Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
18.01.2019 | Huippu-urheilu

Huippuvalmentajat painottavat verkostoitumisen tärkeyttä – Olympiavalmentajaseminaarissa jaettiin ammattitaitoa vuolaasti yli lajirajojen

15 vuoden tauon jälkeen järjestetty Olympiavalmentajaseminaari kokosi yhteen yli 100 valmennusosaajaa. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana valmentajat verkostoituivat ja jakoivat sekä kehittivät omaa valmennusosaamistaan toisten ammattilaisten ympäröimänä.

Tapahtumassa oli mukana muun muassa lajien valmennuspäälliköitä, nuorten olympiavalmentajia ja urheiluakatemioiden valmennusvastaavia. Osallistujat kokivat tapahtuman hienona mahdollisuutena keskustella valmentajuuteen liittyvistä kysymyksistä kollegoiden kanssa.

– Raivaan kalenterista tilaa aina, jos saan kutsun tilaisuuteen, jossa voin tavata muiden lajien valmentajia, Swimming Jyväskylän päävalmentaja ja nuorten maajoukkueen vastuuvalmentaja Marjoona Teljo sanoo.

– Tällaiset tapahtumat ovat todella tervetulleita. On eduksi tavata muita valmentajia säännöllisin väliajoin, Tampereen Urheiluakatemian judovalmentaja ja alle 18-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja Otto Favén komppaa.

Kuvassa: Marjoona Teljo ja Otto Favén

Tapahtuman kulkua ohjasivat asiantuntija- ja valmentajaluennot. Esitelmiin sisältyi paljon taukoja, joiden aikana valmentajat saivat keskustella luentojen teemoista keskenään. Luennoilla käsiteltiin muun muassa uneen ja näköön liittyviä asioita alan huippuammattilaisten toimesta.

– Esitelmien aiheet olivat todella mielenkiintoisia. Ne antoivat ajattelemisen aihetta omaan arkityöhön, Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva sanoo.

Esitelmien välissä valmentajilla oli aikaa vapaaseen keskusteluun. Kanerva vaihtoikin innokkaasti ajatuksia salibandyn maajoukkueen MM-kultaan joulukuussa valmentaneen Petteri Nykyn kanssa.

– Minua kiinnosti todella paljon kuulla Petteriltä, millaisia asioita salibandyn maailmanmestaruuden taustalla tapahtui. Me emme ole vielä olleet jalkapallon arvokisoissa, mutta olemme matkalla sinne. Haluan kuulla, millaiset toimintatavat ovat tuottaneet menestystä turnauksissa, Kanerva kertoi.

– Miten he valmistautuivat turnaukseen, entä millaista oheisohjelmaa heillä oli? Millaisilla keinoilla he käsittelivät pettymyksiä? Tällaisista asioista keskustelimme kahvipöydässä.

Kuvassa: Petteri Nykky ja Markku Kanerva

Kanerva ja Nykky olivat mielissään siitä, että he pääsivät vaihtamaan ajatuksia myös muiden kuin palloiluvalmentajien kanssa. Paikalla oli yksilöurheilun valmentajia niin kesä- kuin talvilajeistakin.

– Kaikki valmentaminen on ihmisen valmentamista. Meidän palloiluvalmentajienkin täytyy oppia tuntemaan valmennettavamme yksilöinä. Se kasvattaa luottamusta urheilijan ja valmentajan välillä. Sain täältä uusia ajatuksia kokonaisvaltaiseen johtamiseen, Nykky sanoo.

– Meillä ei ole yhtä paljon aikaa käytössämme yhden urheilijan valmentamiseen, joten on erittäin tärkeää pohtia, kuinka sen ajan käytämme, Kanerva pohdiskeli.

Nuorille valmentajille seminaari tarjosi oivallisen tilaisuuden saada vastauksia kiperiin kysymyksiin kokeneemmilta valmentajilta.

– Oli helpottavaa huomata, että kaikki olivat tahoillaan painineet samojen haasteiden kanssa. Täällä oli paljon kokeneita valmentajia ja huomasin, että usein joku heistä oli jo keksinyt ratkaisun sellaiseen kysymykseen, jonka kanssa itse vielä kamppailin, Marjoona Teljo sanoi.

Samaan hengenvetoon Teljo muistutti, että kaikki valmentajien väliset keskustelut eivät käsitelleet kehittymistä.

– Eihän se idea ole, että ihan koko ajan täytyy oppia uutta. Valmentamiseen liittyy paljon tarinoita, joita oli mahtavaa kuunnella eri ihmisten kertomana. Vaikka puhuimmekin urheilusta, niin aivan koko ajan keskustelu ei ollut tiukkapipoista.

Valmentajat kehuivat seminaarin esitelmiä. Iivo Niskasen valmentajaan Olli Ohtoseen vetosi erityisesti espanjalaisen tutkijatohtori Dr. Sergio Lara-Bercialin esitys Serial Winners -tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset tekijät yhdistivät vuosikymmenien ajan mestaruuksia ja olympiamitaleja voittaneita huippuvalmentajia.

– Se oli todella inspiroiva esitys, jossa valotettiin äärimmäisten huippuvalmentajien toimintatapoja ja jopa persoonallisuuksia.

Ohtonen sanoi saaneensa seminaarin aikana useita uusia tuttavuuksia, joiden kanssa aikoo tehdä yhteistyötä jatkossa.

–  Tapahtuman tärkein anti oli tutustua ihmisiin ja luoda kontakteja. On jatkossa paljon helpompi ottaa yhteyttä, jos on jo tavannut ja keskustellut kasvotusten.

Avauspäivän iltana vietettiin juhlallista tilaisuutta, kun kahdeksan uutta valmennusosaajaa saivat nimensä Valmentajien Kunniagalleriaan. Kunnian saivat edesmenneet Ivar Wilskman, Verner Järvinen, Hugo Lahtinen, Robert Oksa ja Kaarina Kari.

Heidän lisäkseen galleriaan nimitettiin ensimmäiset elossa olevat henkilöt: Kalevi Tuominen, Rolf Haikkola ja Seppo Nuuttila.

– Tästä on tullut erittäin hieno tapa kunnioittaa ja arvostaa valmentajien työtä. Toivottavasti perinne jatkuu pitkään, Ohtonen kiitteli.