Mikko Salonen: Kiitos jaksamisesta haastavan urheiluvuoden pyörteissä!

Tämän piti olla olympiavuosi. Tämän piti olla menestysvuosi. Tämän piti olla uuden strategiakauden avausvuosi suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. Mutta jälleen kerran elämä yllätti.

Liikunta ja urheilu kokivat yhden haasteellisimmista vuosista koskaan. Tästä tuli kamppailuvuosi; vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden vuosi. Taloudellisten, toiminnallisten ja sosiaalisten haasteiden vuosi. Mutta me kuljimme sen läpi, ja vaikka emme ole vielä maalissa, tiedämme jo nyt, että olemme vahvistuneet. Ja ennen kaikkea: meistä löytyy edelleen sitä yhteistä taistelutahtoa, jolla suomalainen liikunta- ja urheilukulttuuri on läpi historiansa kukoistanut kansallisesti ja menestynyt kansainvälisesti.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun fanina, suurkuluttajana ja ammattilaisena olen nähnyt vuosien saatossa paljon huikeita hetkiä ja kokenut vahvoja tunne-elämyksiä. Niin oudolta kuin se saattaakin tuntua, ovat monet sykähdyttävimmät hetket piirtyneet mieliini tämän vaikean koronavuoden aikana.

Viime keväänä, aurinkoisena sunnuntaiaamuna, katsoin pikkutytön kyyneleitä äitinsä vierellä suljetun jäähallin pihalla, kun yleisöluistelua ei ollutkaan. Ymmärsin hetkessä sen, mitä arkiliikunta antaa lapsiperheille: se on iloa, aktiivisuutta ja energiaa, jonka poistuessa jää vain tyhjyys.

Kun kesällä seurasin uudelleen käynnistyneitä urheiluseurojen harjoituksia, aistin lapsissa, nuorissa ja aikuisissa ennen kokematonta hetkessä elämistä: tossu pureutui ruohoon ja piikkari rataan, pallo heitettiin peliin ja uimarit hyppäsivät altaaseen tietäen, että mikään ei ole itsestään selvää, että hengästymisestä, hiestä ja maitohapoista kannattaa nauttia aina kun mahdollista.

Viime viikkoina minua on jälleen sykähdyttänyt liikkujien ja urheilijoiden sopeutuvaisuus. Kun hallit menivät kiinni, ulkoliikuntapaikoilla on riittänyt vilinää pimeydestä ja loskasta huolimatta. Nuoria urheilijanalkuja on näkynyt ulkosalla tekemässä mitä moninaisimpia korvaavia harjoitteita. Vaatii asennetta, mutta sitähän menestyminen vaatii.

Usein sanotaan, että Suomi on menestyskansaa mutta ei urheilukansaa. Väitän, että olemme molempia. Meillä suomalaisilla on ainutlaatuinen kyky iloita urheilusankaruudesta. Me haluamme voittoja ja juhlimme niitä näyttävästi, mutta meille kelpaa myös sisukas taistelu silloinkin, kun toivoa ei näy. Me arvostamme sitä työtä, jota urheilijat tekevät, mutta me emme hyväksy sitä, jos joku ei vedä täysillä. Samalla tavoin omissa liikuntasuorituksissamme haemme nautintoa, mutta olemme myös valmiita mittaamaan itseämme.

Me suomalaiset olemme myös huolestuneita liikunnan ja urheilun lieveilmiöistä ja suhtaudumme niistä käytävään keskusteluun tunteella, joskus niin että tosiasiat unohtuvat. Puheenaiheiksi nousevat helposti urheilupolitiikka ja talouskysymykset, kansainväliset epäkohdat, doping, häirintätapaukset, urheilijoiden mielenterveysoireet jne. Näitä aiheita ei saa sivuttaa, mutta ne eivät suinkaan edusta niitä tarinoita, jotka liikunnassa ja urheilussa ovat enemmistössä. Liikunnan ja urheilun ytimessä ovat yhteisöllisyys ja seuratoiminta, kasvutarinat, oman potentiaalin tavoittelu ja itsensä mittaaminen, rento iloinen aktiivisuus ja huippusuoritukset, sekä kaikki se hyvä, jonka takia yli 70 % suomalaisista kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta ja yli miljoona suomalaista osallistuu urheiluseuratoimintaan.

Liikunta ja urheilu kuuluvat suomalaisuuteen, ne ovat osa kulttuuriamme. Suomessa on noin 10 000 urheiluseuraa ja noin 100 lajiliittoa ja keskusjärjestöä, joissa työskentelee tuhansia urheilun ammattilaisia ja lähes puoli miljoonaa vapaaehtoista. Yhdessä me pyöritämme toimintaa, jonka taloudellinen arvo yltää miljardiluokkaan. Poikkeusvuonna 2020 tuon toiminnan merkitys on ollut tavallisia ulottuvuuksiaan syvempi: se ollut voimavara ja ilon lähde miljoonille suomalaisille haasteellisina aikoina.

Haluan kiittää kaikkia suomalaiseen liikunta- ja urheilutoimintaan osallistuneita henkilöitä jaksamisesta ja yhdessä tekemisestä vuonna 2020. Kiitos jokaiselle urheilukouluohjaajalle, juniorivalmentajalle, huippu-urheilijoiden asiantuntijatiimien jäsenille. Kiitos vanhemmille, seuratoimijoille, liittojen, järjestöjen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten työntekijöille, kiitos faneille, valmentajille, managereille – ja ennen kaikkea jokaiselle liikkujalle ja urheilijalle. Kuluneen vuoden vaikeuksien keskelläkin olemme pystyneet ylläpitämään laadukasta toimintaa, jonka kokemuksista vahvistuneena voimme yhdessä kulkea kohti valoisampaa vuotta 2021.

Rauhallista joulua toivottaen,

Mikko Salonen

Kirjoittaja on Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja.