti Norjan huippu-urheilujärjestelmä, joka on alkanut tuottaa merkittävää tulosta noin 30 vuotta suuren uudelleenorganisoinnin jälkeen.

– Kykyjenetsintäjärjestelmä, talvilajien suosio, huippu-urheiluverkoston rakenne ja sopivat luonnonolosuhteet tukevat voimakkaasti talviurheilua Norjassa.

– Norja ei ole kärsinyt ilmastonmuutoksesta vaan pikemminkin päinvastoin. Lumikausi kestää nykyisin monin paikoin lokakuusta toukokuuhun. Meillä on 8 alueellista harjoituskeskusta ja urheilijoiden urakaari peruskoulusta huipulle on varmistettu. Pyrkiminen huippu-urheilijaksi erityisesti talviurheilussa on Norjassa hyväksytty ja suosittu uravalinta, johon löytyy tukea niin urheilujärjestelmästä ja liike-elämästä kuin kotien ja koululaitoksen asenneilmastostakin, Bartnes summasi.

Bartnesin mukaan tämä perusrakenne on ehdoton edellytys sille, että huipputason valmentautumisessa voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.

– Kun lahjakkuuksia tuottava pohja ja järjestelmä on kunnossa, voimme keskittyä niiden urheilijoiden hiomiseen timanteiksi, jotka järjestelmä nostaa lähelle kansainvälistä huippua. Olympiatoppenin toiminnan ytimessä ovat päivittäisvalmennus, urheilijoiden tukitiimien toiminta ja kilpailuun valmistautuminen. Erityisen huolellisesti suunnittelemme ja toteutamme olympiakisojen aikaisen toiminnan. Siinä ei tehdä kompromisseja vaan haemme urheilijalähtöisesti parhaita ratkaisuja kustannuksista riippumatta, Bartnes sanoi.

Seitsemän kultamitalin Ruotsi luottaa tehokkuuteen

Ruotsin Olympiakomitean valmentajaohjelman johtaja Olle Anfelt avasi puheenvuorossaan taustoja Ruotsin seitsemän olympiakullan saaliille PyeongChangissa.

– Ruotsi on viime vuosina kadottanut yksilölajien menestyspotentiaaliaan erityisesti miehissä. Naisten puolella olemme onnistuneet paremmin viemään lahjakkuuksia maailman huipulle. Tämä johtuu pitkälti joukkuelajien vahvasta asemasta ruotsalaisessa urheilussa, erityisesti miesten ja poikien puolella, Anfelt taustoitti.

– Ruotsissa käynnistettiin 20 vuotta sitten huippu-urheilun talenttiohjelma, jonka avulla olemme pystyneet tehokkaasti tuottamaan menestystä pienenevästä massasta ja vähenevästä menestyspotentiaalista huolimatta. Olimme PyeongChangissa naisten lajien mitalitilaston paras maa, ja se kertoo että olemme tehneet asioita oikein haasteista huolimatta.

Anfeltin mukaan Ruotsin mitalien tuottosuhde on yksi maailman parhaista.

– PyeongChangissa voitimme mitalin 61 %:n teholla, eli lähes kaksi kolmesta mitalimahdollisuudestamme realisoitui. Tämä on kaikkien aikojen paras onnistumisemme. Kansainvälisen vertailun pohjalta normaalisti vain noin kolmannes mitalimahdollisuuksista toteutuu.

Anfelt korosti, että tehokkuuden taustalla ei ole mitään yksittäistä temppua, vaan tinkimätön työ joka ulottuu kaikkiin yksityiskohtiin.

– Panostamme pitkän ajan tekniseen valmisteluun, satsaamme laatuun ja räätälöimme jokaiselle lajille sen tarpeisiin pohjautuvan valmistautumisjakson. Lisäksi teemme vain järkeviä, yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja kisojen aikana, Anfelt kertoi.

Onko Suomen kurssi kääntymässä?

Suomen puheenvuoron käyttänyt Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski summasi PyeongChangiin päättyneen kautensa Huippu-urheiluyksikön ja Suomen Olympiajoukkueen johdossa.

– Viime vuodet olemme rakentaneet uutta toimintakulttuuria suomalaiseen huippu-urheiluun. Resurssien puute hidastanut työtämme, mutta PyeongChangissa onnistuimme jo kääntämään laskevan menestyskäyrän nousevaksi. Olemme huippu-urheilun muutoksessa ehkä 25 vuotta Norjaa jäljessä, mutta olemme tulossa takaisin, Kojonkoski vakuutti.

– Huippu-urheiluyksikön ensimmäisten toimintavuosien aikana olemme onnistuneet lisäämään kansainvälisen vaatimustason täyttävien valmentautumisprosessin määrää Suomessa ja rakentamaan yhdessä tekemisen kulttuuria suomalaiseen huippu-urheiluun. Myös yhteistyömme opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on kehittynyt myönteiseen suuntaan, Kojonkoski luetteli.

Tulevaisuuden haasteista keskeisimmiksi Kojonkoski listasi tehokkaan priorisoinnin, paremman kommunikaation ja huippu-urheilun yhteiskunnallisen aseman vahvistamisen.

– Olemme ehkä yrittäneet edistää liian monia asioita resursseihimme nähden. Jatkossa on erityisen tärkeää pohtia, miten priorisoidaan järkevästi ja miten kommunikoidaan läpinäkyvästi se, että olemme kaikissa päätöksissämme ajamassa koko suomalaisen urheilun yhteistä etua.

– On myös tärkeää päättää, mitä Suomi kansakuntana haluaa huippu-urheilusta, ja mitä se yhteiskunnassamme merkitsee. Jos se on tärkeä asia, sen pitää näkyä poliittisessa päätöksenteossa ja myös rahoituksessa, ja samalla huippu-urheilun osaamista ja saavutuksia pitää pystyä paremmin hyödyntämään koko yhteiskunnan hyväksi, Kojonkoski kiteytti.

Lue lisää seminaarin verkkosivuilta