Sisu-henkeä ja taistelutahtoa joukkueeseen psyykkisen valmennuksen avulla

Psyykkinen valmentaja on olennainen osa urheilijan valmennustiimiä. Hän tukee urheilijan onnistunutta suoritusta ja auttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Suomen johtavat psyykkisen valmennuksen asiantuntijat jakavat kokemuksiaan Olympiakomitean koordinoimassa verkostossa, joka kokoontuu säännöllisesti yhteen kehittämään koko verkoston ammattitaitoa.

Psyykkinen valmennus on tavoitteellista työskentelyä urheilijan tai joukkueen kanssa. Sillä vaikutetaan muun muassa urheilijan motivaatioon, keskittymiseen ja itseluottamukseen sekä tunteisiin ja ajatteluun, ja pyritään näin parantamaan hänen suorituskykyään. Hyvään lopputulokseen päästään, kun yhteistyö on avointa ja luottamuksellista, ja vuorovaikutus toimii. Valmentajan mukaan ottaminen parantaa vuorovaikutusta valmennusprosessissa.

– Valmentajan mukana olo on aivan keskeistä. Hän on se, joka katsoo isoa kuvaa ja yrittää saada palaset osaksi kokonaisuutta. Valmentajalla ei voi olla tunnetta, että hän on ulkona psyykkisen valmennuksen prosessista, sanoo urheilupsykologi Niilo Konttinen, joka toimii johtavana asiantuntijana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa.

Toisinaan käy niin, ettei psyykkisen valmennuksen prosessi aina tuotakaan toivottua lopputulosta. Syystä tai toisesta työ voi jäädä kesken tai matkalla tapahtuu jotain sellaista, johon psykologi ei pysty puuttumaan. Silloin myös ammattilainen voi kokea työnsä tuloksen riittämättömänä.

– Joskus työhön liittyy suuria odotuksia liian nopealla aikataululla. Silloin on tärkeää kuunnella urheilijan ja valmentajan tarpeita sekä rakentaa yhteinen visio ja näkemys tavoitteista. Työ ei ole koskaan yksisuuntaista, urheilija ja valmentaja vaikuttavat asiaan myös eli vuorovaikutus on kaiken avain, muistuttaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheilupsykologi ja psyykkisen valmennuksen verkoston vetäjä Hannaleena Ronkainen.

Psyykkisen valmennuksen lähtökohta on yhdessä urheilijan ja valmentajan kanssa löytää alueet, joihin keskitytään ja joihin voidaan vaikuttaa. Tavoitteena on pysyvään tasoon pääseminen, ei niinkään hetkellisen menestyksen hakeminen.

– Kun valmennusprosessi etenee tavoitteiden suuntaisesti ja pystytään löytämään kehityskohteita, silloin opitaan ja kehitytään yhdessä. Näin myös menestykselle on paremmat edellytykset, huomauttaa Ronkainen.

Hiihtomaajoukkueesta yhtenäinen, rohkea ja osa sinivalkoista menestystarinaa

Psyykkisen valmennuksen merkitys urheilijan onnistumiselle on kiistaton. Tämän tietää myös maastohiihdon A-maajoukkueen entinen päävalmentaja Reijo Jylhä. Hänen kokemuksensa maastohiihdon tarinan eheyttämisestä nojaa vahvasti psyykkisen valmennukseen ja yhteistyöhön huippu-urheiluyksikön urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen kanssa kuluneen neljän vuoden aikana.

– Yhdessä joukkueen kanssa laadittiin malli toimintatavoista. Lähtökohtana oli joukkueen kuunteleminen. Työstettäväksi nostettiin teemat, joita joukkue itse koki tarvitsevansa. Tärkeintä oli saada uudet toimintatavat käyntiin ja saada asia osaksi jokapäiväistä tekemistä, Jylhä kertoo.

– Vuorovaikutus on aivan keskeinen asia. Jos se epäonnistuu, ei ikinä synny tulosta, paitsi ehkä tuurilla, hän jatkaa.

Myös Jylhä painottaa valmentajan roolia psyykkisen valmennuksen kokonaisuudessa.

– Jos valmentaja ei ole sataprosenttisesti mukana, se näkyy kyllä. Haasteet kulminoituvat yleensä valmentajan kykyyn toimia tietyssä tilanteessa. Hänen on pystyttävä tunnistamaan erilaiset persoonat ja toimimaan heidän kanssaan, Jylhä kommentoi.

Konkreettisesti hiihtomaajoukkue harjoitteli urheilupsykologin kanssa mm. psyykkisiä taitoja, kuten keskittymistä ja erilaisia ajatusmalleja. Psyykkinen valmentaja oli tukena joukkuehengen luomisessa ja itseluottamuksen vahvistamisessa, ja hänen kanssaan käsiteltiin kilpailutilanteiden onnistumisia ja epäonnistumisia sekä pyrittiin nollaamaan tilanne ja siirtämään keskittyminen kohti seuraavaa kilpailua. Urheilijoilla oli mahdollisuus keskusteluun nopeallakin aikataululla, kun psykologi kulki joukkueen mukana.

– Urheilijoissa tapahtui muutos. He oppivat luottamaan siihen, että voivat itse vaikuttaa asioihin. Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin parani, ja itseluottamus ja taistelutahto näkyivät joukkueessa selvästi. Jossain vaiheessa tajuttiin, että ollaan oltu kautta aikojen maastohiihdon suurmaa. Ja kun menestystä alkoi tulla, sillä oli uskomaton vaikutus koko joukkueeseen, Jylhä kertoo.

Jylhä näkee psyykkisen valmennuksen vahvasti osana myös tulevaisuuden valmennustiimejä. Hän pitää tärkeänä, että sen saatavuudesta huolehditaan.

– Valmentajilla on oltava riittävä ymmärrys psyykkisestä valmennuksesta, jotta he osaavat hyödyntää asiantuntijoita. Resursoinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että saadaan tuotettua mahdollisimman paljon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on, että psyykkisen valmennuksen asiatuntemusta on mahdollista hyödyntää urheilijan polun kaikissa vaiheissa, Jylhä painottaa.

Myös Olympiakomitea allekirjoittaa saman tavoitteen.

– Kaikkea asiantuntijatoimintaa on hyvin tärkeää kehittää yhdessä lajien kanssa niin, että huomioidaan koko urheilijan polku. Valmentajien ja asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen ja asiantuntijoiden saaminen entistä enemmän urheilun pintaan on myös Olympiakomitean tahtotila, kommentoi urheiluakatemiaohjelman valmennus- ja asiantuntijatoiminnasta vastaava Pia Pekonen.