Susanna Rahkamo: Liikuntapaikat luovat liikettä – ja liikettä me tarvitsemme lisää
Ilolla panin merkille, miten koko lähiseutuni aktivoitui, kun kunta rakennutti naapuriimme liikunta-alueen. Riemukkaat pelaajien kiljahdukset, skeittiparkin kumina ja ilmassa suhaavat frisbeet kuuluvat pitkälle iltaan. Aamuvirkut treenaajat vaihtuvat kahdeksan jälkeen koululaisiin, iltapäivällä alueen valloittaa seuratreeneissä pyrähtelevät lapsiparvet ja sitten töistä kotiutuvat aikuiset, kunnes illan tullen alue muuntuu teiniporukoiden yhdessä oleskelun ja höntsäilyn keskittymäksi. Liikuntapaikat eivät ole vain suorituspaikkoja, vaan monille tärkeitä kohtaamispaikkoja ja hyvinvointia tuottavia olohuoneita. Liikuntapaikoilla on merkitystä harrastusten synnylle ja tavallemme liikkua.
Koronakriisin jälkihoidossa tarvitaan paljon panostuksia hyvinvointiin ja siinä toimivilla liikuntapaikoilla on valtava merkitys. Liikunnan edellytyksistä huolehtiminen onkin paras tapa kannustaa ihmisiä liikkumaan sekä omatoimisesti että seurassa. Liikunnan olosuhteiden kehittäminen on kannattava investointi väestöön ja tulevaisuuteen.
Liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään: tutkitusti sillä on myönteinen vaikutus koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Monet, etenkin lapset ja nuoret ovat kärsineet harrastusten sulkeutumisesta. Merkittävä joukko lapsia on pudonnut harrastamisen parista. Moni kärsii kasaantuvasta ahdistuksesta, joka syntyy yksinäisyydestä, virikkeettömyydestä ja liikkumattomuudesta.
Liikunnan ja urheilun positiiviset vaikutukset yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa. Liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain, sillä merkittävä osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Mikäli useampi saadaan liikkumaan, sillä on huomattavia kansanterveydellisiä ja -taloudellisia vaikutuksia.
Hallitusohjelma on nostanut keskiöön yhdenvertaisen harrastusmahdollisuuksien merkityksen. Laajasti saatavilla olevat liikuntapalvelut ovat yhteiskunnassamme tärkeä tasa-arvon mahdollistava tekijä.
Liikunnan rahoitus on turvattava vähintään nykyisellä tasolla tai saatamme käynnistää terveydenhuoltoa tulevaisuudessa kurittavan aikapommin. Valtion rahoitus liikunnalle on kuitenkin uhattuna juuri nyt, kun liikuntapanostuksia kaikista eniten tarvittaisiin. Rahapelituottojen laskun myötä suuri osa liikuntabudjetista on leikkausuhan alla. Hallitus käsittelee asiaa kevään puoliväliriihessä. On hyvä muistaa, että jo nyt valtion liikuntabudjetti on varsin pieni muihin toimialoihin verrattuna, vaikka sillä ennaltaehkäisevästi torjutaan hyvin laajaa yhteiskunnallista haastetta.
Liikunnan edistämisestä on nyt hyvä hetki käydä yhteiskunnallista keskustelua, koska hallituksen puoliväliriihen lisäksi myös kuntavaalit lähestyvät. Kunnat ovat kotitalouksien ohella suomalaisen liikunnan suurimpia rahoittajia, olosuhteiden ylläpitäjiä ja rakentajia. Liikuntapaikkaverkosto on hyvinvointiyhteiskunnan keskeistä infrastruktuuria ja siitä huolehtiminen on tarpeellista.
Hyvin suunnitellut ja toteutetut liikuntapaikat taipuvat moneen, tukevat useiden lajien harjoittelua ja kutsuvat liikkumaan. Jo suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon tilojen monipuolinen käyttöä, eri käyttäjäryhmien tarpeet ja lajien sääntöjen tuomat vaateet, jotta olosuhde palvelee pitkään niin harrastamista, kilpailemista ja huippu-urheilua, nuoria ja vanhoja, vammattomia ja vammaisia että eri sukupuolia. Liikuntaa tukevan ympäristön kehittäminen ja arkiliikuntaa tukevat ratkaisut edesauttavat lisäksi ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Liikkumisen merkitys on moniulotteinen ja vaikutukset näkyvät viiveellä. Tarvitaan systeemiälykkyyttä näkemään, miten liikkumisen edellytysten heikentäminen nakertaa elinvoimaamme monella tavoin. Tuota syy-seuraussuhteen ymmärrystä ja pitkän ajan näkemyksellisyyttä tarvitaan päättäjiltä.
Liikkumista on vaalittava. Liikuntapaikat luovat liikettä, ja liikettä me tarvitsemme lisää.
Susanna Rahkamo
Kirjoittaja on Suomen Olympiakomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Valtion liikuntabudjetti on viime vuodet ollut noin 150-160 miljoonaa euroa. Siitä noin 28-32 miljoonaa euroa on varattu liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen.
Kuva: Antti Lehto