Vuosi 2017 oli urheilukisojen järjestäjille monin tavoin opettavainen
Vuosi 2017 oli Suomessa varsinainen urheilun supervuosi, sillä silloin järjestettiin muun muassa hiihdon ja taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut, koripallon EM-kisojen yksi alkulohko sekä pikaluistelun nuorten MM-kisat. Näiden tapahtumien vastuullisuutta käsiteltiin Olympiakomitean ja Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry:n järjestämässä tilaisuudessa.
Syyskuun puolivälissä järjestetty Urheilutapahtumat − muutakin kuin tuloksia -tilaisuus oli osa kolmen workshopin sarjaa, joissa käsiteltiin Suomessa järjestettyjä urheilutapahtumia ja jaettiin niissä opittua. Maaliskuun workshopissa käytiin läpi sopimuksia, toukokuussa lipunmyyntiä sekä ilmiön luomista ja nyt vastuullisuutta.
Syyskuun tilaisuudessa vastuullisuutta käsiteltiin monelta kantilta. Ympäristövastuun lisäksi paneuduttiin sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen vastuuseen. Vastuulliseen toimintaan liitettiin niin ekologisuus, turvallisuuskysymykset, liikennejärjestelyt, vastuullinen lipunmyynti, verojen maksu Suomeen, paikallisten ihmisten mukaan ottaminen sekä suomalaisten tuotteiden ja yritysten käyttö. Lisäksi monissa puheenvuoroissa korostettiin, että vastuullisuusasiat tulee huomioida alusta saakka ja koko organisaation tulee seisoa niiden takana.
Hiihdon MM-kisoissa panostettiin ympäristöasioihin
Lahdessa helmi-maaliskuussa 2017 järjestetyissä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa vastuullisuusasiat oli huomioitu alusta saakka. Tämä näkyi jo rekrytointivaiheessa ja vapaaehtoisten koulutuksissa. Ideana oli, että kisoissa pystyttäisiin huomioimaan vastuullisuus monelta kantilta.
Ympäristöasioissa kisaorganisaatio oli liikkeellä hyvissä ajoin ja onnistui hankkimaan tapahtumalle Ekokompassi tapahtuma -sertifikaatin.
– Alueen roska-astiat, palkintopallit ja mitalikotelot tehtiin materiaaleista, jotka voitiin kierrättää. Kisoissa käytettiin myös tuulienergiaa, kertoi Hiihtoliiton hallintojohtaja Marleena Valtasola.
Kisailmeeseen kuuluneet banderollit puolestaan toimitettiin Globe Hope -yritykselle, joka valmistaa kierrätysmateriaaleista muun muassa vaatteita ja laukkuja.
Lahdessa asuvia ihmisiä otettiin mukaan kisaurakkaan ja he saivat toimittaa vanhat suksensa keräyspisteisiin, joiden aarteista koottiin kisapaikalle suksiaitoja. Myös lahtelaiset lapset ja opiskelijat osallistuivat kisajärjestelyihin vierailemalla kisoissa, kokeilemalla lajeja ja toimimalla vapaaehtoisina lukuisissa eri tehtävissä.
”Skate Fast or Go Home”
Helmikuussa 2017 Oulunkylän tekojääradan valtasi lähes 200 pikaluistelijaa, jotka osallistuivat nuorten MM-kilpailuihin. Kisojen kumppanina toimi Helsingin kaupunki ja mukana oli monia toimijoita, joiden yhteinen tavoite oli ottaa nuoret mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Kisajärjestelijöille oli selvää, että parhaiten lapsia ja nuoria innostaisivat heidän oman ikäluokkansa esikuvat.
– Me aikuiset kyllä voimme innostaa nuoria, mutta parhaiten se onnistuu hyödyntämällä oman ikäisiä roolimalleja, totesi Luisteluliiton toimisto- ja talouspäällikkönä kisojen aikaan toiminut Tuula Puputti.
Samana keväänä Helsingissä järjestettiin myös taitoluistelun MM-kisat, joten lajeilla oli hyvä tilaisuus yhteistyöhön. Yhdessä toteutettiin muun muassa ympäri Suomea kiertänyt luistelukiertue, jossa tarjottiin opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille. Lisäksi kouluissa lapsille opetettiin pikaluistelua, taitoluistelua ja ringetteä. Nuoret otettiin mukaan myös kisojen tunnuslauseen kehittelyyn ja sloganiksi valikoitui ”Skate Fast or Go Home”.
Koripallon EM-kisoista oppia tulevaan
Koripallon EM-kisojen alkulohkon järjestäminen oli suomalaiselle lajiväelle uusi kokemus elo-syyskuussa 2017. Kansainvälinen lajiliitto FIBA asetti tiukat raamit kaikelle toiminnalle, mutta neuvottelujen jälkeen järjestäjät saivat kuitenkin pientä joustoa esimerkiksi kisa-areenan ulkoasun suhteen.
Suomalaisten järjestäjien yllätykseksi FIBA:n manuaalissa oli tarkat toimintaohjeet lähes kaikkeen muuhun, paitsi vastuullisuuteen. Kun vastuullisuusasioita lähdettiin selvittämään, huomattiin nopeasti, että ollaan jo myöhässä. Ekologisuus pystyttiin kuitenkin huomioimaan vapaaehtoisten ruokailussa ja liikkumisessa sekä kisarekvisiitan jatkohyödyntämisessä.
Koripallon kisajärjestäjät törmäsivät samaan esteeseen, joka on tullut vastaan monissa lajipiireissä: kansainvälisen lajiliiton ohjeiden mukaan urheilijoille on tarjottava pullovettä. Maailman puhtainta vesijohtovettä juovat suomalaiset olivat tästä ihmeissään, mutta käytännöstä ei saatu joustoa edes hyvin perusteluin.
– Päätimme tarjota hanavettä kuitenkin vapaaehtoisille ja katsojille, vaikka itse pelaajien piti sääntöjen mukaan juoda pullotettua vettä, avasi Koripalloliiton Ari Tammivaara.
Jotta ekologisuus olisi saatu paremmin mukaan, olisi asian kanssa pitänyt olla liikkeellä aiemmin ja vastuullisuusasiat olisi pitänyt pystyä delegoimaan yhdelle henkilölle. Onneksi sosiaalista vastuuta pystyttiin toteuttamaan, kun nuorempaa sukupolvea aktivoitiin ottamalla peleihin mukaan koululaisia, minkä lisäksi iso määrä koululaisia osallistui kisojen oheistapahtumiin.
Suomalaisten kisajärjestäjien toiveena on, että jatkossa myös kansainvälisen lajiliiton ohjeista löytyy oma lukunsa vastuullisuudelle ja että siihen todella panostetaan.
Miten vastuullisuutta voi edistää?
Tapahtuman lopuksi kuultiin vielä, miten ympäristövastuuta voi edistää. Olympiakomitea ja Sitra koordinoivat ympäristövastuuverkostoa, joka tekee opintokäyntejä erilaisiin urheilutapahtumiin ja jakaa tietoa vastuullisuudesta. Olympiakomitean erityisasiantuntija Karoliina Ketola kannusti kaikkia tutustumaan verkoston toimintaan ja Ekokompassi tapahtuma -sertifikaattiin.
Opetushallituksen vastaava asiantuntija Terhi Liintola puolestaan esitteli eurooppalaisia rahoitusmahdollisuuksia ja kehotti urheilutapahtumien järjestäjiä tutustumaan Erasmus+-rahoitukseen. Esimerkkinä hän esitteli vuonna 2016 Vantaalla pidetyt elinsiirtopotilaiden EM-kisoja, joiden oheistapahtumien rahoitus oli saatu Erasmus+-väylän kautta.