Tokion olympiakisojen avajaisiin tasan kaksi vuotta – Ensimmäinen mahdollisuus olympiapaikkojen lunastamiseen purjehtijoilla
Olympiatuli leimahtaa toisen kerran liekkeihin Tokiossa 24. heinäkuuta 2020. Suomalaisille on tarjolla ensimmäiset olympiapaikat jo elokuun alussa purjehduksen MM-kisoista.
Tokion kesäolympiakisoissa kilpaillaan heinä-elokuussa 2020 ennätyksellisesti 33 urheilumuodossa. Mitaleita jaetaan kaikkiaan 339 lajissa. Urheilijoille on varattu noin 11 000 edustuspaikkaa. Halukkaita urheilijoita olisi moninkertaisesti, joten tuttuun tapaan karsinta jo kisoihin pääsystä on kovaa.
Karsinta Tokion kilpailupaikoista on ollut käynnissä jo reilut pari kuukautta. Triathlonin olympiaranking, johon kerätään pisteitä tasan kahden vuoden ajan, aukesi virallisesti 11. toukokuuta. Myös muun muassa golfissa, judossa, karatessa ja maastopyöräilyssä ikkuna olympianäyttöjen antamiselle on jo avautunut.
– On vanhanaikaista ajatella, että olympiakisat kestävät vain sen reilut kaksi viikkoa. Etenkin niissä lajeissa, joissa olympiapaikat jaetaan rankingpohjaisella järjestelmällä, kyseessä on kova kahden vuoden rypistys, jonka vain parhaista parhaat selvittävät, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki huomauttaa.
Olympiapaikkoja jaetaan neljällä erilaisella järjestelmällä. Osassa lajeista paikat jaetaan pelkästään ennakkoon määriteltyjen yksittäisten kilpailujen kautta. Osassa paikat jaetaan vain ja ainoastaan rankingjärjestelmän kautta. Osassa puolestaan paikat jaetaan näiden kahden yhdistelmällä. Sitten on vielä uinnin kaltaisia lajeja, joihin on asetettu tulosrajat, jotka rikkomalla kisalipun voi lunastaa.
Purjehduksen maapaikoista heti 40 prosenttia jaossa
Ensimmäinen mahdollisuus maapaikkojen lunastamiseen on purjehtijoilla. Tanskan Århusissa ensi viikolla käynnistyvissä olympialuokkien maailmanmestaruuskisoissa jaetaan jo peräti 40 prosenttia lajin olympiapaikoista (luokasta riippuen vähintään kahdeksan ja enintään 18 paikkaa).
– Tämä on meille tärkeä tapahtuma. 40 prosenttia paikoista on jo aika paljon, ja ensimmäinen paikka on tavallaan paras paikkojen saamiselle – joskin myös haastavin, purjehduksen urheilutoimenjohtaja Jan Thorström pohtii.
Purjehduksessa olympiakarsinta on selkeä, suoraviivainen ja tietyllä tavalla myös raaka, sillä Århusin MM-kisojen jälkeen mahdollisuuksia on enää kaksi: MM-kisat 2019 ja Euroopan maanosakarsinta keväällä 2020. Kovin moneen epäonnistumiseen ei ole varaa.
– Minä näen sen hyvänä asiana. Myös olympialaiset on sellainen tapahtuma, missä olisi hyvä onnistua yhdessä kilpailussa. Meidän lajissamme kisatkin kestävät sen 5-6 päivää, joten lajin kannalta ei olisi hyvä, jos kaikki pakotettaisiin kiertämään mittava kiertue, Thorström huomauttaa.
Judossa kierretään maailmaa kaksi vuotta
Jo ennen purjehduksen MM-kisoja olympiakarsintaurakkansa aloittaa Suomen judomaajoukkue. Grand Prix -kilpailu Zagrebissa viikonloppuna on suomalaisille ensimmäinen paikka saalistaa rankingpisteitä. Seuraava on GP-kilpailu Budapestissa heti elokuun alkupuolella.
Judossa karsintajärjestelmä on täysin toisenlainen kuin purjehduksessa; jo parisen kuukautta sitten auennut karsintaikkuna umpeutuu vasta toukokuun lopulla 2020, jolloin 18 parasta urheilijaa sarjaa kohden lunastaa olympiapaikan (maakiintiöt huomioiden). Ensimmäisen aallon jälkeen on Eurooppaan jaossa vielä 13 paikkaa miehille ja 12 naisille.
Judon olympiarankingiin lasketaan kuusi eniten pisteitä tuottanutta kilpailua ensimmäiseltä karsintavuodelta ja kuusi eniten pisteitä tuottanutta kilpailua toiselta karsintavuodelta. Puhutaan siis rajusta kahden vuoden rypistyksestä, jossa kilpailemisen ja harjoittelun välinen suhde on haastava rakentaa.
– Kun kilpailut ovat eriarvoisia, se ohjaa valitsemaan sellaisia kisoja, joissa pistehyöty olisi kaikkein paras. Lähtökohtaisesti meidän ohjelmassamme onkin Grand Prix – ja Grand Slam -tason turnauksia, kymmenkunta turnausta per vuosi. Niistä kuudessa pitäisi pystyä saamaan se tulos aikaiseksi, maajoukkueesta vastaava olympiavalmentaja Markus Pekkola kertoo.
– Yritämme ottaa selkeitä kisaryppäitä. Tavoite on se, että parin kuukauden jaksoon saisimme 3-4 kilpailua, minkä jälkeen olisi taas selkeämpi harjoittelujakso. Näitä turnauksia on vuoden aikana noin 25, joten siinä on varaa valita. Kun niitä on vielä ympäri maapalloa, täytyy miettiä myös matkustuksen aiheuttamaa rasitusta. Jos lennetään esimerkiksi Aasiaan, siellä pyritään käymään useampi turnaus.
Olympiapaikka ei takaa valintaa
Olympiapaikan lunastaminen ei vielä automaattisesti tarkoita sitä, että Suomen Olympiakomitea kyseisen lajin edustajan Tokioon lähettää.
Olympiakomitean hallitus vahvisti kesäkuussa Suomen joukkueen valintajärjestelmän ja -kriteerit, joissa ensisijainen kriteeri on realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon. Arvion tekee näyttöjen perusteella Huippu-urheiluyksikkö (HUY).
– Olympiakisoihin voidaan valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka HUY arvioi tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi. Valinnoissa noudatetaan jo tutuksi muodostuneeseen tapaan joustavan valinnan periaatetta, Huippu-urheiluyksikön kisakokonaisuudesta vastaava johtaja Leena Paavolainen.
Neljä vuotta sitten Rion olympiakisoissa Suomea edusti 54 urheilijaa 17 urheilumuodossa. Vaikka joukkue oli urheilijamäärältään verrattain pieni, 17 urheilumuotoa oli Suomen olympiahistorian toiseksi isoin määrä (enemmän vain Helsingin olympiakisoissa 1952).
Urheilumuotojen olympiakarsintajärjestelmät
Paikat ennakkoon määritellyistä kilpailuista:
Ammunta
Baseball/softball
Jalkapallo
Jousiammunta
Kiipeily
Käsipallo
Lentopallo
Maahockey
Paini
Purjehdus
Olympiasoutu
Taitouinti
Uimahypyt
Vesipallo
Voimistelu
Paikat rankingjärjestelmän perusteella:
Golf
Judo
Painonnosto
Sulkapallo
Tennis
Triathlon
Paikat rankingin perusteella ja ennakkoon määritellyistä kilpailuista:
Beach volley
Karate
Lainelautailu
Miekkailu
Nykyaikainen viisiottelu
Pyöräily
Pöytätennis
Ratsastus
Rullalautailu
Taekwondo
Paikat tulosrajojen perusteella:
Uinti
Muutamassa lajissa (koripallo, ratamelonta, nyrkkeily, rugby ja yleisurheilu) karsintajärjestelmä on vielä virallisesti julkaisematta.