Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
11.09.2018 | Huippu-urheilu

Suomalaista kilpailuetua kohti Pekingin olympiakisoja – pikkusuksen arvokisavalmistautumisen yhteistyöhanke polkaistiin käyntiin

Pekingin talviolympiakisoihin 2022 tähtäävä pikkusuksen lajien arvokisavalmistautumisen yhteistyöhanke on polkaistu käyntiin. Välinehuollon tarpeista reilut viisi vuotta sitten lähteneeseen hankkeeseen integroidaan tulevalla olympiadilla yhä tiiviimmin myös valmennuksellisia ulottuvuuksia.

Eletään alkuvuotta 2013. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön silloinen johtaja Mika Kojonkoski pyytää kestävyyslajien lajiryhmävastaavaa Olli-Pekka Kärkkäistä luokseen, koska haluaa esitellä hänet eräälle ihmiselle. Kärkkäinen saapuu paikalle ja alkaa kuunnella akateemista puhetta hiihtourheilusta. Kärkkäinen kiinnostui heti, mutta myöntää hetken ajatelleensa, että mikä mies tämä oikein on.

Mies oli Teemu Lemmettylä – filosofian maisteri, joka jatkokouluttautui Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä. Kouluttautuminen ei jäänyt tähän, sillä biomekaniikkaan erikoistunut Lemmettylä aloittaa syksyllä tohtorin opinnot liikuntateknologiasta.

Tuosta tapaamisesta lähti liikkeelle hanke, joka tänä päivänä kantaa nimeä pikkusuksen arvokisavalmistautumisen yhteistyöhanke. Aluksi puhuttiin pikkusuksen huoltoprojektista, jolla on ollut useita pienempiä maaleja, mutta tähän mennessä kaksi isoa: Sotšin ja PyeongChangin talviolympiakisat.

Seuraava iso maali yhteistyöhankkeessa siintää vuodessa 2022, jolloin kilpaillaan talviolympiamitaleista Pekingissä. Matkalle mahtuu useita välitavoitteita, kuten pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat Seefeldissä 2019 ja Oberstdorfissa 2021 sekä ampumahiihdon MM-kisat 2019, 2020 ja 2021.

Lemmettylä on projektipäällikkö, jonka palkka tulee Hiihtoliitolta ja Yliopistolta, mutta myös muut yhteistyöosapuolet (Ampumahiihtoliitto, Olympiakomitea ja Paralympiakomitea) osallistuvat kustannuksiin. Mitä hankkeeseen tulee, Lemmettylä tekee töitä maastohiihdon, ampumahiihdon, näiden kahden lajin paraurheilun ja yhdistetyn menestymisen eteen.

– Minulle itselleni merkittävin juttu on se, että meille on syntynyt kulttuuri yhteistoimintaan. Kun joukkueet ovat erillään ja matkustavat pitkiä aikoja, helposti syntyy vastakkainasetteluja ja tiettyä kilpailua. Sitä olemme pystyneet kääntämään siihen, että tehdään yhdessä, Lemmettylä avaa.

Ensimmäinen tutustumismatka PyeongChangiin jo 2015

Ajatus tämänkaltaisesta yhteistyöhankkeesta lähti jo Vancouverin olympiakisojen jälkeen. Huippu-urheiluyksikön perustamisen jälkeen toiminta pystyttiin koordinoimaan hallitusti, ja Lemmettylä palkattiin projektipäälliköksi.

Painopiste on ollut välinetestauksen lisäämisessä, hiontapalveluissa ja huollon olympiaoperaation toteuttamisessa. Iso askel oli arvokkaan hiontakoneen hankkiminen yhteisrahoituksella jo Sotšin olympiakisoja varten. Yhteisen ymmärryksen kehittyminen suksenpohjien hionnasta lisääntyi merkittävästi menneen olympiadin aikana.

Ennen PyeongChangin olympiakisoja paikan päälle tehtiin lukuisia tutustumismatkoja. Pelkästään Lemmettylä kävi Etelä-Koreassa viisi kertaa ennen kisoja. Ensimmäinen tutustumismatka tehtiin jo alkuvuodesta 2015. Kaikkiaan Lemmettylä vietti PyeongChangissa aikaa kahdeksan viikkoa ennen olympiakisoja. Hän oli luonnollisesti läsnä myös olympia- ja paralympiakisojen ajan.

Kun olympiakisat alkoivat, pikkusuksen lajeilla oli käytössään valtava määrä dataa siitä, miten ladut muuttuvat kilpailun aikana. Oli tarkkaa tietoa lumen koostumuksesta ja ilmastosta. Jos jostain päin tuuli, oli tiedossa muun muassa sateen todennäköisyydet.

Lisäksi tärkeimmät osat olympialaduista oli kuvattu ja niistä oli tehty tarkat profiilit, joita pystyttiin hyödyntämään testimatoilla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä sekä Vuokatin Snowpoliksessa. Sillä oli oma merkityksensä kisoihin valmistauduttaessa.

Puhumattakaan siitä, että paikalliseen väestöön oli luotu suhteet jo vuosia ennen olympiakisoja. Jos jotain kisojen valmisteluissa tarvittiin, se myös löydettiin, vaikka kulttuuri, ympäristö ja kieli olivat vieraat.

– Se lähtee ihan perusasioista. Jos tarvitsee vaikka lukon, se ei toimi ihan niin kuin Suomessa, että kävelee K-rautaan. Kun ollaan pienessä kylässä, siellä tarvitaan paikallisten apua. Kun selvittää, miten löytää lukon, sen jälkeen osaa hankkia myös nauloja ja muuta. Varsinkin rakennusvaiheessa on oleellista, että silloin ei enää tarvitse käyttää aikaa noihin asioihin. Kaikki mahdollinen pitää olla selvänä, Lemmettylä painottaa.

Miljoonan euron tietokanta

Uuden olympiadin aloituspalaverissa Vantaalla maanantaina hankkeelle linjattiin kolme isoa tavoitetta: joukkueiden toiminnan tukeminen, arvokisavalmistautuminen ja kotimaisen (ampuma)hiihtotutkimuksen jatkaminen ja lisääminen. Työ tapahtuu siis kahdella tasolla: liittojen kenttätyö, jota Huippu-urheiluyksikkö tukee ja sparraa sekä yliopistossa tehtävä tutkimustyö, jossa pidempiaikaisten trendien seuraaminen korostuu.

Tutkimustyössä korostuu paitsi Lemmettylän myös Vuokatissa toimivan Olli Ohtosen panos. Omaa väitöstyötään liikuntateknologiasta tekevä olympiavoittaja Iivo Niskasen henkilökohtainen valmentaja näkee, että integroimalla valmennuksellisia ulottuvuuksia hankkeeseen synergiaetuja on saatavissa molemmin puolin.

Jos miettii lyhyen tähtäimen huippu-urheilumenestystä, merkittävin voimavara on suomalaisen suksihuollon mallin luominen. Lajien käyttöön on tuotettu yhteinen testitietokanta, jossa on tiedot yli 10 000 testisuksesta. Dataa on olemassa pidemmältäkin aikaväliltä, mutta vain viimeisen viiden vuoden tietoja hyödynnetään. Lemmettylä arvioi tietopankin arvoksi noin miljoona euroa.

– Pystymme lähes reaaliaikaisesti näkemään, mitä voiteita, kuvioita ja hiontoja muut lajit ovat testanneet. Jos vaikka yhdistetty on ollut kaksi viikkoa aiemmin samalla stadionilla, näemme sieltä, minkä tyyppiset ratkaisut heillä on toiminut. Sen pohjalta pystyy suunnittelemaan tulevaa, maastohiihdon entinen huoltopäällikkö ja nykyinen päävalmentaja Matti Haavisto kertoo.

Vielä isompi apu tietokannasta on pienemmillä resursseilla operoivalle yhdistetylle. Kun maailmancupissa joukkueen mukana kiertää kaksi tai maksimissaan kolme huoltomiestä, ja kilpailijamailla heitä on kymmenestä viiteentoista, tietopankki on korvaamaton apu.

– Meille tämä on mittaamattoman arvokas juttu. Meille tulee varmasti sitä tietoa enemmän kuin mitä me voimme antaa ulospäin. Jos ajattelee pelkästään Hiihtoliittoa, meilläkin on omat kyräilyn ajat takanapäin. Monessakin suhteessa yhteistyötä on nykyään paljon lähtien valmentajien välisestä vuoropuhelusta. Se on nykypäivän tapa tehdä töitä. Hienoa, että olemme tällä tasolla, päävalmentaja Petter Kukkonen kiittelee.

– Se pieni resurssi, joka meillä on, saadaan tosi hyvin hyötykäyttöön. Tämä on yksi iso tekijä, että hiihtopuolella olemme pystyneet nostamaan tasoamme suhteessa muihin maihin huomattavasti. Pelkästään fyysinen kunto ei siihen riitä, vaikka se totta kai tärkein osa onkin.

”Koen, että viime vuosina on saatu kilpailuetua”

Viime vuosina isoin harppauksin kehittynyt yhdistetty oli jo lähellä mitalitasoa PyeongChangissa. Ampumahiihdossakin kehitysaskeleita on otettu, vaikka PyeongChangissa mitaleja ei saavutettu. Sekaviestin kuutossija oli osoitus kollektiivisesta tasonnostosta, Kaisa Mäkäräisen maailmancupin kokonaisvoitto puolestaan huippumenestyksestä.

Suuntaa näyttää talviurheilussa maastohiihto, jonka neljä mitalia olivat yhtä kuin 66 prosenttia Suomen joukkueen mitaleista PyeongChangissa. Koko pikkusuksen yhteistyöhanke on lähtenyt liikkeelle maastohiihdon tarpeista ja osaamisesta.

– Tämä on ollut yksi tärkeä syy menestyksen takana. Eihän yksi asia isoa kokonaisuutta ratkaise, mutta tämä hanke on yksi tärkeä palikka ja työkalu mukana siellä, Haavisto näkee.

Samoilla linjoilla on monimuotoista työtä lajien rinnalla tekevä Olli-Pekka Kärkkäinen, joka toimii myös Lemmettylän apuna hankkeen koordinoinnissa.

– Koen, että viime vuosina on saatu kilpailuetua. Suomi on näissä hommissa aika kärjessä, ja joillakin keleillä ja joissakin kisoissa huolto on ollut yksi menestymisen takuu. Sen voi kääntää niinkin, että ilman tätä hanketta joku mitalikin olisi saattanut jäädä voittamatta. Olemme suhteellisen kilpailukykyisiä, kestävyyslajien lajiryhmävastaava korostaa.

Vaikka PyeongChangin talviolympiakisoista on aikaa vasta puoli vuotta, matka kohti Pekingin kisoja on jo alkanut. Pikkusuksen arvokisavalmistautumisen yhteistyöhankkeen nimissä ensimmäinen tutustumismatka Kiinaan tehdään jo lokakuussa.